FI/Prabhupada 0039 - Nykyajan johtajat muistuttavat sätkynukkeja

Revision as of 17:37, 1 October 2020 by Elad (talk | contribs) (Text replacement - "(<!-- (BEGIN|END) NAVIGATION (.*?) -->\s*){2,15}" to "<!-- $2 NAVIGATION $3 -->")
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)


Lecture on SB 1.10.3-4 -- Tehran, March 13, 1975

Siispä ihanteellinen kuningas, kuten Yudhiṣṭhira voi hallita ei vain maalla ja merillä vaan koko planeetalla. Se on ihanne. (lukee:) "Nykyinen englantilainen perimyslaki tai esikoisoikeus oli myös vallalla noina päivinä kun Mahārāja Yudhiṣṭhira hallitsi maita ja meriä." Se merkitsee koko planeettaa mukaan lukien meriä. (lukee:) "Noina päivinä Hastināpuran, joka nyt tunnetaan osana New Delhiä kuningas oli maailman keisari mukaan lukien merien keisari. Hän hallitsi aina Mahārāja Parīkṣitin eli Mahārāja Yudhiṣṭhiran pojanpojan aikoihin saakka. Hänen nuoremmat veljensä toimivat hänen ministereinä sekä valtion päällikköinä. Tuolloin vallitsi täysi yhteisymmärrys kuninkaan täydellisen hurskaiden veljesten välillä. Mahārāja Yudhiṣṭhira oli ihannekuningas tai Herra Śrī Kṛṣṇan edustaja..." Kuninkaan tulisi olla Kṛṣṇan edustaja. "...hallitakseen maailmaa ja oli verrattavissa Kuningas Indraan, taivaallista planeettaa edustavaan hallitsijaan. Puolijumalat, kuten Indra, Candra, Sūrya, Varuṇa, Vāyu jne. ovat kaikkeuden eri planeettoja edustavia kuninkaita. Mahārāja Yudhiṣṭhira oli myös yksi heistä halliten maa planeetan kuningaskuntaa.

Mahārāja Yudhiṣṭhira ei ollut tavanomainen nykaikaisen demokratian valaistumaton poliittinen johtaja. Mahārāja Yudhiṣṭhiraa opettivat Bhīṣmadeva sekä erehtymätön Herra ja siksi hänellä oli täysi tieto kaikesta täydellisesti. Nykyaikainen vaaleilla valittu valtionjohtaja on aivan kuin nukke, koska hänellä ei ole lainkaan kuninkaallista valtaa. Vaikka hän olisi valaistunut kuin Mahārāja Yudhiṣṭhira niin hän ei voi tehdä mitään omasta tahdostaan johtuen perustavanlaatuisesta asemastaan. Tämän vuoksi maailmassa on kovin useita eri mielipide-erojen tai muiden itsekkäiden tarkoitusperien vuoksi riiteleviä valtioita, mutta Mahārāja Yudhiṣṭhiran kaltaisella kuninkaalla ei ollut omaa ideologiaa. Hänen tuli vain seurata erehtymättömän Herran ja Herran edustajan ja valtuutetun edustajan Bhīṣmadevan ohjeita. On opastettu śāstroissa, että jokaisen tulisi seurata suurta auktoriteettia ja erehtymätöntä Herraa ilman henkilökohtaisia tarkoitusperiä tai keksittyä ideologiaa. Tällä tavalla Mahārāja Yudhiṣṭhiralle oli mahdollista hallita koko maailmaa mukaan lukien meriä, koska periaatteet olivat erehtymättömiä ja yleisesti kaikille soveltuvia.

