FI/Prabhupada 0138 - Jumala on niin ystävällinen, että hän antaa teille mitä vaan pyydättekin

Revision as of 20:19, 20 December 2016 by Tero (talk | contribs) (Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0138 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1975 Category:FI-Quotes - L...")
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)


Invalid source, must be from amazon or causelessmery.com

Ratha-yatra -- Philadelphia, July 12, 1975

Hyvät naiset ja herrat, aivan aluksi haluan kiittää teitä, tämän suuren kaupungin, Philadelphian asukkaita. Te olette niin ystävällisiä, innokkaita, ottamaan osaa tähän liikkeeseen. Olen siis teille suuressa kiitollisuudenvelassa. Olen erityisen paljon kiitollisuudenvelassa amerikkalaisille pojille ja tytöille jotka auttavat minua niin paljon tämän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeen levittämisessä länsimaissa. Minun henkinen mestarini määräsi minut saarnaamaan tätä Kṛṣṇa tietoisuutta länsimaissa. Joten vuonna 1965 tulin ensi kertaa New Yorkiin. Sitten vuonna 1966 tämä yhteisö rekisteröitiin virallisesti New Yorkissa, ja vuodesta 1967 saakka tämä liike on toiminut säännöllisellä pohjalla Amerikassa, Euroopassa, Kanadassa ja Tyynen Valtameren eteläosissa, Australiassa sekä kautta koko maailman. Joten minä voin kertoa teille hiukan tästä liikkeestä, Kṛṣṇa tietoisuudesta. Kṛṣṇa, tämä sana, merkitsee kaikkia puoleensavetävää. Kṛṣṇa vetää puoleensa kaikkia eläviä olentoja, ei ainoastaan ihmisiä, vaan jopa eläimiä, lintuja, mehiläisiä, puita, kukkia, hedelmiä, vettä. Se on kuva Vṛndāvanasta. Tämä on aineellinen maailma. Meillä ei ole kokemusta henkisestä maailmasta. Mutta me voimme saada väläyksen siitä ideasta, mitä on henki ja mitä on aine. Koettakaa vain ymmärtää elävän ihmisen ja kuolleen ruumiin välinen ero. Kuollut ruumis tarkoittaa sitä, että heti kun elävä voima kehossa on kadonnut, siitä tulee kuollutta ainetta, hyödytöntä. Ja heti kun siellä on elävä voima, keho on hyvin tärkeä. Siispä kuten koemme tässä kehossa, on olemassa jotakin joka on kuollutta materiaa ja jotakin joka on elävää voimaa, ja samoin on olemassa kaksi maailmaa: aineellinen maailma ja henkinen maailma. Me elävät olennot, jokainen meistä, kuulumme henkiseen maailmaan. Me emme kuulu aineelliseen maailmaan. Tavalla tai toisella, me olemme nyt yhteydessä tämän aineellisen maailman ja aineellisen kehon kanssa, ja tapahtuu niin, että vaikka me olemme ikuinen elävä voima, niin johtuen meidän yhteydestämme tähän aineelliseen kehoon, meidän on kärsittävä neljät kärsimykset: syntymä, kuolema, sairaus ja vanhuus. Ne meidän on käytävä läpi. Tässä aineellisessa maailmassa me saamme yhdenlaisen kehon, ja se päättyy tietyssä vaiheessa. Aivan niin kuin mikä vain aineellinen asia. Otetaan esimerkkinä vaikka teidän vaatteenne. Olette pukeutunut tietynlaisiin vaatteisiin, mutta kun ne ovat kuluneet, ei niistä ole hyötyä, heitätte ne pois ja otatte toiset vaatteet. Eli tämä aineellinen keho on henkisen elävän voiman vaate. Mutta koska me olemme kiintyneet tähän aineelliseen maailmaan, me tahdomme nauttia tästä aineellisesta maailmasta, me saamme eri tyyppisiä kehoja. Kehoa kuvataan Bhagavad-gītā:ssa koneeksi. Se onkin itse asiassa kone, tämä keho. Bhagavad-gītā:ssa sanotaan,

īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ
hṛd-deśe 'rjuna tiṣṭhati
bhrāmāyān sarva-bhūtāni
yantrārūḍhāni māyayā
(BG 18.61)

Eli me elävät olennot, me haluamme. "Ihminen päättää; Jumala säätää." Jumala on hyvin ystävällinen. Hän täyttää kaikki toiveenne. Vaikka Hän sanookin että "Nämä aineelliset halut eivät milloinkaan tule tyydyttämään teitä", me vain haluamme. Siksi Jumala, Kṛṣṇa, antaa meille eri tyyppisiä kehoja täyttämään erilaisia halujamme. Tätä kutsutaan aineelliseksi, ehdollistuneeksi elämäksi. Tätä kehoa, kehon vaihtumista halujen perusteella, kutsutaan kehitysprosessiksi. Kehityksen kautta me tulemme ihmismuotoiseen kehoon läpi lukuisten miljoonien erilaisten kehojen. Jalajā nava-lakṣāṇi sthāvarā lakṣa-viṁśati. Me kuljemme läpi 900,000:n vedessä elävän lajin. Samoin, kahden miljoonan elämänmuodon läpi kasveina, puina. Tällä tavalla, luonnon tavalla, luonto tuo meidät tähän ihmismuotoiseen elämään vain kehittämään tai herättämään tietoisuutemme. Luonto tarjoaa meille mahdollisuuden, "Mitä haluat nyt tehdä? Nyt sinulle on hiukan kehittynyt tietoisuutta. Haluatko nyt palata taas kehitysprosessiin, vai haluatko mennä korkeammille planeettajärjestelmille, vai haluatko mennä Jumalan, Kṛṣṇan, luokse, vai haluatko pysytellä yhä täällä?" Meillä on nämä vaihtoehdot. Se todetaan Bhagavad-gītā:ssa,

yānti deva-vratā devān
pitṛn yānti pitṛ-vratāḥ
bhūtejyā yānti bhūtāni
mad-yājīno 'pi yānti mām
(BG 9.25)

Valitkaa nyt. Jos te haluatte mennä korkeammille planeettajärjestelmille, te voitte mennä. Jos te haluatte jäädä tänne, keskiplaneettajärjestelmään, voitte tehdä niin. Ja jos haluatte mennä alemmille planeettajärjestelmille, voitte tehdä niinkin. Ja jos te haluatte mennä Jumalan, Kṛṣṇan, luokse, senkin te voitte tehdä. Se on teidän valintanne. Mikä on siis erona tämän aineellisen maailman, korkeampien planeettajärjestelmien ja alempien planeettajärjestelmien välillä, ja mikä on henkinen maailma? Henkinen maailma merkitsee ettei ole aineellista kulutusta. Kaikki on henkeä, kuten kerroin teille. Puut, kukat, hedelmät, vesi, eläimet —kaikki on henkistä. Ei siis ole tuhoutumista. Se on ikuista. Joten jos te haluatte mennä siihen henkiseen maailmaan, te voitte saada tämän tilaisuuden nyt tässä ihmismuotoisessa elämässä, ja jos te haluatte pysytellä tässä aineellisessa maailmassa, senkin te voitte tehdä.