FI/Prabhupada 0216 - Krishna on ensimmäistä luokkaa ja Hänen bhaktansa ovat myös ensimmäistä luokkaa



Lecture on SB 1.7.47-48 -- Vrndavana, October 6, 1976


Tällainen on vaiṣṇavan asenne. Para-duḥkha-duḥkhī. Vaiṣṇava on para-duḥkha-duḥkhī. Se on vaiṣṇavan pätevyys. Hän ei välitä omista huolistaan, mutta vaiṣṇava tulee murheelliseksi ja huolehtivaiseksi kun joku toinen kärsii. Sellainen on vaiṣṇava. Prahlāda Mahārāja sanoi

naivodvije para duratyaya-vaitaraṇyās
tvad-vīrya-gāyana-mahāmṛta-magna-cittaḥ
śoce tato vimukha-cetasa indriyārtha-
māyā-sukhāya bharam udvahato vimūḍhān
(SB 7.9.43)

Prahlāda Mahārājaa häiritsi niin paljon hänen isänsä ja hänen isänsä saikin surmansa ja silti, vaikka Herra Nṛsiṁha-deva tarjosi hänelle vapautusta niin hän ei ottanut sitä vastaan. Hän sanoi, sa vai vaṇik. Herrani, me olemme syntyneet perheisiin, joissa on rajo-guṇaa, tamo-guṇaa. Rajo-guṇaa, tamo-guṇaa. Asurat, he ovat kahden alemman laadun vaikutusvallassa, rajo-guṇan ja tamo-guṇan. Ne, jotka ovat devatāt ovat sattva-guṇan vaikutuksen alaisina. Aineellisessa maailmassa on olemassa kolme guṇaa eli laatua. Sattva-guṇa. Tri-guṇamayī. Daivī hy eṣā guṇamayī (BG 7.14). Guṇamayī, triguṇamayī. Tässä aineellisessa maailmassa, sattva-guṇa, rajo-guṇa, tamo-guṇa, joten sattva-guṇan vaikutuksen alaisina olevat ovat ensimmäistä luokkaa.

Ensimmäinen luokka tarkoittaa ensimmäistä luokkaa tässä aineellisessa maailmassa. Ei henkisessä maailmassa. Henkinen maailma on erilainen. Se on nirguṇa eli vailla aineellisia ominaisuuksia. Siellä ei ole ensimmäistä, toista tai kolmatta luokkaa. Kaikki ovat ensimmäistä luokkaa. Sitä merkitsee absoluuttisuus. Kṛṣṇa on ensimmäistä luokkaa. Hänen bhaktansa ovat samalla tavalla ensimmäistä luokkaa. Puut, linnut, lehmät ja vasikat ovat kaikki ensimmäistä luokkaa. Siitä syystä sitä kutsutaan absoluuttiseksi. Siellä ei ole suhteellisen toisen luokan, kolmannen luokan ja neljännen luokan käsitystä. Ei, kaikki on ensimmäisen luokan. Ānanda-cinmaya-rasa-pratibhāvitābhiḥ (Bs. 5.37). Kaikki koostuu ānanda-cinmaya-rasasta. Ei vallitse luokittelua. Joko henkilö on dāsya-rasan asemassa, sākhya-rasan tai vātsalya-rasan tai mādhurya-rasan asemassa. Ne ovat kaikki yhtä. Ei ole sellaista erottelua, mutta on vaihtelua. Te pidätte tästä rasasta, minä pidän tästä rasasta. Se sallitaan. Siispä täällä aineellisessa maailmassa nämä kolme vaikuttavat heihin ja koska Prahlāda Mahārāja on Hiraṇyakaśipun poika niin hän ajatteli itse, että "Minuun vaikuttavat rajo-guṇa ja tamo-guṇa." Hän on vaiṣṇava. Hän on jokaisen guṇan ulottumattomissa, mutta vaiṣṇava ei ole koskaan ylpeä guṇiensa vuoksi. Itse asiassa hänestä ei tunnu lainkaan siltä, että hän olisi kovin edistynyt tai hyvin valaistunut. Hän ajattelee aina "Minä olen alhaisin."

tṛṇād api sunīcena
taror api sahiṣṇunā
amāninā mānadena
kīrtanīyaḥ sadā hariḥ
(CC Adi 17.31)

Tällainen on vaiṣṇava.