FI/Prabhupada 0069 - Minä en tule kuolemaan
Conversation Pieces -- May 27, 1977, Vrndavana
Kīrtanānanda: Emme voi olla onnellisia ellette voi hyvin.
Prabhupāda: Voin aina hyvin.
Kīrtanānanda: Miksette voi antaa meille vanhaa ikäänne?
Prabhupāda: Kun näen miten hyvin asiat sujuvat, olen iloinen. Mitä tästä kehosta? Keho kuin keho. Emme ole tämä keho.
Kīrtanānanda: Eikö se ollutkin Purudāsa joka lahjoitti isälleen nuoruutensa?
Prabhupāda: Hm?
Rāmeśvara: Yayāti. Kuningas Yayāti vaihtoi vanhat päivänsä.
Kīrtanānanda: Poikansa kanssa. Tekin voitte tehdä niin.
Prabhupāda: (nauraa) Kuka teki niin?
Rāmeśvara: Kuningas Yayāti.
Prabhupāda: Ai. Yayāti. Ei, miksi? Te olette minun kehoni. Joten jatkatte elämää. Ei ole eroa. Kuten minä työskentelen, on minunkin Guru Mahārājani siinä, Bhaktisiddhānta Sarasvatī. Fyysisesti hän ei ehkä olekaan, mutta kaikissa teoissani hän on. Luulenpa itse asiassa kirjoittaneenikin juuri näin.
Tamāla Kṛṣṇa: Joo, se mainitaan Bhāgavatamissa, että "Se joka elää hänen kanssaan, elää iankaikkisesti. Se, joka muistaa hänen sanansa, elää ikuisesti."
Prabhupāda: Joten minä en kuole. Kīrtir yasya sa jīvati: "Joka on tehnyt jotain merkittävää, elää ikuisesti." Hän ei kuole. Jopa käytännön elämässämme... Tietysti, tämä on aineellista, karma-phala. Ihmisen on hyväksyttävä toinen keho karmansa mukaisesti. Mutta bhaktalle ei ole mitään sellaista. Hän hyväksyy kehon aina Kṛṣṇaa palvellakseen. Joten hänelle ei ole karma-phalaa.