FI/Prabhupada 0258 - Me olemme perustavanlaatuiselta asemaltamme palvelijoita
Lecture -- Seattle, September 27, 1968
On olemassa hieno Bengalinkielinen säe,
- kṛṣṇa bhuliya jīva bhoga vāñchā kare
- pāsate māyā tāre jāpaṭiyā dhare
Heti kun meidän alkuperäinen tietoisuutemme on saastunut aineellisen nautiskelun tietoisuudella, että "Haluan hallita aineen voimavaroja..." Heti kun me käännämme tietoisuutemme tuollaiseen suuntaan, vaikeutemme alkavat. Välitön māyā. Juuri tämä tietoisuus, että "Voin nauttia tästä aineellisesta maailmasta niin paljon kuin pystyn..." Kaikki yrittävät tehdä niin. Jokainen meistä, alkaen muurahaisesta ja ulottuen korkeimpaan elolliseen olentoon, Brahmā:an, jokainen yrittää päästä erääksi herroista. Niin kuin hiljattain teidän maassanne oli monia kampanjoimassa presidentiksi. Miksi? Sama ajatus. Jokainen yrittää tulla jonkinlaiseksi herraksi. Tämä on māyā:a. Meidän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme on täysin tälle vastakkainen. Me yritämme vain tulla Kṛṣṇan palvelijan palvelijan palvelijan palvelijaksi. Palvelijan. Siis juuri päinvastoin. Sen sijaan, että tulisimme herraksi, me haluamme olla Kṛṣṇan palvelijan palvelijoita. Gopī-bhartuḥ pada-kamalayor dāsa-dāsānudāsaḥ (CC Madhya 13.80). Niinpä nyky-yhteiskunnan tapojen mukaisesti ihmiset voivat sanoa, että tässä on kysymyksessä orjan mieliala. Se on hyvä ajatus. "Miksi tulisin orjaksi? Minä tulen herraksi." Mutta ihmiset eivät tiedä, että tämä tietoisuus, että "Rupean herraksi" on heidän kaikkien kärsimystensä syy.
Tämä filosofia pitää ymmärtää. Koska perustavalta asemaltamme me olemme kaikki palvelijoita. Tämän aineellisen maailman herroiksi tulemisen nimiin vannoen meistä on tullut aistiemme palvelijoita. Se johtuu siitä, että meidän perustavanlaatuinen asemamme on olla palvelijoita. Me emme voi olla palvelematta. Jokainen meistä joka istuu tässä tapaamisessa on palvelija. No nythän nämä pojat jotka ovat ryhtyneet Kṛṣṇa tietoisuuteen, ovat suostuneet ryhtymään Kṛṣṇan palvelijoiksi. Heidän ongelmansa on siis ratkaistu. Mutta entä muut, jotka ajattelevat, että "Miksi alkaisin palvella Jumalaa tai alkaisin palvelemaan Swamijīa? Minä alan itse herraksi..." Mutta tosiasiassa hän ei kuitenkaan voi alkaa herraksi. Hän on vain aistiensa palvelija, siinä kaikki. Yrittäkää vain ymmärtää tämä asia. Palvelija hänen on oltava, mutta hän on himojensa palvelija, hän on rahanhimonsa palvelija, hän on ahneutensa palvelija, hän on suuttumuksensa palvelija, niin monen eri asian palvelija hän on. Kāmādīnāṁ kati na katidhā pālitā durnideśāḥ. Korkeammassa tilassa jostakusta on tullut ihmisyyden palvelija, jostakusta on tullut yhteiskunnan palvelija, jostakusta maan palvelija, mutta varsinainen tavoite on, että "Minusta tulee herra." Se sairaus on silti olemassa. Presidenttikandidaatit, jotka esittelevät heidän erilaisia suunnitelmiaan... ei, vaan manifesteja, että "Minä tulen palvelemaan maatamme oikein hyvin. Pyydän että äänestätte minua." Mutta oikeasti ajatuksena on, että "Tavalla tai toisella minusta on tultava maan herra." Tässä siis on kysymys māyāsta. Joten jos me ymmärrämme tämän helpon filosofian, että olen perustavalta laadultani palvelija... Siitä ei ole epäilystäkään. Kukaan ei voi sanoa, että "Olen vapaa, olen herra." Ei kukaan. Jos hän kuvittelee sillä tavoin, se on māyā. Se on valhetta.