FI/Prabhupada 0146 - Jos nauhoitetta toistetaan poissaollessani niin se värähtelee täsmälleen kuin alkuperäinen ääni: Difference between revisions
(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0146 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1975 Category:FI-Quotes - L...") |
(Vanibot #0023: VideoLocalizer - changed YouTube player to show hard-coded subtitles version) |
||
| Line 6: | Line 6: | ||
[[Category:FI-Quotes - in Kenya]] | [[Category:FI-Quotes - in Kenya]] | ||
<!-- END CATEGORY LIST --> | <!-- END CATEGORY LIST --> | ||
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE --> | |||
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0145 - Meidän pitää hyväksyä hiukan Tapasyaa|0145|FI/Prabhupada 0147 - Tavallinen riisi ei ole sama asia kuin Korkein riisi|0147}} | |||
<!-- END NAVIGATION BAR --> | |||
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | <!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | ||
<div class="center"> | <div class="center"> | ||
| Line 14: | Line 17: | ||
<!-- BEGIN VIDEO LINK --> | <!-- BEGIN VIDEO LINK --> | ||
{{youtube_right| | {{youtube_right|v_WqHPRVyfs|Jos nauhoitetta toistetaan poissaollessani, se värähtelee täsmälleen kuten alkuperäinen ääni<br />- Prabhupāda 0146}} | ||
<!-- END VIDEO LINK --> | <!-- END VIDEO LINK --> | ||
<!-- BEGIN AUDIO LINK --> | <!-- BEGIN AUDIO LINK --> | ||
<mp3player> | <mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/751031BG.NAI_clip4.mp3</mp3player> | ||
<!-- END AUDIO LINK --> | <!-- END AUDIO LINK --> | ||
| Line 26: | Line 29: | ||
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT --> | <!-- BEGIN TRANSLATED TEXT --> | ||
Kṛṣṇa puhuu siitä | Kṛṣṇa puhuu siitä miten ajattelette aineellista. Aineelliset tiedemiehet opiskelevat maata. Miksi sitä sanotaankaan? Maanperä-asiantuntijat. He tutkivat maaperää. "Missä on kaivos? Missä kulta? Missä on sitä, tätä?" Niin monia asioita he selvittävät, mutta he eivät tiedä mistä nämä asiat tulivat. Tässä Kṛṣṇa selittää, että bhinnā me prakṛti. "Tämä on Minun energiaani, Minun energiaani." Jokainen ajatteleva ihminen pohtii miten nämä erilaiset kemialliset yhdisteet ja maalliset asiat ilmenivät. Tässä on vastaus. Tässä vastaus, että | ||
:bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ | :bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ | ||
| Line 32: | Line 35: | ||
:ahaṅkāra itīyaṁ me | :ahaṅkāra itīyaṁ me | ||
:bhinnā prakṛtir aṣṭadhā | :bhinnā prakṛtir aṣṭadhā | ||
:([[Vanisource:BG 7.4|BG 7.4]]) | :([[Vanisource:BG 7.4 (1972)|BG 7.4]]) | ||
