FI/Prabhupada 0021 - Miksi tässä maassa on niin paljon avioeroja
Lecture on SB 6.1.26 -- Honolulu, May 26, 1976
Tämä on siis yleinen elämäntapa. Jokainen on mukana aineellisissa toiminnoissa ja aineellisen toiminnan perusperiaate on gṛhastha, perhe-elämä. Vedisen järjestelmän mukaan tai missä tahansa perhe-elämä on vastuullista elämää vaimosta ja lapsista huolehtimiseksi. Kaikki ovat osallisena. He ajattelevat, että tämä on ainoa velvollisuus. "Perheen elättäminen on minun velvollisuuteni. Niin mukavasti kuin mahdollista. Se on velvollisuuteni." Kukaan ei tule ajatelleeksi, että jopa eläimet hoitavat tällaisen velvollisuuden. Myös niillä on lapsia ja ne ruokkivat lapsiaan. Missä on ero? Siksi tässä käytetty sana on mūḍha. Mūḍha tarkoittaa typerystä, joka syventyy sellaisiin velvollisuuksiin bhuñjānaḥ prapiban khādan. Prapiban. Prapiban tarkoittaa juominen ja bhuñjānaḥ tarkoittaa syöminen. Syödessä, juodessa, khādan, pureksiessa, carva casya raja preya (?). On olemassa neljänlaisia syötäviä. Joskus pureksimme, joskus litkimme, (sanskrit) joskus nielemme ja joskus juomme. On olemassa siis neljänlaisia ruoka-aineita. Siksi laulamme catuḥ vidhā śrī-bhagavat-prasādāt. Catuḥ vidhā tarkoittaa neljä erilaista, joten tarjoamme Alttarihahmoille monenlaisia näihin neljään luokkaan kuuluvia ruoka-aineita. Jotakin pureskellaan, jotakin litkitään, jotakin niellään. Tällä tavalla.
Bhuñjānaḥ prapiban khādan bālakaṁ sneha-yantritaḥ. Isä ja äiti huolehtivat siitä miten antaa lapsilleen ruoka-aineita. Olemme nähneet Äiti Yasodan syöttävän Kṛṣṇaa. Sama asia. Tämä on ero. Me ruokimme tavallista lasta mitä tekevät myös kissat ja koirat, mutta Äiti Yasoda ruokkii Kṛṣṇaa. Sama prosessi. Prosessissa ei ole eroa, mutta toisessa huomion kohteena on Kṛṣṇa ja toisessa mielivaltainen kohde. Se on ero. Kun Kṛṣṇa on keskipisteenä niin se on henkistä ja kun kohde on mielivaltainen niin se on aineellista. Aineellisessa ei ole mitään eroa... Tämä on ero. Toisin sanoen... Aivan kuten himokkaat toiveet ja rakkaus, puhdas rakkaus. Mitä eroa on himokkailla toiveilla ja puhtaalla rakkaudella? Täällä seurustelemme, mies ja nainen, sekaantumalla himokkaisiin toiveisiin ja myös Kṛṣṇa seurustelee gopīen kanssa. Päällisin puolin ne näyttävät samalta asialta. Kuitenkin missä on ero?
Tämän eron on selittänyt Caitanya-caritāmṛtan kirjoittaja, että mitä eroa on himokkailla toiveilla ja rakkaudella. Se on selitetty. Hän on sanonut: ātmendriya-prīti-vāñchā-tāre bali 'kāma' (CC Adi 4.165), "Kun haluan tyydyttää omia aistejani se on kāma." Mutta kṛṣṇendriya-prīti-icchā dhare 'prema' nāma "Ja kun haluamme tyydyttää Kṛṣṇan aisteja niin se on rakkautta, premaa." Se on se ero. Täällä aineellisessa maailmassa ei ole rakkautta, koska miehellä ja naisella ei ole aavistustakaan siitä, että "seurustelen miehen kanssa. Miehen, joka tyydyttää haluja minun kanssani." Ei. "Minä tyydytän omat toiveeni." Tämä on perusperiaate. Mies ajattelee, että seurustelemalla tämän naisen kanssa tyydytän aistitoiveeni ja nainen ajattelee, että seurustelemalla tämän miehen kanssa tyydytän haluni. Siksi länsimaissa on erittäin näkyvää, että heti kun on vaikeuksia henkilökohtaisessa aistityydytyksessä niin välittömästi tulee avioero. Tämä on psykologinen tausta sille miksi niin monia avioeroja tässä maassa. Perussyy on, että heti kun en löydä tyydytystä niin en halua. Tämä sanotaan Śrīmad-Bhāgavatamissa: dāṁ-patyaṁ ratim eva hi. Tässä iässä aviomies ja vaimo tarkoittaa sukupuolityydytystä, henkilökohtaista. Ei ole kysymys siitä, että me elämme yhdessä. Teemme Kṛṣṇan tyytyväiseksi saamalla koulutusta siihen miten tyydyttää Kṛṣṇaa. Se on Kṛṣṇa tietoisuus -liike.