FI/Prabhupada 1066 - Vähemmän älykkäät ihmiset pitävät Korkeinta Totuutta persoonattomana



660219-20 - Lecture BG Introduction - New York

Kokonaisuus on järjestäytynyt siten, että keskeinen hahmo, luomisen keskushenkilö, nautinnon keskushenkilö on Korkein Herra, ja elävät olennot ovat yksinkertaisesti yhteistoiminnallisia. He nauttivat yhteistoiminnan ja auttamisen kautta. Suhde on verrattavissa isäntään ja palvelijaan. Jos isäntä on täysin tyytyväinen, palvelijat ovat automaattisesti tyytyväisiä. Se on sääntö. Vastaavasti Korkein Herra olisi tyytyväinen, vaikka taipumus tavoitella luojan asemaa ja taipumus nauttia tästä aineellisesta maailmasta... Se on myös elävillä olennoilla, koska se on Korkeimman Herran ominaisuus. Hän on luonut, Hän on luonut maailmankaikkeuden ilmentymän.

Siksi Bhagavad-gītāssa on selitetty täydellinen kokonaisuus, joka käsittää korkeimman hallitsijan, hallinnan alaiset elävät olennot, maailmankaikkeuden ilmentymän, ikuisen ajan ja toiminnot - ne kaikki on kokonaan selitetty. Tätä kaikkea sanotaan siis Absoluuttiseksi Totuudeksi. Täydellinen kokonaisuus eli Korkein Absoluuttinen Totuus on siten Jumaluuden täydellinen Persoonallisuus, Śrī Kṛṣṇa.

Kuten olen selittänyt, ilmentymä on Hänen eri energioidensa seurausta, ja Hän on täydellinen kokonaisuus. Bhagavad-gītāssa selitetään persoonaton Brahman, että myös persoonaton Brahman on alisteinen täydelliselle henkilölle. Brahmaṇo 'haṁ pratiṣṭhā (BG 14.27). Persoonaton Brahman on myös. Persoonaton Brahman on Brahma-sūtrassa tarkemmin selitetty säteiksi. Kuten auringonpaiste, aurinkoplaneetan säteet, vastaavasti persoonaton Brahman on Korkeimman Brahmanin eli Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden sädehohto. Siten persoonaton Brahman on epätäydellinen oivallus absoluuttisesta täydellisesta kokonaisuudesta, ja niin ollen myös käsitys Paramātmāsta. Myös nämä asiat selitetään. Puruṣottama-yoga. Puruṣottama-yogaa käsittelevästä luvusta käy ilmi, että Korkein Persoonallisuus, Puruṣottama, on persoonattoman Brahmanin ja epätäydellisen Paramātmān-oivalluksen yläpuolella.

Jumaluuden Korkeinta Persoonallisuutta sanotaan sac-cid-ānanda-vigrahaḥksi (BS 5.1). Brahma-saṁhitā alkaa seuraavasti: īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ sac-cid-ānanda-vigrahaḥ/ anādir ādir govindaḥ sarva-kāraṇa-kāraṇam (BS 5.1). Govinda, Kṛṣṇa, on kaikkien syiden alkusyy. Hän on alkuperäinen Herra. Joten Jumaluuden Korkein Persoonallisuus on sac-cid-ānanda-vigrahaḥ. Persoonaton Brahman-oivallus merkitsee Hänen sat-olemuspuolensa, ikuisuuden, oivaltamista. Ja Paramātmā-oivallus merkitsee sat-cit-olemuspuolensa, ikuisen tiedon, oivaltamista. Mutta Jumaluuden Persoonallisuuden oivaltaminen Kṛṣṇana merkitsee kaikkien yliaistillisten ominaispiirteiden oivaltamista, niin satin, citin kuin ānandankin oivaltamista täydellisessä vigrahassa. Vigraha tarkoittaa muotoa. Vigraha tarkoitaa muotoa. Avyaktaṁ vyaktim āpannaṁ manyante mām abuddhayaḥ (BG 7.24). Vähemmän älykkäät ihmiset pitävät Korkeinta Totuutta persoonattomana, mutta Hän on henkilö, transsendentaalinen (yliaistillinen) henkilö. Tämä vahvistetaan kaikkialla Veeda-kirjallisuudessa. Nityo nityānāṁ cetanaś cetanānām (Kaṭha Upaniṣad 2.2.13). Joten, koska me kaikki olemme henkilöitä, yksilöllisiä eläviä olentoja, olemme henkilöitä, meillä on yksilöllisyytemme, olemme kaikki yksilöitä, vastaavasti Korkein Totuus, Korkein Absoluutti, myös Hän, viimekädessä Hän on henkilö. Mutta Jumaluuden Persoonallisuuden oivaltaminen merkitsee kaikkien yliaistillisten ominaispiirteiden oivaltamista, niin satin, citin kuin ānandankin, täydellisessä vigrahassa. Vigraha tarkoittaa muotoa. Täydellinen kokonaisuus ei siksi ole muodoton. Jos Hän olisi muodoton tai mitään tai ketään olentoa vähäisempi, Hän ei voisi olla täydellinen kokonaisuus. Täydelliseen kokonaisuuteen on sisällyttävä kaikki kokemuspiiriimme kuuluva ja sen ylittävä. Muutoin Hän ei voi olla täydellinen. Täydellisellä kokonaisuudella Jumaluuden Persoonallisuudella on mittaamattomia mahteja. Parāsya śaktir vividhaiva śrūyate (CC Madhya 13.65, merkitys). Myös se selitetään Bhagavad-gītāssa, kuinka Hän toimii eri mahdeissaan. Tämä ilmiömaailma eli aineellinen maailma, jossa nyt olemme, on myös itsessään täydellinen koska pūrṇam idam (Śrī Īśopaniṣad, Rukous). 24 elementtiä, jotka Sāṅkhya-filosofian mukaan, 24 elementtiä, joiden väliaikainen ilmentymä tämä aineellinen maailmankaikkeus on, on säädetty tuottamaan täydellisesti kaikki voimavarat, jotka tarvitaan tämän maailmankaikkeuden ylläpitoon ja olemassaoloon. Maailmankaikkeuden ylläpitoon ei tarvita minkään muun yksikön ulkopuolista työtä. Sillä on oma aikansa, joka on täydellisen kokonaisuuden järjestämä, ja kun tuo aika on kulunut umpeen, nämä väliaikaiset ilmentymät tuhoutuvat kokonaisuuden täydellisestä järjestelystä.