FI/Prabhupada 0148 - Me olemme erottamaton osa Jumalaa: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0148 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1976 Category:FI-Quotes - L...")
 
m (Text replacement - "(<!-- (BEGIN|END) NAVIGATION (.*?) -->\s*){2,15}" to "<!-- $2 NAVIGATION $3 -->")
 
Line 7: Line 7:
[[Category:FI-Quotes - in India]]
[[Category:FI-Quotes - in India]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0147 - Tavallinen riisi ei ole sama asia kuin Korkein riisi|0147|FI/Prabhupada 0149 - Krishna tietoisuus -liike merkitsee Korkeimman Isän etsimistä|0149}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 15: Line 18:


<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
{{youtube_right|w4mwOt_MvRI|Me olemme erottamaton osa Jumalaa<br />- Prabhupāda 0148}}
{{youtube_right|d758kmV9bgE|Me olemme erottamaton osa Jumalaa<br />- Prabhupāda 0148}}
<!-- END VIDEO LINK -->
<!-- END VIDEO LINK -->


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/760102SB.MAD_clip2.mp3</mp3player>
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/760102SB.MAD_clip2.mp3</mp3player>
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 27: Line 30:


<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->     
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->     
Kyseessä ovat dharma, sambandha, abhidheya, prayojana, nämä kolme asiaa. Koko Vedat on jaettu kolmeen tilaan. Sambandha, yhteytemme Jumalaan. Sitä kutsutaan sanalla sambandha. Ja sitten abhidheya. Meidän on toimittava suhteemme mukaisesti. Sitä kutsutaan sanalla abhidheya. Ja miksi me toimimme kuten toimimme? Koska meillä on tarkoitus elämässä, saavuttaaksemme elämän päämäärän. Mikä on siis elämän tarkoitus? Elämän päämäärä on se, palata takaisin kotiin, takaisin Jumaluuteen. Se on elämän tarkoitus. Olemme erottamaton osa Jumalaa. Jumala on sanātana ja Hänellä on oma asuntonsa, sanātana. Paras tasmāt tu bhāvo 'nyo 'vyakto 'vyaktāt sanātanaḥ ([[Vanisource:BG 8.20|BG 8.20]]). On olemassa ikuisesti olemassaoleva paikka.  
Kyseessä ovat dharma, sambandha, abhidheya, prayojana. Nämä kolme asiaa. Koko Vedat on jaettu kolmeen tilaan. Sambandha, yhteytemme Jumalaan. Sitä kutsutaan sanalla sambandha ja sitten abhidheya. Meidän on toimittava suhteemme mukaisesti. Sitä kutsutaan sanalla abhidheya ja miksi me toimimme kuten toimimme? Koska meillä on tarkoitus elämässä. Saavuttaaksemme elämän päämäärän. Mikä on siis elämän tarkoitus? Elämän tarkoitus on palata takaisin kotiin, takaisin Jumaluuteen. Se on elämän tarkoitus. Olemme erottamaton osa Jumalaa. Jumala on sanātana ja Hänellä on oma asuntonsa, sanātana. Paras tasmāt tu bhāvo 'nyo 'vyakto 'vyaktāt sanātanaḥ ([[Vanisource:BG 8.20 (1972)|BG 8.20]]). On olemassa ikuisesti olemassaoleva paikka.  


