FI/Prabhupada 1074 - Kaikki kärsimykset, jotka koemme tässä aineellisessa maailmassa - kaikki se kärsimys johtuu tästä kehosta



660219-20 - Lecture BG Introduction - New York

Toisaalla Bhagavad-gītāssa sanotaan myös:

avyakto 'kṣara ity uktas
tam āhuḥ paramāṁ gatim
yaṁ prāpya na nivartante
tad dhāma paramaṁ mama
(BG 8.21)

Avyakta tarkoittaa ilmentymätön. Ei edes aineellinen maailma ilmenny kokonaan meille. Aistimme ovat niin epätäydelliset, ettemme voi nähdä, kuinka monia tähtiä, kuinka monia planeettoja tässä aineellisessa maailmankaikkeudessa on. Veeda-kirjallisuudesta saamme tietenkin tietoa kaikista eri planeetoista. Voimme uskoa tai olla uskomatta, mutta kaikki meille tärkeimmät planeetat on kuvattu Veeda-kirjallisuudessa, erityisesti Śrīmad-Bhāgavatamissa. Mutta henkinen maailma, joka on tämän aineellisen taivaan tuolla puolen, paras tasmāt tu bhāvo 'nyo (BG 8.20), mutta tuo avyakta, tuo ilmentymätön henkinen taivas, on paramāṁ gatim, toisin sanoen, meidän tulisi toivoa ja tavoitella tuota korkeinta kuningaskuntaa. Ja kun tuon korkeimman kuningaskunnan on kerran saavuttanut, yaṁ prāpya, na nivartate, ei tarvitse enää palata takaisin tähän aineelliseen maailmaan. Ja tuo paikka, joka on Herran ikuinen asuinsija, josta meidän ei tarvitse palata, se on meidän... sen tulisi olla meidän... [katkos] Seuraavaksi voidaan kysyä, kuinka voi sitten saavuttaa Herran korkeimman asuinsijan? Myös se kuvataan Bhagavad-gītāssa. Se kerrotaan kahdeksannessa luvussa, säkeissä 5, 6, 7 ja 8, menetelmä Korkeimman Herran eli Korkeimman Herran asuinsijan saavuttamiseksi kerrotaan myös. Siellä sanotaan näin:

anta-kāle ca mām eva
smaran muktvā kalevaram
yaḥ prayāti sa mad-bhāvaṁ
yāti nāsty atra saṁśayaḥ
(BG 8.5)

Anta-kāle, elämän lopussa, kuoleman hetkellä. Anta-kāle ca mām eva. Se, joka ajattelee Kṛṣṇaa, smaran, jos voi muistaa Hänet. Kuoleva henkilö, kuolemansa hetkellä, jos hän muistaa Kṛṣṇan muodon ja jos siten muistaessaan jättää nykyisen kehonsa, hän saavuttaa sitten varmasti henkisen kuningaskunnan, mad-bhāvam. Bhāvam tarkoittaa henkinen luonto. Yaḥ prayāti sa mad-bhāvaṁ yāti. Mad-bhāvam viittaa Korkeimman Olennon transendentaaliseen, yliaistilliseen, luontoon. Kuten olemme aiemmin kuvanneet, Korkein Herra on sac-cid-ānanda-vigraha (BS 5.1). Hänellä on kyllä muoto, mutta Hänen muotonsa on ikuinen, sat; ja täynnä tietoa, cit; ja täynnä autuutta, ānanda. Nyt voimme vertailla nykyistä kehoamme, onko tämä keho sac-cid-ānanda. Ei. Tämä keho on asat. Satin sijasta se on asat. Antavanta ime dehā (BG 2.18), Bhagavad-gītāssa sanotaan, että tämä keho on antavat, tuhoutuvainen. Ja... Sac-cid-ānanda. Sen sijaan, että se olisi sat, se on asat, juuri vastakohta. Ja sen sijaan, että se olisi cit, täynnä tietoa, se on täynnä tietämättömyyttä. Meillä ei ole tietoa henkisestä kuningaskunnasta, eikä meillä ole täydellistä tietoa edes tästä aineellisesta maailmasta. Niin monet asiat ovat meille tuntemattomia, siksi tämä keho on tietämätön. Sen sijaan, että olisi täynnä tietoa, se on tietämätön. Keho on tuhoutuva, täynnä tietämättömyyttä, ja nirānanda. Sen sijaan, että se olisi täynnä autuutta, se on täynnä kärsimystä. Kaikki kärsimykset, jotka koemme tässä aineellisessa maailmassa, kaikki se kärsimys johtuu tästä kehosta.