Bhinnā prakṛtir aṣṭadhā. | Bhinnā prakṛtir aṣṭadhā. Aivan kuin kun minä puhun ja se nauhoitetaan ja tallennetaan, mutta jos sitä toistetaan poissaollessani niin se värähtelee aivan samanlailla. Se on siis minun tai jonkun muun energiaa, mutta bhinnā, erossa minusta. Teidän tulee käsittää asia sillä tavalla. Kaikki on siis Jumalan, Kṛṣṇan energiaa. Tämä aineellinen maailma merkitsee kuitenkin sitä, että meillä ei ole Kṛṣṇaa. Mistä tämä energia sitten on tullut? Se tieto meiltä puuttuu. Bhinnā. Se, joka tietää... Sama esimerkki jälleen. Tallenteessa sitä toistetaan, mutta se joka ei tiedä kuka tämän puheen on tallentanut ei saa asiaa selville. Se, joka puolestaan tuntee äänen voi ymmärtää "Se tulee Prabhupādasta tai Swamijista." Vastaavasti energia on olemassa, mutta koska olemme unohtaneet energianlähteen tai emme tiedä energianlähdettä niin pidämme siksi aineellisia asioita lopullisina. Sellainen on meidän tietämättömyytämme. | ||
Tämä prakṛti, tämä aineellinen maailma, koostuu näistä asioista: bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ khaṁ mano buddhir eva ca ([[Vanisource:BG 7.4|BG 7.4]]). Mistä tällainen siis tuli? Sen Kṛṣṇa selittää, että "Ne ovat Minun energioitani." | Tämä prakṛti, tämä aineellinen maailma, koostuu näistä asioista: bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ khaṁ mano buddhir eva ca ([[Vanisource:BG 7.4 (1972)|BG 7.4]]). Mistä tällainen siis tuli? Sen Kṛṣṇa selittää, että "Ne ovat Minun energioitani." Siitä syystä, että meidän pitää tietää nämä asiat. Kṛṣṇan ymmärtäminen merkitsee, että on tiedettävä mitä on tämä maa, mikä on tämä vesi, mikä tämä tuli, mitä on tämä ilma, mikä tämä taivas, mikä tämä mieli, mikä ego. Pitäisi tietää mistä nämä aineelliset asiat tulivat. Tiedemiehet vain teoretisoivat, että vesi on yhdistelmä kemikaaleja, vetyä, happea, mutta mistä nämä aineet kuten vesi ja typpi ovat tulleet? Siihen he eivät osaa vastata. Siitä syystä tätä kutsutaan acintya-śaktiksi. Acintya-śakti. Jumalassa on acintya-śakti eli käsittämätön energia. Jos kiellätte sen niin ei ole Jumalaa. Acintya-śakti-sampannaḥ. Nyt te kykenette käsittämään mitä acintya-śakti tarkoittaa. Acintya-śakti on teilläkin. Acintya-śakti on jokaisella, koska olemme olennainen osa Jumalaa. Siis vain häviävän pieniä osia, mutta me olemme. Mikä on kokosuhde? Kokosuhde kerrotaan śāstra:ssa. Mikä se on? Keśāgra-śata-bhāgasya śatadhā kalpitasya ca jīva-bhāgaḥ sa vijñeyaḥ sa cānantyāya kalpate ([[Vanisource:CC Madhya 19.140|CC Madhya 19.140]]). Keśāgra-śata-bhāgasya. Saatte näin käsityksen. Mikä se on? Hiuksen kärki, vain pieni piste. Jakakaa se sataan osaan ja yhden niistä jaatte vielä sataan osaan. Se tarkoittaa kymmenestuhannesosaa hiuksen kärjestä. Se on pistemäinen. Sellainen on jīva:n, hengen, henkisen kipinän, molekulaaristen osasten, atomisten osasten kokoluokkaa. Siispä keśāgra-śata-bhāgasya śatadhā kalpitasya ca jīva-bhāgaḥ sa vijñeyaḥ sa cānantyāya kalpate ([[Vanisource:CC Madhya 19.140|CC Madhya 19.140]]). Sellainen on siis kokoluokka, mutta koska me näemme aineellisilla silmillämme ainoastaan karkeat asiat niin emme ymmärrä hienojakoisia asioita, mutta śāstrasta teidän tulee ymmärtää, śrutista. Silloin te ymmärrätte. | ||
