FI/Prabhupada 0145 - Meidän pitää hyväksyä hiukan Tapasyaa

Revision as of 18:03, 27 December 2016 by Tero (talk | contribs) (Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0145 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1975 Category:FI-Quotes - L...")
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)


Invalid source, must be from amazon or causelessmery.com

Lecture on SB 3.12.19 -- Dallas, March 3, 1975


Vapaus ei tule niin automaattisesti. Tilanne on sama kuin olisitte sairastunut. Olette kuumeen tai jonkin muun kivuliaan tilan vallassa, sairauden vallassa. Joten teidän pitää harjoittaa jonkinlaista kieltäymystä. Oletetaan että te kärsitte paiseesta. Se on hyvin tuskallista. Sitten, sen parantamiseksi, teidän on läpikäytävä kirurginen leikkaus jos te tahdotte tulla terveiksi. Siksi siis tapasā. Se on tapasā. Tapa merkitsee kipua aiheuttavaa olotilaa, tapa. Aivan kuin lämpötilan tapauksessa. Jos te joudutte kuumaan olotilaan, +44 astetta, se on teille hyvin sietämätöntä. Se on hyvin tuskallista. Jopa meille intialaisille—olemme syntyneet Intiassa, jossa ilmasto on trooppinen — yli 37:n asteen lämpötila on sietämätön. Teistä puhumattakaan? Te olette syntyneet erilaisiin lämpötiloihin. Samalla tavoin me emme siedä alhaisia lämpötiloja. Jo alle kymmenen lämpöasteen tuntuu meistä sietämättömältä. Siispä on olemassa erilaisia ilmastovyöhykkeitä, erilaisia lämpötiloja. Ja Kanadassa ihmiset sietävät pakkasasteita. Kyse on siis erilaisista elinehdoista. Mutta me olemme ehdollistuneita: korkealle lämpötilalle, alemmalle lämpötilalle, suuremmalle kylmyydelle. Mutta me voimme harjoitella mihin vain ehdollistuneeseen elämään. Se kyky meillä on.

On olemassa bengalinkielinen sanonta, śarīre na mahāśaya ya sahabe taya saya, mikä tarkoittaa "Tämä keho voi sietää mitä tahansa olotilaa, kunhan harjoitatte sitä." Ei ole kysymys siitä, että olette tietyssä olotilassa, ja jos sitä muutetaan, se muuttuu niin sietämättömäksi, ettette eläisi. Ei. Jos harjoittelette... Kuten nykyaikoina ei enää ole tapana matkustaa sillä tavoin. Ennen matkustettiin Himalajan vuoristoon, jossa on hyvin kylmä. Ja tapasya... siihen on olemassa menetelmä, harjoituksia: suuressa paahtavassa kuumuudessa pyhimykset tai tietäjät sytyttivät tulen kaikkialle ympärilleen. Oli jo valmiiksi hyvin kuuma, ja he sytytyttivät tulen palamaan ympärilleen, mietiskellen. Tämä on tapasyaa. Nämä ovat tapasyan menetelmiä. Järjestetään paahtava kuumuus. Pistävässä, hyytävässä kylmässä, pakkasessa, he menevät veden alle ja pakottavat kehon tällaiseen meditoidessaan. Nämä ovat tapasyan harjoituskeinoja. Tapasya. Eli Jumalan oivaltamiseksi ihmiset kävivät ennen vanhaan läpi sellaisia äärimmäisiä katumusharjoituksia, mutta nykyaikoina me olemme niin langenneita, ettemme edes pysty noudattamaan neljää säännöstelevää periaatetta? Onko se niin vaikeaa? Pakotamme pieneen tapasyaan, "Älkää harjoittako näitä asioita holtittomasti. Ei luvatonta sukupuolielämää, ei päihtymystä, ei lihansyöntiä, eikä uhkapelejä." Nämä ovat kaikki Kṛṣṇa tietoisuudessa edistymiselle tarpeellisia tapasyan harjoittamisen keinoja. Onko se siis niin kovin hankalaa? Ei se ole vaikeaa. Jos voitte harjoitella, mennä veteen kaulaanne myöten pistävässä pakkasessa, onko vaikeampaa luopua luvattomasta sukupuolielämästä ja lihansyönnistä ja päihteistä? Emme me neuvo, "Ei lainkaan seksiä." Luvatonta seksiä. Mikä siis on vaikeutena? Mutta tämä aikakausi on niin langennut, että emme pysty edes tähän perusasteen tapasyaan. Siinä vaikeus.

