FI/Prabhupada 0051 - Tyhmät aivot eivät kykene ymmärtämään mitä on tämän kehon tuolla puolen



Interview with Newsweek -- July 14, 1976, New York

Haastattelija: Uskotteko, että jonakin päivänä Kṛṣṇa tietoisuus -liike laajenee vaikuttamaan kaikkiin ihmisiin maailmassa?

Prabhupāda: Se ei ole mahdollista. Se on tarkoitettu ihmisistä älykkäimmille. Tämä liike on siis tarkoitettu ihmisluokista kaikkein älykkäimmälle.

Haastattelija: Mutta kaikkein älykkäimpien keskuudessa?

Prabhupāda: Ellette kuulu älykkäimpiin... ette voi ymmärtää. Emme siis odota kaikkien olevan älykkäitä. Kṛṣṇa ye bhaja se baḍa catura. Ellei ihminen ole hyvin älykäs niin ei hänestä voi tulla Kṛṣṇa tietoista, koska se on aivan erilainen aihe. Ihmiset ovat kehollisen elämänkäsityksen vallassa. Se on puolestaan sen tuolla puolen. Siis tyhmät aivot eivät voi ymmärtää sitä mitä on tämän kehon tuolla puolen. Ette siis voi odottaa jokaisen ymmärtävän Kṛṣṇa tietoisuutta. Se ei ole mahdollista

Haastattelija: On ollut paljon puhetta ihmiskunnan geneettisestä parantelusta tai täydellistämisen yrittämisestä.

Prabhupāda: Mitä on geneettisyys?

Haastattelija: Niin... Mitäkö tarkoittaa geneettinen täydellisyys?

Bali-mardana: Me keskustelimme eilen genetiikasta. He yrittävät ymmärtää ne tavat, joilla keho ja mieli muodostuvat ja sitten muutella niitä.

Prabhupāda: Sitä me olemme jo... Missä on se kirja?

Rāmeśvara: Svarūpa Dāmodaran kirja.

Prabhupāda: Kyllä. Tuokaa.

Rāmeśvara: No, mikä oli kysymyksenne?

Haastattelija: Kysymykseni on... Mainitsitte aiemmin teknisten välineiden käytön, että jos jossakin yhteisössä on sellaisia...

Prabhupāda: Eikö se kirja ole täällä? Missään?

Haastattelija: Antakaa kun kysyn teiltä. Jos teknisin keinoin ihmiskunta voi jotenkin parantua, toisin sanoen, keskivertoihmisen älykkyys parantuu sellaiseksi mitä te nyt kutsuisitte älykkääksi ihmiseksi...

Prabhupāda: Mutta älykäs ihminen... Mikäli ihminen ymmärtää, ettei hän ole tämä keho niin hän on kehon sisällä... Samalla tavalla kun teillä on paita. Te ette ole paita. Kuka vain voi käsittää. Olette paidan sisällä. Samalla tavalla henkilö joka ymmärtää, ettei ole keho on kehon sisällä... Sen kaikki tajuavat, että mitä eroa sitten on kehon kuoltua? Elämänvoima on kadonnut kehosta ja kutsumme siksi sitä kuolleeksi.

Haastattelija: Mutta on joitakin hyvin älykkäitä henkilöitä, jotka eivät kuitenkaan ole hengellisesti valaistuneita. On ehkä jopa ihmisiä, jotka ymmärtävät, etteivät ole keho tai että keho ei ole kaikki mitä on. Keho on kuollut ja on jotakin muutakin. Mikseivät nämä ihmiset ole hengellisesti tietoisia?

Prabhupāda: Ellei henkilö ymmärrä tätä yksinkertaista asiaa, ettei hän ole keho niin hän ei ole eläintä parempi. Se on hengellisen aseman ensimmäinen ymmärrys. Jos ihminen kuvittelee olevansa keho niin hän on samassa kategoriassa eläinten kanssa.

Rāmeśvara: Hänen kysymyksensä on... Jos oletamme, että jollakulla on uskoa elämään kuoleman jälkeen ja hän voi lisäksi olla aineellisessa mielessä älykäs mies. Miksi hän ei automaattisesti...?

