FI/Prabhupada 0225 - Älkää pettykö, älkää hämmentykö
Lecture at Engagement -- Columbus, may 19, 1969
Ihmiskunnan sivistyksen tarkoitus on ymmärtää oma itse. Se mikä olen ja toimia sen mukaan. Niinpä Bhāgavata sanoo, että ellemme tule siihen itseymmärryksen pisteeseen niin mitä teenkin on vain tappiota tai yksinkertaisesti ajanhukkaa. Samaan aikaan kuuluu varoitus, että emme saisi tuhlata edes yhtä hetkeä elämästämme. Koettakaa ymmärtää miten hienoja nämä vediset ohjeet ovat. Eräs suuri poliitikko on nimeltään Cāṇakya Paṇḍita. Hän oli keisari Candraguptan kreikkalaisen Aleksanteri Suuren aikalaisen pääministeri. Hän oli siis tämän keisari Candraguptan pääministeri ja hänellä on paljon moraaliohjeita ja yhteiskunnallisia ohjeita. Eräässä säkeessään hän toteaa, että āyuṣaḥ kṣaṇa eko 'pi na labhyaḥ svarṇa-koṭibhiḥ. Āyuṣaḥ "elämänne keston ajan". Ajatellaan vaikka, että olette kaksikymmenvuotias. Tänään on 19. toukokuuta ja kello on 4 iltapäivällä. No, nythän tämä klo 4 iltapäivällä, 19. toukokuuta 1969 on mennyt. Ette milloinkaan saa sitä takaisin, vaikka te olisitte valmis maksamaan miljoonia dollareita. Yrittäkää ymmärtää. Samalla tavalla yksikin hetki elämästänne on turhaan hukattu jos käytätte sen aistityydytykseen: syömiseen, nukkumiseen, paritteluun ja puolustautumiseen. Silloin ette tunne elämänne arvoa. Ette saa takaisin hetkeäkään, vaikka maksaisitte miljoonia dollareita. Koettakaa vain ymmärtää miten arvokasta elämänne on.
Meidän Kṛṣṇa tietoisuus liikkeemme tarkoitus on siis antaa ihmisten tietää miten arvokasta elämä on ja käyttää se siten. Liikkeemme on sarve sukhino bhavantu. Kaikki tulevat olemaan onnellisia. Ei ainoastaan ihmisyhteisössä vaan jopa eläinyhteisössä. Tahdomme nähdä miten kaikki tulevat onnellisiksi. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus -liike ja se on käytännöllistä. Se ei ole toiveunta. Voitte tulla onnellisiksi. Älkää pettykö, älkää hämmentykö. Elämällänne on arvoa. Te voitte tämän elämän aikana oivaltaa iättömän elämänne, ikuisen autuaan tiedon täyttämän elämän. Se on mahdollista. Se ei ole mahdotonta. Jos me siis yksinkertaisesti välitämme tämän viestin maailmalle, että "Elämänne on hyvin arvokasta. Älkää heittäkö sitä hukkaan kuin kissat ja koirat. Yrittäkää käyttää se täysin hyödyksi." Se on Bhagavad-gītān opetusta.
Olemme julkaiseet Bhagavad-gītā Kuten se on. Yrittäkää lukea sitä. Bhagavad-gītān neljännessä luvussa sanotaan janma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ. Jos henkilö yksinkertaisesti vain yrittää ymmärtää mikä on Kṛṣṇa, mikä Hänen asiansa on, millainen on Hänen elämänsä, missä Hän elää, mitä hän tekee, janma karma. Janma tarkoittaa ilmestymistä tai katoamista. Karma tarkoittaa toimintoja. Divyam tarkoittaa yliaistillista. Janma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ (BG 4.9). Sen henkilön, joka tuntee Kṛṣṇan ilmestymisen ja teot itse asiassa todella hyvin eikä tunteellisuuttaan vaan tieteellisesti todeten tuloksena on tyaktvā dehaṁ punar janma naiti mām eti kaunteya (BG 4.9). Yksinkertaisesti ymmärtämällä Kṛṣṇa teidän ei enää tarvitse palata tähän surkeaan aineelliseen olotilaan. Tämä on tosiasia. Jopa elämässänne tämän elämän aikana te tulette ymmärtämään ja olemaan onneliisia.