Mutta jos te haluatte oivaltaa Jumalan, kuten tässä sanotaan, tapasaiva, vain tapasyan avulla, vain rangaistusharjoitusten avulla, voitte oivaltaa. Ette muuten. Muutoin se ei ole mahdollista. Siksi käytetäänkin tätä sanontaa, tapasaiva. Tapasā eva: "vain tapasyan keinoin." Ei ole muita keinoja. Tapasā eva param. Param merkitsee Korkeinta. Mikäli te tahdotte oivaltaa Korkeimman, Absoluutin, teidän on hyväksyttävä hiukan tapasyaa. Muuten se ei ole mahdollista. Perusasteen pieni tapasya. Ihan niin kuin ekādaśī. Se kuuluu myös osana tapasyaa. Itse asiassa ekādaśī merkitsee, ettemme saisi syödä lainkaan ruokaa, emme edes juoda vettä. Mutta meidän yhteisössämme emme ole niin ankaria. Sanomme, "Ekādaśī, ette saa syödä vehnää. Syökää hiukan hedelmiä, maitoa." Tämä on tapasyaa. Emmekö pysty edes tällaiseen tapasyaan? Jos me emme ole valmiita käymään läpi edes tällaisella, hyvin helpolla tavalla tapasyaa, miten kuvittelemme voivamme päästä takaisin kotiin, takaisin Jumaluuteen? Ei, sellainen ei ole mahdollista. Siksi tässä sanotaan, tapasaiva, tapasā eva. Eva tarkoittaa varmasti. Teidän täytyy. Oletteko te häviäjä jos te suoritatte tällaisia katumusharjoituksia, tapasyaa? Ette ole häviäjä. Kuka vain ulkopuolinen tuleekin katsomaan meitä, he näkevät yhteisömme pojat ja tytöt. He kutsuvat heitä "Kirkasotsaisiksi." Eivätkö sanokin? He huomaavat eron.

Eräs kaapuun pukeutunut pappi... Matkustin Los Angelesista Hawaijille. Eräs pappi tuli luokseni lentokoneessa. Hän kysyi lupaani, "Saanko puhutella teitä?" "Kyllä, miksi ei?" Joten hänen ensimmäinen kysymyksensä oli, "Näen että oppilaanne ovat hyvin kirkasotsaisia. Miten siinä on onnistuttu?" Hän oli vilpitön. Mitä hävittävää siis olisi? Itsekurin avulla, näiden kaikkien syntisten tekojen kieltämisellä, ei meistä tule milloinkaan häviäjiä. Pystymme elämään hyvin yksinkertaisesti. Voimme istua lattialla, voimme maatakin lattialla. Emme edellytä paljon huonekaluja, emmekä paljon hienoja vaatteita. Tapasyaa siis tarvitaan. Jos haluamme edistyä henkisessä elämässä, meidän on harjoitettava jonkinlaista tapasyaa. Kali-yugan aikana emme kykene hyväksymään sellaisia ankaria tapasyan muotoja kuin kylmässä, tai veden alla, joskus kaulaamme myöten lumessa istuen tai veteen hukkuen, samalla meditoiden tai laulaen Hare Kṛṣṇaa. Se ei ole mahdollista. Minimi. Tapasyaa pitää siis olla. Meidän tulisi huomata tämän säkeen avulla, että jotain tapasyaa tulee harjoittaa jos olemme vakavissamme Jumalan oivaltamisessa. Sitä tarvitaan.