FI/Prabhupada 0036 - Elämämme päämäärä: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0036 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1975 Category:FI-Quotes - L...")
 
m (Text replacement - "(<!-- (BEGIN|END) NAVIGATION (.*?) -->\s*){2,15}" to "<!-- $2 NAVIGATION $3 -->")
 
Line 7: Line 7:
[[Category:Finnish Language]]
[[Category:Finnish Language]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0035 - Krishna on kehon omistaja|0035|FI/Prabhupada 0037 - Se, joka tuntee Krishnan on guru|0037}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 15: Line 18:


<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
{{youtube_right|YVLPFWLRMVo|Elämämme päämäärä<br />- Prabhupāda 0036}}
{{youtube_right|h04Ib30Bz7M|Elämämme päämäärä<br />- Prabhupāda 0036}}
<!-- END VIDEO LINK -->
<!-- END VIDEO LINK -->


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/751017BG.JOH_clip2.mp3</mp3player>  
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/751017BG.JOH_clip2.mp3</mp3player>  
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 27: Line 30:


<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->     
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->     
Kun hämmennymme näistä aineellisista asioista, miten toimisimme - tehdä vaiko ei, siinä esimerkki - sillä hetkellä meidän tulee lähestyä gurua. Ymmärrämme että siinä on tämä opetus. Pṛcchāmi tvāṁ dharma-sammūḍha-cetāḥ. Ollessamme hämmentyneitä, emme kykene erottamaan uskonnollista siitä, mikä ei ole sitä, emmekä käytä asemaamme oikein. Kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ ([[Vanisource:BG 2.7|BG 2.7]]). Sillä hetkellä tarvitaan gurua. Sellainen on Veedinen ohje. Tad-vijñānārthaṁ sa gurum evābhigacchet śrotriyaṁ brahma-niṣṭham (Mundaka Upaniṣad 1.2.12). Tätä on velvollisuus. Tätä on sivilisaatio, että joudumme tekemisiin niin monenlaisten elämän ongelmien kanssa. Se on luonnollista. Koko aineellinen maailma on täynnä elämän ongelmia. Padaṁ padaṁ yad vipadām ([[Vanisource:SB 10.14.58|SB 10.14.58]]). Aineellinen maailma merkitsee sitä, että vaaraa on jokaisella askeleella. Sellainen on aineellinen maailma. Joten meidän tulisi etsiä opastusta gurulta, opettajalta, henkiseltä mestarilta, miten edistyä, koska tämä... Se selitetään myöhemmin, että elämämme päämäärä, ainakin tässä ihmismuotoisessa elämässä, Arjalaisessa sivilisaatiossa, elämän päämäärä on ymmärtää perustavanluontoinen asemamme, "Mikä minä olen. Mitä minä olen." Ellemme ymmärrä, "Mikä minä olen", silloin voimme olla yhtä hyvin kissoja tai koiria. Koirat, kissat, ne eivät tiedä. Ne luulevat olevansa yhtä kuin kehonsa. Se tullaan selittämään. Siispä sellaisessa elämäntilanteessa, kun olemme hämmentyneitä... Itse asiassa olemme hämmentyneitä joka hetkellä. Siksi on tarpeellista, että meidän tulisi lähestyä oikeaa gurua.  
Kun hämmennymme näistä aineellisista asioista, siitä miten toimisimme, tehdä vaiko ei. Siinä esimerkki hetkestä, jolloin meidän pitää lähestyä gurua. Ymmärrämme, että siinä on tämä opetus. Pṛcchāmi tvāṁ dharma-sammūḍha-cetāḥ. Ollessamme hämmentyneitä emme kykene erottamaan uskonnollista siitä mikä ei ole uskonnollista. Emmekä pysty käyttämään asemaamme oikein. Se on kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ ([[Vanisource:BG 2.7 (1972)|BG 2.7]]). Sillä hetkellä tarvitaan gurua. Sellainen on vedinen ohje. Tad-vijñānārthaṁ sa gurum evābhigacchet śrotriyaṁ brahma-niṣṭham (Mundaka Upaniṣad 1.2.12). Tämä on velvollisuus. Tätä on sivilisaatio, että joudumme tekemisiin niin monenlaisten elämän ongelmien kanssa. Se on luonnollista. Koko aineellinen maailma on täynnä tämän elämän ongelmia. Padaṁ padaṁ yad vipadām ([[Vanisource:SB 10.14.58|SB 10.14.58]]).