Tämä aineellinen maailma ei ole olemassa ikuisesti. Se on bhūtvā bhūtvā pralīyate ([[Vanisource:BG 8.19|BG 8.19]]). Se ilmentyy tiettynä ajankohtana. Aivan kuten teidän kehonne ja minun kehoni, ne ilmentyvät tiettynä hetkenä. Keho säilyy hetken olevana. Se kasvaa. Se tuottaa sivutuotteita. Sitten me tulemme vanhoiksi, kuihdumme ja tulemme tiemme päähän. Tätä kutsutaan sanalla ṣaḍ-vikāra. Kaikkea aineellista. Mutta on olemassa toinen luonto jossa ei ole ṣaḍ-vikāraa. Se on ikuinen. Tätä siis kutsutaan sanalla sanātana-dharma. Ja jīvat, me elävät olennot, meitäkin kuvaillaan ikuisiksi. Na hanyate hanyamāne śarīre ([[Vanisource:BG 2.20|BG 2.20]]). Myös Herraa puhutellaan sanalla sanātana. Joten meidän tosi tilanteemme on, että olemme sanātana, Kṛṣṇa on sanātana, ja Kṛṣṇalla on asuntonsa, sanātana. Kun me palaamme takaisin siihen sanātana-dhāma:an ja elämme korkeimman sanātanan, Kṛṣṇan kanssa... Ja me olemme myös sanātana. Menetelmää jolla me voimme saavuttaa tämän korkeimman elämän päämäärän, kutsutaan sanātana-dharmaksi. Me toteutamme täällä sanātana-dharmaa.  
Tämä aineellinen maailma ei ole olemassa ikuisesti. Se on bhūtvā bhūtvā pralīyate ([[Vanisource:BG 8.19 (1972)|BG 8.19]]). Se ilmentyy tiettynä ajankohtana. Aivan kuin teidän kehonne ja minun kehoni ilmentyvät tiettynä hetkenä. Keho säilyy hetken olevana. Se kasvaa. Se tuottaa sivutuotteita. Sitten me tulemme vanhoiksi, kuihdumme ja tulemme tiemme päähän. Tätä kutsutaan sanalla ṣaḍ-vikāra. Kaikkea aineellista. On kuitenkin olemassa toinenkin luonto, jossa ei ole ṣaḍ-vikāraa. Se on ikuinen. Tätä siis kutsutaan sanalla sanātana-dharma ja jīvat eli me elävät olennot, meitäkin kuvaillaan ikuisiksi. Na hanyate hanyamāne śarīre ([[Vanisource:BG 2.20 (1972)|BG 2.20]]). Myös Herraa puhutellaan sanalla sanātana. Meidän tosi tilanteemme on siis, että olemme sanātana, Kṛṣṇa on sanātana ja Kṛṣṇalla on asuntonsa, sanātana. Kun me palaamme takaisin siihen sanātana-dhārmaan ja elämme korkeimman sanātanan eli Kṛṣṇan kanssa ja me olemme myös sanātana. Menetelmää, jolla me voimme saavuttaa tämän korkeimman elämän päämäärän kutsutaan sanātana-dharmaksi. Me toteutamme täällä sanātana-dharmaa.  


Siispä sanātana-dharma sekä tämä bhāgavata-dharma, ne ovat sama asia. Bhāgavata, Bhagavān. Sanasta Bhagavān, bhāgavata on tullut. Siispä Śrī Caitanya Mahāprabhu on kuvaillut tätä bhāgavata-dharmaa. Hän sanoo, jīvera svarūpa haya nitya kṛṣṇa dāsa ([[Vanisource:CC Madhya 20.108-109|Cc. Madhya 20.108-109]]). Me olemme Kṛṣṇan ikuisia palvelijoita. Näin on. Mutta tällä hetkellä, aineellisten yhteyksiemme kanssa, Jumalan, Kṛṣṇan, palvelijaksi tulemisen sijasta meistä on tullut niin monien eri asioiden, māyān, palvelijoita ja kärsimme siksi. Emme ole tyytyväisiä. Ei voi olla tyytyväisyyttä. Se ei sovi. Aivan kuten jos poistatte yhden ruuvin pois koneesta. Jos ruuvi putoaa tavalla tai toisella, se on arvoton. Mutta kun sama ruuvi sovitetaan koneeseen tai jos kone ei toimi yhden ruuvin puuttumisen vuoksi, se on viallisessa tilassa, ja otatte sen samaisen ruuvin ja sovitatte sen ja kone alkaa toimia, jolloin ruuvista tulee hyvin arvokas. Me olemme siis ehtymäton osa jumalaa, Kṛṣṇaa. Mamaivāṁśo jīva-bhūtaḥ ([[Vanisource:BG 15.7|BG 15.7]]), Hän sanoo, Kṛṣṇa. Olemme siis nyt erossa. Olemme langenneita.  
Siispä sanātana-dharma sekä tämä bhāgavata-dharma ovat sama asia. Bhāgavata, Bhagavān. Sanasta Bhagavān, bhāgavata on tullut. Siispä Śrī Caitanya Mahāprabhu on kuvaillut tätä bhāgavata-dharmaa. Hän sanoo, jīvera svarūpa haya nitya kṛṣṇa dāsa ([[Vanisource:CC Madhya 20.108-109|Cc. Madhya 20.108-109]]). Me olemme Kṛṣṇan ikuisia palvelijoita. Näin on, mutta tällä hetkellä aineellisten yhteyksiemme kanssa Jumalan, Kṛṣṇan palvelijaksi tulemisen sijasta meistä on tullut niin monien eri asioiden eli māyān palvelijoita ja kärsimme siitä syystä. Emme ole tyytyväisiä. Ei voi olla tyytyväisyyttä. Se ei sovi. Aivan kuin jos poistatte yhden ruuvin pois koneesta. Jos ruuvi putoaa tavalla tai toisella niin kone on arvoton, mutta kun sama ruuvi sovitetaan koneeseen tai jos kone ei toimi yhden ruuvin puuttumisen vuoksi niin se on viallisessa tilassa ja otatte sen samaisen ruuvin ja sovitatte sen ja kone alkaa toimia. Ruuvista tulee tällöin hyvin arvokas. Me olemme siis ehtymäton osa jumalaa, Kṛṣṇaa. Mamaivāṁśo jīva-bhūtaḥ ([[Vanisource:BG 15.7 (1972)|BG 15.7]]), Hän sanoo, Kṛṣṇa. Olemme siis nyt erossa. Olemme langenneita.  


