FI/Prabhupada 0306 - Meidän tulisi esittää epäilevät kysymyksemme
Lecture -- Seattle, October 2, 1968
Prabhupāda: Oliko kysymyksiä? Aivan aluksi yleisöltä. Me kutsumme teidät esittämään kysymyksiä jos teillä on, tai epäilyksiä opetuksista, voitte kysyä. Tad viddhi praṇipātena paripraśnena sevayā (BG 4.34). Kaikkea, jos tahdotte vakavissanne ymmärtää, meidän tulisi kysellä epäileväisiä kysymyksiämme ja sitten ymmärtää. Käsitättehän? Niin?
Nuori mies: Saavutetaanko tietoisuus joka on sanojen tuolla puolen? Tai, uskallanpa sanoa, onko olemassa jotakin viestintätapaa joka ei ole sana sinänsä vaan kenties värähtely joka on kuten ääntä tai itse ääntä? Kenties ajattelen oṁ tavua. Onko jokin viestintätapa, jokin jonka me molemmat ymmärrämme, minä ja veljeni, muut, me kaikki? Onko olemassa kokemus kenties jonka puitteissa me... Kuulostaako se kuten "dong," "aung." Onko jotakin muuta kuin sanallista? Puhetta?
Prabhupāda: Kyllä, tämä Hare Kṛṣṇa.
Nuori mies: Hare Kṛṣṇa.
Prabhupāda: Kyllä.
Nuori mies: Voitteko selventää? Voisitteko kertoa minulle miten tämä on mahdollista? Miten koko aikaa? Siis ennemmin kuin että olisimme ihmisiä, puhuisimme vain englantia tai muita kieliä? Miten sitä toista kieltä puhutaan?
Prabhupāda: No, ääntä voidaan värähdellä kaikilla kielillä. Ei se tarkoita, että Hare Kṛṣṇa voidaan ääntää vain Sanskritiksi. Te voitte ääntää sen myös englanniksi: "Hare Kṛṣṇa." Onko siinä jotain vaikeuksia? Nämä pojat, hekin ääntelevät Hare Kṛṣṇaksi. Asiassa ei siis ole mitään ongelmaa. Vain äänellä on väliä. Ei väliä kuka äänen tekee. Aivan kuten pianossa, jos te koskette, kuuluu, "dung." Ei ole väliä onko kosketinta käsittelemässä intialainen tai amerikkalainen tai hindu tai muslimi, ääni on ääni. Samalla tavoin tämä piano, Hare Kṛṣṇa, te vain kosketatte sitä ja siitä kuuluu ääntä. Siinäkö kaikki. Niin?
Nuori mies: Istutteko mietiskelemässä yksin? Mitä teette mielellenne kun se harhailee? Ajatteletteko jotain? Keskityttekö johonkin vai annatteko mielenne vaellella itsekseen?
Prabhupāda: Kertokaa aivan ensiksi minulle mitä tarkoitatte mietiskelemisellä?
Nuori mies: Istumista yksin hiljaa.
Prabhupāda: Hm?
Tamāla Kṛṣṇa: Yksin hiljaa istumista.
Prabhupāda: Yksin hiljaa istumista. Onko se mahdollista? Uskotteko sen olevan mahdollista?
Nuori mies: Jos kuuntelette omaa mieltänne.
Prabhupāda: Silloin mieli toimii jatkuvasti.
Nuori mies: Se juttelee meille.
Prabhupāda: Miten te voitte istua, mieli hiljaisena? Mieli toimii aina. Onko jollakulla kokemus että mieli ei toimi kun istutte hiljaa? Kun te istutte, mieli toimii. Te nukutte. Tämä on mielen toimintaa. Te uneksitte. Joten miten te huomaatte mielenne olevan hiljaa?
Nuori mies: Se on se mitä yritin kysyä teiltä.
Prabhupāda: Niin. Siispä mieli ei ole koskaan hiljaa. Teidän pitää kohdistaa mielenne johonkin toimintaan. Tätä on mietiskely.
Nuori mies: Mihin se tulee kohdistaa?
Prabhupāda: Niin. Se on Kṛṣṇa. Kohdistamme mielemme Kṛṣṇaan, kauniiseen Jumaluuden Ylimpään Persoonallisuuteen. Ei ainoastaan mieltä, vaan mielen toiminnassa aistien kanssa. Koska mieli toimii aistiemme kanssa.