Niinpä Arjuna lähestyy Kṛṣṇaa, ensiluokkaista gurua. Ensiluokkaista gurua. Guru tarkoittaa Ylintä Herraa. Hän on kaikkien guru, parama-guru. Siksi jokainen, joka edustaa Kṛṣṇaa, on myöskin guru. Se selitetään Bhagavad-gītān Neljännessä Luvussa: Evaṁ paramparā-prāptam imaṁ rājarṣayo viduḥ ([[Vanisource:BG 4.2|BG 4.2]]). Siispä Kṛṣṇa näyttää esimerkkiä, kuinka meidän tulisi tarjota antaumuksemme ja hyväksyä guru. Tässä on Kṛṣṇa. Siispä teidän on hyväksyttävä Kṛṣṇa tai Hänen edustajansa guruksi. Silloin ongelmanne ratkeavat. Muutoin se ei ole mahdollista, koska hän voi kertoa teille, mikä teille on hyväksi, ja mikä ei. Arjuna kysyy, yac chreyaḥ syān niścitaṁ brūhi tat ([[Vanisource:BG 2.7|BG 2.7]]). Niścitaṁ. Mikäli tahdotte neuvoa, opastusta, niścitaṁ, joka on vailla epäilystä, vailla harhaa, vailla virheitä, vailla huijausta, sitä kutsutaan sanalla niścitaṁ. Sellaista neuvoa saatte Kṛṣṇalta tai Hänen edustajaltaan. Ette saa sellaista tietoa epätäydelliseltä henkilöltä tai huijarilta. Se ei ole oikeaa ohjausta. Nykypäivänä on tullut muotiin, että jokaisesta on tulossa guru ja jokainen on antamassa oman mielipiteensä, "Minä luulen," "Minun mielestäni." Ei sellainen ole guru. Guru tarkoittaa, että hänen on annettava todisteita śāṣtrasta. Yaḥ śāstra-vidhim utsṛjya vartate kāma-kārataḥ: ([[Vanisource:BG 16.23|BG 16.23]]) "Se, joka ei välitä kirjoitusten, śāstran, ohjeista, niin" na siddhiṁ sa avāpnoti, "hän ei saavuta täydellisyyttä," na sukham, "eikä onnea tässä aineellisessa maailmassa," na param gatim, "puhumattakaan korkeimmasta päämäärästä." Näin velvoittavat kirjoitukset.
Aineellinen maailma merkitsee sitä, että vaaraa on jokaisella askeleella. Sellainen on aineellinen maailma, joten meidän tulisi etsiä opastusta gurulta, opettajalta, henkiseltä mestarilta siihen kuinka edistyä, koska tämä... Se selitetään myöhemmin, että elämämme päämäärä ainakin tässä ihmismuotoisessa elämässä ja arjalaisessa sivilisaatiossa on ymmärtää perustavanluontoinen asemamme "Mikä minä olen. Mitä minä olen." Ellemme ymmärrä "Mikä minä olen" voimme olla yhtä hyvin kissoja tai koiria. Koirat, kissat  eivät tiedä. Ne luulevat olevansa yhtä kuin kehonsa. Se tullaan selittämään. Siispä sellaisessa elämäntilanteessa, kun olemme hämmentyneitä... Itse asiassa olemme hämmentyneitä joka hetkellä. Siksi on tarpeellista, että meidän tulisi lähestyä oikeaa gurua.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->
 
Niinpä Arjuna lähestyy Kṛṣṇaa, ensiluokkaista gurua. Ensiluokkaista gurua. Guru tarkoittaa Korkeinta Herraa. Hän on kaikkien guru, parama-guru. Siksi jokainen, joka edustaa Kṛṣṇaa on myös guru. Se selitetään Bhagavad-gītān neljännessä luvussa: Evaṁ paramparā-prāptam imaṁ rājarṣayo viduḥ ([[Vanisource:BG 4.2 (1972)|BG 4.2]]). Kṛṣṇa näyttää siis esimerkkiä siitä kuinka meidän tulisi tarjota antaumuksemme ja hyväksyä guru. Tässä on Kṛṣṇa. Teidän on siis hyväksyttävä Kṛṣṇa tai Hänen edustajansa guruksenne. Sitten ongelmanne ratkeavat. Muutoin se ei ole mahdollista, koska hän voi kertoa teille mikä teille on hyväksi ja mikä ei. Arjuna kysyy "yac chreyaḥ syān niścitaṁ brūhi tat ([[Vanisource:BG 2.7 (1972)|BG 2.7]]). " Niścitaṁ. Mikäli tahdotte neuvoa, opastusta niin niścitaṁ, joka on vailla epäilystä, vailla harhaa, vailla virheitä, vailla huijausta. Sitä kutsutaan sanalla niścitaṁ. Sen saatte Kṛṣṇalta tai Hänen edustajaltaan. Ette saa oikeaa tietoa epätäydelliseltä henkilöltä tai huijarilta. Se ei ole oikeaa opastusta. Nykypäivänä on tullut muotiin, että jokaisesta on tulossa guru ja jokainen on antamassa oman mielipiteensä "Minä luulen." "Minun mielestäni." Ei sellainen ole guru. Guru tarkoittaa, että hänen on annettava todisteita śāṣtrasta. Yaḥ śāstra-vidhim utsṛjya vartate kāma-kārataḥ: ([[Vanisource:BG 16.23 (1972)|BG 16.23]]) "Se, joka ei välitä kirjoitusten eli śāstran ohjeista niin: na siddhiṁ sa avāpnoti." "Hän ei saavuta täydellisyyttä." Na sukham "Eikä onnea tässä aineellisessa maailmassa". Na param gatim "Puhumattakaan korkeimmasta päämäärästä." Näin velvoittavat kirjoitukset.