Yhden koko maailman kattavan valtion syntymä voi toteutua mikäli seuraamme erehtymätöntä auktoriteettia. Epätäydellinen ihmisolento ei kykene luomaan kaikkien hyväksymää ideologiaa. Vain täydellinen ja erehtymätön kykenee luomaan ohjelman, joka on sovellettavissa kaikissa paikoissa ja jota jokainen maailmassa pystyy noudattamaan. Henkilö hallitsee, ei persoonaton hallitus. Jos henkilö on täydellinen niin hallituskin on täydellinen. Jos henkilö on typerys niin hallitus on hullun paratiisi. Sellainen on luonnonlaki. Vajavaisista kuninkaista tai pääjohtajista kerrotaan monia erilaisia tarinoita, siksi johtajan tulee olla koulutettu henkilö, kuten Mahārāja Yudhiṣṭhira ja hänellä tulee olla täysi autokraattinen valta hallita koko maailmaa. Maailmanvaltion käsite voi muotoutua vasta täydellisen kuninkaan, kuten Mahārāja Yudhiṣṭhiran hallinnassa. Maailma oli onnellinen paikka niinä päivinä, koska oli Mahārāja Yudhiṣṭhiran kaltaisia kuninkaita hallitsemassa." Seuratkoon tämä kuningas Mahārāja Yudhiṣṭhiraa ja näyttäköön esimerkkiä kuinka monarkia voi muodostaa täydellisen valtion. On olemassa käsky śāstroissa ja jos hän seuraa sitä niin hän pystyy siihen. Hänellä on valta.

Koska hän oli niin täydellinen kuningas, Kṛṣṇan edustaja niin kāmaṁ vavarṣa parjanyaḥ (SB 1.10.4). Parjanyaḥ merkitsee sadetta. Sade on siis kaikkien elämän tarpeiden antajan vertauskuva, sade. Siksi Kṛṣṇa sanoo Bhagavad-gītāssa, annād bhavanti bhūtāni parjanyād anna-sambhavaḥ (BG 3.14). Mikäli tahdotte tehdä kaikista ihmisistä ja eläimistä onnellisia... Eläimetkin ovat olemassa. Ne ovat... Nämä valtion päämies lurjukset rehvastelevat joskus ihmisille tarjoamillaan etuisuuksilla, mutta eivät anna mitään eläimille. Miksi? Miksi moinen epäoikeudenmukaisuus? Nekin syntyvät tähän maahan. Ne ovat myös eläviä olentoja. Ne voivat olla eläimiä. Niillä ei ole älykkyyttä. Ne eivät ole älykkäitä. Ne eivät ole yhtä älykkäitä kuin ihminen. Tarkoittaako se siis sitä, että jatkuvasti tulisi rakentaa teurastamoja pelkästään niiden tappamiseksi? Onko se oikeudenmukaisuutta? Eikä vain joidenkin vaan jokaisen, joka saapuu valtioon tulisi saada suojelua kuninkaalta. Miksi on erottelua? Kenelle tahansa, joka etsii turvaa "Herra, tahdon elää valtiossanne." Tulisi antaa siihen kaikki mahdollisuudet. Miksi tällainen "Ei, ei, ette voi tulla. Te olette amerikkalaisia. Te olette intialaisia. Te olette tätä."? Ei, on niin monia asioita. Jos he todella seuraavat vedisiä periaatteita niin ihannekuningas on hyvä johtaja ja luonto tulee avuksi. Sitä syystä kerrotaan, että Mahārāja Yudhiṣṭhiran hallinnon aikana, kāmaṁ vavarṣa parjanyaḥ sarva-kāma-dughā mahī (SB 1.10.4). Mahī, maa. Saatte kaikki tarvittavan maasta. Se ei putoa taivaalta. Kyllä, se putoaa sateen muodossa taivaalta, mutta he eivät tunne tiedettä. He eivät tiedä sitä miten asiat tulevat maasta eri järjestelyjen seurauksena. Tietyissä olosuhteissa ja tähtien vaikutuksen alaisuudessa sade lankeaa maahan. Monet asiat syntyvät silloin: arvokkaat kivet, helmet. Eivät he tunne sitä tapaa, jolla nämä tulevat oleviksi. Siispä jos kuningas on hurskas niin auttaakseen häntä myös luonto tekee hänen kanssaan yhteistyötä ja mikäli kuningas ja hallitus ovat pahoja niin luonto ei tee yhteistyötä.