Bhagavad-gītā:ssa on säe, indriyāṇi parāṇy āhur indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ manasas tu parā buddhiḥ ([[Vanisource:BG 3.42|BG 3.42]]). Kuten tässä sanotaan, mano buddhiḥ. Manasas ca parā buddhiḥ. Älykkyys on hienompi kuin mieli tai mieltä ylempi | Bhagavad-gītā:ssa on säe, indriyāṇi parāṇy āhur indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ manasas tu parā buddhiḥ ([[Vanisource:BG 3.42 (1972)|BG 3.42]]). Kuten tässä sanotaan, mano buddhiḥ. Manasas ca parā buddhiḥ. Älykkyys on hienompi kuin mieli tai mieltä ylempi. Toisessa paikassa selitetään myös, että karkeat asiat merkitsevät näitä aisteja. Indriyāṇi parāṇy āhuḥ. Tällaista on karkea näkökyky. Se, että näen ihmisen tarkoittaa, että näen hänen kehonsa, silmänsä, korvansa, kätensä, jalkansa ja kaiken. Se on karkeaa näkökykyä, mutta näitä karkeita aisteja hienompi on aisteja hallitseva mieli. Sitä te ette näe. Indriyāṇi parāṇy āhur indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ ([[Vanisource:BG 3.42 (1972)|BG 3.42]]). Äly hallitsee mieltä. Manasas ca parā buddhiḥ. Sillä tavalla teidän tulisi opiskella. Jos te maallikoiden tavoin kohautatte olkapäitänne. "Ei ole Jumalaa, ei sielua" niin se on pelkkää lurjusmaisuutta ja vain sitä. Älkää pysykö lurjuksina. Tässä on Bhagavad-gītā. Oppikaa kaikki hyvin perusteellisesti, hyvin tarkasti ja se on avoin kaikille. | ||
<!-- END TRANSLATED TEXT --> | <!-- END TRANSLATED TEXT --> | ||
Latest revision as of 07:34, 18 October 2018
Lecture on BG 7.4 -- Nairobi, October 31, 1975
Kṛṣṇa puhuu siitä miten ajattelette aineellista. Aineelliset tiedemiehet opiskelevat maata. Miksi sitä sanotaankaan? Maanperä-asiantuntijat. He tutkivat maaperää. "Missä on kaivos? Missä kulta? Missä on sitä, tätä?" Niin monia asioita he selvittävät, mutta he eivät tiedä mistä nämä asiat tulivat. Tässä Kṛṣṇa selittää, että bhinnā me prakṛti. "Tämä on Minun energiaani, Minun energiaani." Jokainen ajatteleva ihminen pohtii miten nämä erilaiset kemialliset yhdisteet ja maalliset asiat ilmenivät. Tässä on vastaus. Tässä vastaus, että
- bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ
- khaṁ mano buddhir eva ca
- ahaṅkāra itīyaṁ me
- bhinnā prakṛtir aṣṭadhā
- (BG 7.4)
Bhinnā prakṛtir aṣṭadhā. Aivan kuin kun minä puhun ja se nauhoitetaan ja tallennetaan, mutta jos sitä toistetaan poissaollessani niin se värähtelee aivan samanlailla. Se on siis minun tai jonkun muun energiaa, mutta bhinnā, erossa minusta. Teidän tulee käsittää asia sillä tavalla. Kaikki on siis Jumalan, Kṛṣṇan energiaa. Tämä aineellinen maailma merkitsee kuitenkin sitä, että meillä ei ole Kṛṣṇaa. Mistä tämä energia sitten on tullut? Se tieto meiltä puuttuu. Bhinnā. Se, joka tietää... Sama esimerkki jälleen. Tallenteessa sitä toistetaan, mutta se joka ei tiedä kuka tämän puheen on tallentanut ei saa asiaa selville. Se, joka puolestaan tuntee äänen voi ymmärtää "Se tulee Prabhupādasta tai Swamijista." Vastaavasti energia on olemassa, mutta koska olemme unohtaneet energianlähteen tai emme tiedä energianlähdettä niin pidämme siksi aineellisia asioita lopullisina. Sellainen on meidän tietämättömyytämme.