Latest revision as of 17:38, 1 October 2020



Lecture on BG 2.1-11 -- Johannesburg, October 17, 1975

Kun hämmennymme näistä aineellisista asioista, siitä miten toimisimme, tehdä vaiko ei. Siinä esimerkki hetkestä, jolloin meidän pitää lähestyä gurua. Ymmärrämme, että siinä on tämä opetus. Pṛcchāmi tvāṁ dharma-sammūḍha-cetāḥ. Ollessamme hämmentyneitä emme kykene erottamaan uskonnollista siitä mikä ei ole uskonnollista. Emmekä pysty käyttämään asemaamme oikein. Se on kārpaṇya-doṣopahata-svabhāvaḥ (BG 2.7). Sillä hetkellä tarvitaan gurua. Sellainen on vedinen ohje. Tad-vijñānārthaṁ sa gurum evābhigacchet śrotriyaṁ brahma-niṣṭham (Mundaka Upaniṣad 1.2.12). Tämä on velvollisuus. Tätä on sivilisaatio, että joudumme tekemisiin niin monenlaisten elämän ongelmien kanssa. Se on luonnollista. Koko aineellinen maailma on täynnä tämän elämän ongelmia. Padaṁ padaṁ yad vipadām (SB 10.14.58).

Aineellinen maailma merkitsee sitä, että vaaraa on jokaisella askeleella. Sellainen on aineellinen maailma, joten meidän tulisi etsiä opastusta gurulta, opettajalta, henkiseltä mestarilta siihen kuinka edistyä, koska tämä... Se selitetään myöhemmin, että elämämme päämäärä ainakin tässä ihmismuotoisessa elämässä ja arjalaisessa sivilisaatiossa on ymmärtää perustavanluontoinen asemamme "Mikä minä olen. Mitä minä olen." Ellemme ymmärrä "Mikä minä olen" voimme olla yhtä hyvin kissoja tai koiria. Koirat, kissat eivät tiedä. Ne luulevat olevansa yhtä kuin kehonsa. Se tullaan selittämään. Siispä sellaisessa elämäntilanteessa, kun olemme hämmentyneitä... Itse asiassa olemme hämmentyneitä joka hetkellä. Siksi on tarpeellista, että meidän tulisi lähestyä oikeaa gurua.

Niinpä Arjuna lähestyy Kṛṣṇaa, ensiluokkaista gurua. Ensiluokkaista gurua. Guru tarkoittaa Korkeinta Herraa. Hän on kaikkien guru, parama-guru. Siksi jokainen, joka edustaa Kṛṣṇaa on myös guru. Se selitetään Bhagavad-gītān neljännessä luvussa: Evaṁ paramparā-prāptam imaṁ rājarṣayo viduḥ (BG 4.2). Kṛṣṇa näyttää siis esimerkkiä siitä kuinka meidän tulisi tarjota antaumuksemme ja hyväksyä guru. Tässä on Kṛṣṇa. Teidän on siis hyväksyttävä Kṛṣṇa tai Hänen edustajansa guruksenne. Sitten ongelmanne ratkeavat. Muutoin se ei ole mahdollista, koska hän voi kertoa teille mikä teille on hyväksi ja mikä ei. Arjuna kysyy "yac chreyaḥ syān niścitaṁ brūhi tat (BG 2.7). " Niścitaṁ. Mikäli tahdotte neuvoa, opastusta niin niścitaṁ, joka on vailla epäilystä, vailla harhaa, vailla virheitä, vailla huijausta. Sitä kutsutaan sanalla niścitaṁ. Sen saatte Kṛṣṇalta tai Hänen edustajaltaan. Ette saa oikeaa tietoa epätäydelliseltä henkilöltä tai huijarilta. Se ei ole oikeaa opastusta. Nykypäivänä on tullut muotiin, että jokaisesta on tulossa guru ja jokainen on antamassa oman mielipiteensä "Minä luulen." "Minun mielestäni." Ei sellainen ole guru. Guru tarkoittaa, että hänen on annettava todisteita śāṣtrasta. Yaḥ śāstra-vidhim utsṛjya vartate kāma-kārataḥ: (BG 16.23) "Se, joka ei välitä kirjoitusten eli śāstran ohjeista niin: na siddhiṁ sa avāpnoti." "Hän ei saavuta täydellisyyttä." Na sukham "Eikä onnea tässä aineellisessa maailmassa". Na param gatim "Puhumattakaan korkeimmasta päämäärästä." Näin velvoittavat kirjoitukset.