FI/Prabhupada 0190 - Kasvattakaa kiintymättömyyttä tätä aineellista maailmaa kohtaan
Lecture on SB 7.6.11-13 -- New Vrindaban, June 27, 1976
Jos seuraamme näitä bhakti-mārgan periaatteita meidän ei tarvitse yrittää erikseen tulla pidättyväisiksi. Pidättyväisyys seuraa itsestään. Vāsudeve bhagavati bhakti-yogaḥ prayojitaḥ janayati āśu vairāgyam (SB 1.2.7). Vairāgyam merkitsee pidättyväisyyttä. Bhakti-yoga tunnetaan myös vairāgyan nimellä. Vairāgya. Sārvabhauma Bhaṭṭācārya kirjoitti säkeitä koskien tätä vairāgyaa.
- vairāgya-vidyā-nija-bhakti-yoga-
- śikṣārtham ekaḥ puruṣaḥ purāṇaḥ
- śrī-kṛṣṇa-caitanya-śarīra-dhari
- kṛpāmbudhir yas tam ahaṁ prapadye
- (CC Madhya 6.254)
Tässä on Śrī Kṛṣṇa Caitanya Mahāprabhu joka on Kṛṣṇa Itse. Hän on saapunut opettamaan meille vairāgya-vidyāa. Se on hiukan vaikeaa. Tämän vairāgya-vidyān ymmärtäminen on hyvin vaikeaa tavallisille henkilöille. Heidän asianaan on miten kasvattaa kiintymystä tähän kehoon, ja Kṛṣṇa tietoisuus -liike merkitsee miten kasvattaa luopumista tästä aineellisesta elämästä. Siksi sitä kutsutaan sanalla vairāgya-vidyā. Vairāgya-vidyā voidaan saavuttaa hyvin helposti, kuten suositellaankin, vāsudeve bhagavati bhakti-yogaḥ prayojitaḥ janayati āśu vairāgyam (SB 1.2.7), hyvin nopeasti, hyvin pian. Janayati āśu vairāgyaṁ jñānaṁ ca. Ihmiselämässä tarvitaan kahta asiaa. Toinen on jñānam, jñānaṁ-vijñānam āstikyaṁ brahma-karma sva-bhāva-jam. Tämä jñānam tarkoittaa, jñānan alku merkitsee, "Minä en ole tämä keho. Minä olen henkisielu." Sitä on jñāna. Ja heti kun olemme jñānamin asemassa, se on helppoa. Ihmiset ovat kaikkialla ryhtyneet hyödyttämään tätä aineellista kehoa. Mutta jos ymmärretään, tullaan jñānamin asemaan, silloin tullaan luonnostaan pidättyväisiksi, että "En ole tämä keho. Miksi minä työskentelen ankarasti tämän kehon vuoksi?" Jñānaṁ ca yad ahaitukam (SB 1.2.7). Itsestään... Tarvitaan kahta asiaa. Caitanya Mahāprabhu on painottanut tätä asiaa monessa kohden, ja Omalla elämällään Hän opettaa sekä jñānam että vairāgyam. Toisaalta jñānam, Hänen opetuksissaan Rūpa Gosvāmīlle, opetuksissaan Sanātana Gosvāmīlle, opetuksissaan, puheissaan Sārvabhauma Bhaṭṭācāryalle, Prakāśānanda Sarasvatīlle, puheissaan Rāmānanda Rāyalle. Me olemme antaneet teille tämän kaiken teoksessamme Herra Caitanyan Opetukset. Sitä siis on jñānam. Ja Hänen oman elämänsä esimerkillä, ottamalla vastaan sannyāsa, Hän opettaa vairāgyaa. Jñāna ja vairāgya, näitä kahta tarvitaan. Emme siis voi yhtäkkiä asettua jñānam ja vairāgyam tasoille, mutta jos me harjoittelemme, se on mahdollista. Se on mahdollista. Ei ole kyse siitä, että se olisi mahdotonta. Sitä suositellaan:
- vāsudeve bhagavati
- bhakti-yogaḥ prayojitaḥ
- janayaty āśu vairāgyaṁ
- jñānaṁ ca yad ahaitukam
- (SB 1.2.7)
Sitä suositellaan. Joten Kṛṣṇa tietoisuus -liike on tarkoitettu jñānam ja vairāgyam saavuttamiseksi. Jos kiinnymme liikaa tähän aineelliseen maailmaan... Ja miten me kiinnymme? Prahlāda Mahārāja antaa tästä meille hyvin elävän kuvauksen. Vaimo, lapset, talo, eläimet ja palvelijat, huonekalut, nurmikko ja niin edelleen, niin edelleen, monia eri asioita. Ihmiset työskentelevät niin lujasti yötä päivää vain näiden asioiden vuoksi. Emmekö näekin hienon majan, hienoja eläimiä, niin monia hienoja asioita? Minkä takia? Kiintymyksen lisäämiseksi. Jos me kasvatamme kiintymystämme, ei ole enää puhettakaan tästä aineellisesta sidonnaisuudesta vapautumisesta. Meidän on siis harjoitettava tätä pidättyväisyyttä.