Tämä prakṛti, tämä aineellinen maailma, koostuu näistä asioista: bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ khaṁ mano buddhir eva ca (BG 7.4). Mistä tällainen siis tuli? Sen Kṛṣṇa selittää, että "Ne ovat Minun energioitani." Siitä syystä, että meidän pitää tietää nämä asiat. Kṛṣṇan ymmärtäminen merkitsee, että on tiedettävä mitä on tämä maa, mikä on tämä vesi, mikä tämä tuli, mitä on tämä ilma, mikä tämä taivas, mikä tämä mieli, mikä ego. Pitäisi tietää mistä nämä aineelliset asiat tulivat. Tiedemiehet vain teoretisoivat, että vesi on yhdistelmä kemikaaleja, vetyä, happea, mutta mistä nämä aineet kuten vesi ja typpi ovat tulleet? Siihen he eivät osaa vastata. Siitä syystä tätä kutsutaan acintya-śaktiksi. Acintya-śakti. Jumalassa on acintya-śakti eli käsittämätön energia. Jos kiellätte sen niin ei ole Jumalaa. Acintya-śakti-sampannaḥ. Nyt te kykenette käsittämään mitä acintya-śakti tarkoittaa. Acintya-śakti on teilläkin. Acintya-śakti on jokaisella, koska olemme olennainen osa Jumalaa. Siis vain häviävän pieniä osia, mutta me olemme. Mikä on kokosuhde? Kokosuhde kerrotaan śāstra:ssa. Mikä se on? Keśāgra-śata-bhāgasya śatadhā kalpitasya ca jīva-bhāgaḥ sa vijñeyaḥ sa cānantyāya kalpate (CC Madhya 19.140). Keśāgra-śata-bhāgasya. Saatte näin käsityksen. Mikä se on? Hiuksen kärki, vain pieni piste. Jakakaa se sataan osaan ja yhden niistä jaatte vielä sataan osaan. Se tarkoittaa kymmenestuhannesosaa hiuksen kärjestä. Se on pistemäinen. Sellainen on jīva:n, hengen, henkisen kipinän, molekulaaristen osasten, atomisten osasten kokoluokkaa. Siispä keśāgra-śata-bhāgasya śatadhā kalpitasya ca jīva-bhāgaḥ sa vijñeyaḥ sa cānantyāya kalpate (CC Madhya 19.140). Sellainen on siis kokoluokka, mutta koska me näemme aineellisilla silmillämme ainoastaan karkeat asiat niin emme ymmärrä hienojakoisia asioita, mutta śāstrasta teidän tulee ymmärtää, śrutista. Silloin te ymmärrätte.
Bhagavad-gītā:ssa on säe, indriyāṇi parāṇy āhur indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ manasas tu parā buddhiḥ (BG 3.42). Kuten tässä sanotaan, mano buddhiḥ. Manasas ca parā buddhiḥ. Älykkyys on hienompi kuin mieli tai mieltä ylempi. Toisessa paikassa selitetään myös, että karkeat asiat merkitsevät näitä aisteja. Indriyāṇi parāṇy āhuḥ. Tällaista on karkea näkökyky. Se, että näen ihmisen tarkoittaa, että näen hänen kehonsa, silmänsä, korvansa, kätensä, jalkansa ja kaiken. Se on karkeaa näkökykyä, mutta näitä karkeita aisteja hienompi on aisteja hallitseva mieli. Sitä te ette näe. Indriyāṇi parāṇy āhur indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ (BG 3.42). Äly hallitsee mieltä. Manasas ca parā buddhiḥ. Sillä tavalla teidän tulisi opiskella. Jos te maallikoiden tavoin kohautatte olkapäitänne. "Ei ole Jumalaa, ei sielua" niin se on pelkkää lurjusmaisuutta ja vain sitä. Älkää pysykö lurjuksina. Tässä on Bhagavad-gītā. Oppikaa kaikki hyvin perusteellisesti, hyvin tarkasti ja se on avoin kaikille.