FI/Prabhupada 0020 - Krishnan ymmärtäminen ei ole kovin helppoa
Arrival Lecture -- Miami, February 25, 1975
Kṛṣṇan ymmärtäminen ei ole kovin helppoa.
- manuṣyāṇāṁ sahasreṣu
- kaścid yatati siddhaye
- yatatām api siddhānāṁ
- kaścid vetti māṁ tattvataḥ
- (BG 7.3)
Useista tuhansista, miljoonista ihmisistä, yksi tahtoo tehdä elämästään onnistuneen. Ketään ei kiinnosta. Käytännössä he eivät edes tiedä mitä tarkoitetaan elämän onnistumisella. Nykyajan sivilisaatiossa kaikki ajattelevat, "Jos saan hyvän vaimon ja hienon auton ja mukavan asunnon, se on oikeaa menestystä." Se ei ole menestystä. Se on väliaikaista. Todellinen menestys on māyān kynsistä irti pääsemistä, eli tästä aineellisesta, ehdollistuneesta elämästä, joka käsittää syntymän, kuoleman, vanhuuden ja sairauden. Me kuljemme useiden eri elämänmuotojen halki, ja tämä ihmismuoto on hyvä mahdollisuus päästä ulos tästä toistuvasta kehon vaihtamisen tapahtumaketjusta. Sielu on luonnoltaan ikuinen ja autuas, koska se on osa Kṛṣṇaa, Jumalaa, sac-cid-ānanda; ikuinen, täynnä autuutta, täynnä tietoa. Ikävä kyllä, tässä aineellisessa, ehdollistuneessa elämässä, me vaihdamme kehosta toiseen, mutta emme pääse sittenkään takaisin siihen henkiseen tasoon, jossa ei ole syntymää, eikä kuolemaa.
Siihen ei tarvita tiedettä. Eräänä päivänä eräs psykiatri tuli tapaamaan minua. Entä missä on teidän koulutuksenne sielun ymmärtämiseksi, sielun perustavan aseman käsittämiseksi? Käytännöllisesti katsoen koko maailma on siis pimeydessä. Ihmisiä kiinnostaa viisikymmentä, kuusikymmentä tai sata vuotta kestävä ajanjakso elämästä täällä, mutta he eivät tiedä, että me kaikki olemme iäisiä, autuaita ja täynnä tietoa, ja tämän aineellisen kehon takia olemme myös alttiita syntymiselle, kuolemalle, vanhuudelle ja sairauksille. Ja tämä toistuu, yhä uudestaan. Niinpä Śrī Caitanya Mahāprabhu, suuresta myötätunnosta langenneita sieluja kohtaan, Hän ilmestyi maailmaan. Kṛṣṇa tulee myös maailmaan. Mutta Kṛṣṇa ei ole yhtä vapaamielinen. Kṛṣṇa edellyttää, että "Aivan ensin sinun on antauduttava. Sitten minä otan sinut huomaani." Mutta Caitanya Mahāprabhu on myötätuntoisempi kuin Kṛṣṇa, vaikka Kṛṣṇa ja Caitanya Mahāprabhu ovat sama. Siispä Caitanya Mahāprabhun armosta voimme niin helposti ymmärtää myös Kṛṣṇan. Se Caitanya Mahāprabhu on läsnä täällä. Palvokaa Häntä. Se ei ole kovin vaikeaa. Yajñaiḥ saṅkīrtanaiḥ prāyair yajanti hi su-medhasaḥ. Kṛṣṇa-varṇaṁ tviṣākṛṣṇaṁ sāṅgopāṅgāstra-pārṣadam, yajñaiḥ saṅkīrtanam (SB 11.5.32) Toistatte yksinkertaisesti vain Hare Kṛṣṇa mantraa, ja tarjoatte Caitanya Mahāprabhulle mitä voitte, Hän on hyvin ystävällinen. Ei hän loukkaannu. Rādhā-Kṛṣṇa palvonta on hiukan vaikeaa. Häntä meidän tulee palvoa suurella ihmetyksellä ja ylistysasenteella. Mutta Caitanya Mahāprabhu on omasta tahdostaan saapunut tänne pelastamaan langenneet sielut. Vähän palvelusta, ja Hän on tyytyväinen. Hän on tyytyväinen. Mutta älkää laiminlyökö hänen palvelemistaan. Koska vaikka Hän on hyvin kiltti ja myötätuntoinen, ei meidän silti pidä unohtaa Hänen asemaansa. Hän on Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Meidän tulisi siis tarjota Hänelle mitä korkein kunnioitus, ja niin paljon kuin mahdollista... Mutta meidän hyödyksemme on, että Caitanya Mahāprabhu ei loukkaannu mistään. Ja Hänen palvontansa, Hänen ilahduttamisensa, on hyvin helppoa. Yajñaiḥ saṅkīrtanaiḥ prāyair yajanti hi su-medhasaḥ. Toistatte vain Hare Kṛṣṇa mahā-mantraa ja tanssitte, ja Caitanya Mahāprabhu tulee olemaan hyvin mielissään. Hän toi tämän tanssimisen ja toistamisen, ja tämä on helppoin menetelmä Jumalan oivaltamiseksi. Siis niin paljon kuin mahdollista... Jos mahdollista, kaksikymmentäneljä tuntia. Mutta jos se ei ole mahdollista, ainakin neljästi, kuudesti, toistakaa Hare Kṛṣṇa mantraa Caitanya Mahāprabhun edessä, ja menestytte elämässänne. Se on tosiasia.