FI/Prabhupada 0146 - Jos nauhoitetta toistetaan poissaollessani niin se värähtelee täsmälleen kuin alkuperäinen ääni
Lecture on BG 7.4 -- Nairobi, October 31, 1975
Kṛṣṇa puhuu siitä, miten ajattelette aineellista. Aineelliset tiedemiehet, he opiskelevat maata. Miksi sitä sanotaankaan? Maanperä-asiantuntijat. He tutkivat maaperää: "Missä on kaivos? Missä kulta? Missä on sitä, tätä?" Niin monia asioita he selvittävät. Mutta he eivät tiedä mistä nämä asiat tulivat. Tässä on... Kṛṣṇa selittää, että bhinnā me prakṛti: "Tämä on Minun energiaani, Minun energiaani." Jokainen ajatteleva ihminen pohtii, miten nämä erilaiset kemialliset yhdisteet ja maalliset asiat ilmenivät. Tässä on vastaus. Tässä vastaus, että
- bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ
- khaṁ mano buddhir eva ca
- ahaṅkāra itīyaṁ me
- bhinnā prakṛtir aṣṭadhā
- (BG 7.4)
Bhinnā prakṛtir aṣṭadhā. Kuten minä puhun, ja se nauhoitetaan, tallennetaan. Mutta poissaollessani, jos sitä silloin toistetaan, se värähtelee aivan samanlailla. Joten se on minun tai jonkun muun energiaa, mutta bhinnā, erossa minusta. Teidän tulee käsittää asia sillä tavoin. Kaikki on siis Jumalan, Kṛṣṇan, energiaa, mutta tämä aineellinen maailma merkitsee, että meillä ei ole Kṛṣṇaa. Mistä tämä energia sitten on tullut? Se tieto meiltä puuttuu. Bhinnā. Se, joka tietää... Sama esimerkki jälleen. Tallenteessa sitä toistetaan, mutta se joka ei tiedä kuka tämän puheen on tallentanut, ei saa asiaa selville. Mutta se, joka tuntee ääntä, voi ymmärtää, "Se tulee Prabhupāda:sta, tai Swamijista." Vastaavasti energia on olemassa, mutta koska olemme unohtaneet energianlähteen, tai emme tiedä energianlähdettä, pidämme siksi aineellisia asioita lopullisina. Sellainen on meidän tietämättömyytämme.
Tämä prakṛti, tämä aineellinen maailma, koostuu näistä asioista: bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ khaṁ mano buddhir eva ca (BG 7.4). Mistä tällainen siis tuli? Sen Kṛṣṇa selittää, että "Ne ovat Minun energioitani." Koska meidän pitää tietää, niin... Kṛṣṇan ymmärtäminen merkitsee, että on tiedettävä mitä on tämä maa, mikä on tämä vesi, mikä tämä tuli, mitä on tämä ilma, mikä tämä taivas, mikä tämä mieli, mikä ego. Pitäisi tietää, mistä nämä aineelliset asiat tulivat. He vain teoretisoivat että vesi on yhdistelmä kemikaaleja, vetyä, happea. Mutta mistä nämä aineet kuten veti ja typpi ovat tulleet? Siihen he eivät osaa vastata. Siksi tätä kutsutaan acintya-śaktiksi. Acintya-śakti. Ellette hyväksy tätä, jos kieltäydytte, acintya-śakti, Jumalassa, acintya-śakti, käsittämätön energia, niin ei ole Jumalaa. Acintya-śakti-sampannaḥ. Nyt te kykenette käsittämään mitä acintya-śakti merkitsee. Acintya-śakti on teilläkin, acintya-śakti, jokaisella, koska olemme olennainen osa Jumalaa... Siis vain häviävän pieniä... Mutta me olemme... Mikä on kokosuhde? Kokosuhde kerrotaan śāstra:ssa... mikä se on? Keśāgra-śata-bhāgasya śatadhā kalpitasya ca jīva-bhāgaḥ sa vijñeyaḥ sa cānantyāya kalpate (CC Madhya 19.140). Keśāgra-śata-bhāgasya. Saatte näin käsityksen. Mikä se on? Hiuksen kärki, vain pieni piste, jakakaa se sataan osaan. Ja yhden niistä jaatte vielä sataan osaan. Se tarkoittaa kymmenestuhannesosaa hiuksen kärjestä. Se on pistemäinen. Sellainen on jīva:n, hengen, henkisen kipinän, molekulaaristen osasten, atomisten osasten kokoluokkaa. Siispä keśāgra-śata-bhāgasya śatadhā kalpitasya ca jīva-bhāgaḥ sa vijñeyaḥ sa cānantyāya kalpate (CC Madhya 19.140). Sellainen on siis kokoluokka, mutta koska me näemme aineellisilla silmillämme ainoastaan karkeat asiat, emme ymmärrä hienojakoisia asioita. Mutta śāstra:sta teidän tulee ymmärtää, śrutista. Silloin te ymmärrätte.
Bhagavad-gītā:ssa on säe, indriyāṇi parāṇy āhur indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ manasas tu parā buddhiḥ (BG 3.42). Kuten tässä sanotaan, mano buddhiḥ. Manasas ca parā buddhiḥ. Älykkyys on hienompi kuin mieli tai mieltä ylempi. Se on... Toisessa paikassa selitetään myös, että karkeat asiat merkitsevät näitä aisteja. Indriyāṇi parāṇy āhuḥ. Tällaista on karkea näkökyky. Se, että näen ihmisen, merkitsee, että näen hänen kehonsa, silmänsä, korvansa, kätensä, jalkansa ja kaiken. Se on karkeaa näkökykyä. Mutta näitä karkeita aisteja hienompi on aisteja hallitseva mieli. Sitä te ette näe. Indriyāṇi parāṇy āhur indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ (BG 3.42). Äly hallitsee mieltä. Manasas ca parā buddhiḥ. Siten teidän tulisi opiskella. Jos te maallikoiden tavoin kohautatte olkapäitänne, "Ei ole Jumalaa, ei sielua," se on pelkkää lurjusmaisuutta, ja vain sitä. Älkää pysykö lurjuksina. Tässä on Bhagavad-gītā. Oppikaa kaikki hyvin perusteellisesti, hyvin tarkasti. Ja se on avoin kaikille.