FI/Prabhupada 0300 - Alkuperäinen Henkilö ei ole kuollut
Lecture -- Seattle, October 2, 1968
Prabhupāda: Govindam ādi-puruṣaṁ tam ahaṁ bhajāmi.
Bhaktat: Govindam ādi-puruṣaṁ tam ahaṁ bhajāmi.
Prabhupāda: Ohjelmanamme on siis palvoa alkuperäistä Jumaluuden Ylintä Persoonallisuutta, Govindaa. Tätä on Kṛṣṇa tietoisuus -liike, sen selvittäminen kuka on alkuperäinen henkilö. Luonnollisesti kaikki ovat levottomia selvittämään perheen alkuperäisen henkilön, yhteisön alkuperäisen henkilön, kansan alkuperäisen henkilön, ihmiskunnan alkuperäisen henkilön... Etsikää vain. Mutta jos te voitte löytää sen alkuperäisen henkilön josta kaikki on lähtöisin, se on Brahman. Janmādy asya yataḥ (SB 1.1.1). Vedānta-sūtra sanoo että Brahman, Absoluuttinen Totuus, on se josta kaikki on lähtöisin. Hyvin yksinkertainen kuvaus. Mikä on Jumala, mikä on Absoluuttinen Totuus, hyvin yksinkertainen määritelmä - Alkuperäinen Henkilö. Siispä tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike merkitsee lähestymistä Alkuperäistä Henkilöä kohti.
Alkuperäinen Henkilö ei ole kuollut, koska kaikki säteilee Alkuperäisestä Henkilöstä, joten kaikki toimii oikein hienosti. Aurinko nousee, kuu nousee, vuodenajat vaihtuvat, joten... On yö, on päivä, aivan oikeassa järjestyksessä. Joten Alkuperäisen Henkilön kehon toiminta on hyvin käynnissä. Miten voitte sanoa että Jumala on kuollut? Aivan kuten on kehossanne, kun lääkäri löytää pulssinne tunnustelemalla että sydän hakkaa hyvin, ei hänkään julista että "Tässä on kuollut mies." Hän sanoo, "Kyllä, elossa hän on." Samoin on teidänkin laitanne, jos olette tarpeeksi älykkäitä, te voitte tunnustella maailmankaikkeuden kehon pulssia - ja se lyö hyvin. Miten te siis voisitte sanoa Jumalan olevan kuollut? Jumala ei ole milloinkaan kuollut. Se on lurjusten versio tosiasioista, että Jumala olisi kuollut - vajaaälyiset henkilöt, jotka eivät aavistakaan miten tunnustellaan onko joku kuollut vai elävä. Se joka osaa tunnustella onko jokin kuollut vai elossa, ymmärtääkseen, hän ei milloinkaan sano Jumalan olevan kuollut.
Sen vuoksi Bhagavad-gītā:ssa todetaan että: janma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ: (BG 4.9) "Jokainen älykäs henkilö joka vain ymmärtää miten Minä synnyn ja miten Minä toimin," janma karma... Pankaahan nyt merkille tämä sana janma, syntymä; ja karma, työ. Hän ei ikinä sano janma mṛtyu. Mṛtyu merkitsee kuolemaa. Kaikki joka on syntynyt, sillä on myös kuolema. Kaikki. Meillä ei ole lainkaan kokemusta sellaisesta, että jokin syntynyt ei kuolisi. Tämä keho on syntynyt; sen vuoksi sen on kuoltava. Tämä keho on syntynyt; sen vuoksi sen pitää kuolla. Kuolema syntyy kehoni syntyessä. Kasvatan ikääni, ikäni vuosien määrää, merkitsee, että kuolen. Mutta tässä Bhagavad-gītā:ssa Kṛṣṇa sanoo janma karma muttei milloinkaan sano, "Minun kuolemani." Kuolema ei voi tapahtua. Jumala on ikuinen. Tekään, tekään ette kuole. Sitä emme tiedä. Me vain vaihdamme kehoamme. Joten tämä tulee ymmärtää. Kṛṣṇa tietoisuuden tiede on suuri tiede. Se on todettu... Se ei ole uusi asia. Se on todettu Bhagavad-gītā:ssa... Teistä suurin osa tuntee hyvin Bhagavad-gītān. Bhagavad-gītā:ssa, se ei hyväksy että kuoleman jälkeen tämä keho... Ei tarkalleen ottaen kuoleman - tämän kehon tuhoutumisen, ilmestymisen tai katoamisen jälkeen, te tai minä emme kuole. Na hanyate. Na hanyate merkitsee "ei koskaan kuole" tai "ei milloinkaan tuhoudu," edes tämän kehon tuhouduttua. Tämä on tilanteemme.