FI/Prabhupada 0252 - Luulemme olevamme itsenäisiä
Lecture on BG 2.6 -- London, August 6, 1973
Joten kaikki nämä materialistit, he ovat niin typeriä, lurjuksia, roistoja, he lisäävät näitä materialistisia tekoja. He ajattelevat että tällä aineellisten tekojen määrän lisäyksellä heistä tulee onnellisia. Ei. Se ei ole mahdollista. Durāśayā ye... Ja heidän johtajansa... Andhā yathāndhair upanīyamānās te 'pīśa-tantryam uru-dāmni baddhāḥ (SB 7.5.31). Kaikki me olemme hyvin tiukasti sidottuja, kädet ja jalat, ja me kuvittelemme olevamme vapaita, riippumattomia. Aineellisen luonnon laeilla... Silti me luulemme olevamme riippumattomia. Tiedemies yrittää välttää Jumalaa, riippumattomana tieteen ansiosta. Se ei ole mahdollista. Me olemme aineellisen luonnon kuristusotteessa. Aineellinen luonto merkitsee Kṛṣṇan vaikutusvaltaa. Mayādhyakṣeṇa prakṛtiḥ sūyate sa-carācaram (BG 9.10). Prakṛteḥ kriyamāṇāni guṇair karmāṇi sarvaśaḥ (BG 3.27). Olemme siis aina kummissamme, niin kuin Arjuna, mitä tehdä, mitä ei. Mutta jos otamme tämän periaatteen, "Tehkäämme se Kṛṣṇalle..." Ottakaa siis ohjausta Kṛṣṇalta ja Kṛṣṇan edustajalta ja tehkää niin; sitten ei ole enää karma-bandhanaḥ. Karmāṇi nirdaheti kintu ca bhakti-bhājām (Bs. 5.54). Muuten joka tekomme tulos sitoo meidät. Me emme pääse ulos. Siispä tämä kummastelu, "Taistelisinko vai en," se selitetään että "Kyllä, sinun on taisteltava Kṛṣṇalle. Silloin kaikki on hyvin." Kāmaḥ kṛṣṇa-karmārpane.
Aivan kuin Hanumān. Hän taisteli Herra Rāmacandran puolesta. Hän ei taistellut itsensä takia. Samoin, Arjunakin, hänen lippunsa on kapi-dhvaja, hänen lipussaan on Hanumānin merkki. Hän tiesi sen. Joten Hanumān, suuri taistelija, taisteli Rāvaṇan kanssa, ei omaksi edukseen. Päämääränä oli miten pelastaa Sītājī pois Rāvaṇan käsistä, tappaa koko suku, ja paeta ja antaa hänen istua Rāmacandran viereen. Tämä on Hanumānin, ja bhaktojen toimintatapa. Ja Rāvaṇan toimintaperiaate on "Otetaan pois Sītā sen Rāman otteesta ja nautitaan siitä." Tämä on Rāvaṇan periaate. Ja Hanumānin periaate on: "Otetaan Sītā sen Rāvaṇan käsistä ja asetetaan hänet istumaan Rāman viereen." Samainen Sītā. Sītā tarkoittaa Lakṣmīa. Joten Lakṣmī tarkoittaa Nārāyaṇan omaisuutta, Jumalan omaisuutta. Joten meidän tulisi oppia menettelytapa että kaikki nämä aineelliset henkilöt, Rāvaṇat, he yrittävät nauttia Jumalan omaisuudesta. Joten tavalla tai toisella... Emme me tietenkään pysty taistelemaan Rāvaṇan tasoisen miehen kanssa. Me emme ole niin vahvoja. Siksi me olemme omaksuneet kerjäläisten menettelytavan: "Herra, olette niin hyvä mies. Pyydän että antaisitte meille jotakin. Antakaa meille jotain. Koska te pilaatte elämänne pitäen omananne Jumalan omaa, ja menette helvettiin. Joten tavalla tai toisella, jos te liitytte meihin, pelastutte. Teidät pelastetaan." Sellainen on meidän menettelytapamme. Emme ole kerjäläisiä. Mutta se on menettelytapa. No mehän emme ole kovin vahvoja taistellaksemme Rāvaṇoiden kanssa; muutoin me olisimme ottaneet kaikki rahat taistelemalla. Mutta se ei ole mahdollista. Me emme ole niin voimakkaita. Siksi me olemme omaksuneet kerjäläisten toimintatavan. Kiitos oikein paljon.