Prabhupāda: Ei, aineellinen ei ole älykkyyden standardi. Aineellinen standardi on, että "Olen tämä keho. Olen amerikkalainen. Olen intialainen. Olen kettu. Olen koira. Olen ihminen." Tällainen on aineellista ymmärrystä. Hengellinen ymmärrys on sen tuolla puolen, että "En ole tämä keho." Ja kun hän yrittää ymmärtää hengellisen identiteetin niin hän on älykäs. Muutoin hän ei ole älykäs.

Haastattelija: Tarkoittaako tämä siis...

Prabhupāda: Heitä on kuvattu sanalla mūḍha. Mūḍha merkitsee aaseja. Tämä siis on ensimmäinen ymmärryksen vaihe, ettei pitäisi samaistaa itseään kehon kanssa.

Haastattelija: Mikä ymmärrys tulee sen jälkeen...?

Prabhupāda: Kuin koira. Koira ymmärtää olevansa keho. Jos ihminenkin ymmärtää sillä tavalla, että hän on keho niin hän ei ole koiraa parempi.

Haastattelija: Mitä muita ymmärryksiä tulee tämän jälkeen?

Bali-mardana: Kun ihminen oivaltaa, ettei ole keho niin mitä tapahtuu seuraavaksi?

Prabhupāda: Ha! Se on älykäs kysymys. Silloin voi havaita, että "Toimin ainoastaan tässä kehollisessa elämänkäsityksessä. Mikä siis on minun toimeni?" Näin kysyy Sanātana Gosvāmī "Sinä olet vapauttanut minut tästä aineellisesta sidonnaisuudesta. Kerro siis nyt minulle mikä on velvollisuuteni." Siksi henkilön on mentävä hengellisen mestarin luokse tietääkseen ja ymmärtääkseen mikä on hänen velvollisuutensa nyt. "Jos en ole tämä keho niin mikä on velvollisuuteni? Koska olen kiireinen koko päivän ja yön tämän kehon vuoksi. Minä syön, nukun, harjoitan sukupuolielämää, puolustaudun. Nämä kaikki ovat kehon tarpeita. Ellen ole keho niin mikä on velvollisuuteni?" Se on älykkyyttä.

Rāmeśvara: Te siis kysyitte "Mikä asia tulee seuraavaksi sen jälkeen kun olette tajunneet, että ette ole tämä keho?" Prabhupāda sanoo, että seuraava vaihe on ottaa selville mitä teidän tulisi tehdä ja sen selville saamiseksi otatte vastaan tietoa itsensä oivaltaneelta sielulta tai henkiseltä mestarilta.

Haastattelija: Hengellinen mestari kirjojensa muodossa.

Bali-mardana: Henkilökohtaisesti tai...

Puṣṭa Kṛṣṇa: Prabhupāda selitti, että nyt kehollisessa käsityksessä meillä on niin monia erilaisia velvollisuuksia. Työskentelemme, meillä on sukupuolielämää, syömme, nukumme ja puolustaudumme. On niin monia asioita. Kaikki tämä on suhteessa kehoon, mutta mikäli minä en ole tämä keho niin mikä sitten on minun velvollisuuteni? Missä on vastuuni? Siispä seuraavaksi kun tämä on ymmärretty tulee ottaa vastaan ohjausta henkiseltä mestarilta, edistyä ja ymmärtää se mikä on todellinen velvollisuus. Se on hyvin tärkeää.

Prabhupāda: Jopa syöminen, nukkuminen, sukupuolielämä ja puolustaminen vaativat jonkinlaista tietoa opettajalta. Esimerkiksi syödäksemme opimme joltakulta asiantuntijalta mitä syömme, millaista vitamiinia, millaisia... Siis sekin edellyttää opetusta. Nukkuminenkin vaatii oppimista. Siispä kehollinen elämänkäsityskin opitaan toisilta. Siispä kohotessamme kehollisen elämänkäsityksen yläpuolelle ymmärrämme "En ole tämä keho. Olen henkisielu" Samalla tavalla siis silloinkin tulee kuunnella ja oppia asiantuntijalta.