Toinen esimerkki on suuri tuli ja pienet kipinät. Pieni kipinäkin on tulta niin kauan kuin se on tulen luona. Ja jos tavalla tai toisella kipinä putoaa pois tulesta, se sammuu. Se ei ole ominaisuuksiltaan enää tulen kaltaista. Mutta jos te otatte sen uudelleen ja panette takaisin tuleen, siitä tulee taas kipinä. Meidän asemamme on siis sellainen. Tavalla tai toisella me olemme tulleet tänne aineelliseen maailmaan. Vaikka me olemme pieniä hiukkasia, Korkeimman Herran sirumaisia kappaleita, mutta koska olemme täällä aineellisessa maailmassa me olemme unohtaneet suhteemme Jumalan kanssa, ja meidän ... Manaḥ-ṣaṣṭhānīndriyāṇi prakṛti-sthāni karṣati ([[Vanisource:BG 15.7|BG 15.7]]). Me kamppailemme aineellista maailmaa ja niin monia asioita vastaan. Me palvelemme täälläkin koska olemme ikuisia palvelijoita. Mutta koska olemme luopuneet Korkeimman Herran palvelemisesta, me olemme ryhtyneet monen eri asian palvelijoiksi. Mutta kukaan ei ole tyytyväinen, kuten korkein oikeus on todennut, kukaan ei ole tyytyväinen. Se on tosiasia. Ei voikaan olla. Kukaan ei voi olla tyytyväinen koska perustava asemamme on olla Jumalan palvelijoita, mutta meidät on asetettu tänne aineelliseen maailmaan palvelemaan monia muita asioita mikä ei ole sopivaa. Siksi me luomme erilaisia palvelusuunnitelmia. Se on mielen keksintöä. Manaḥ-ṣaṣṭhānīndriyāṇi prakṛti-sthāni karṣati ([[Vanisource:BG 15.7|BG 15.7]]). Kamppailu, kyseessä on kamppailu.
Toinen esimerkki on suuri tuli ja pienet kipinät. Pieni kipinäkin on tulta niin kauan kuin se on tulen luona ja jos tavalla tai toisella kipinä putoaa pois tulesta niin se sammuu. Se ei ole ominaisuuksiltaan enää tulen kaltaista, mutta jos te otatte sen uudelleen ja panette takaisin tuleen niin siitä tulee taas kipinä. Meidän asemamme on siis sellainen. Tavalla tai toisella me olemme tulleet tänne aineelliseen maailmaan. Vaikka me olemme pieniä hiukkasia ja Korkeimman Herran sirumaisia kappaleita, mutta koska olemme täällä aineellisessa maailmassa me olemme unohtaneet suhteemme Jumalan kanssa. Manaḥ-ṣaṣṭhānīndriyāṇi prakṛti-sthāni karṣati ([[Vanisource:BG 15.7 (1972)|BG 15.7]]). Me kamppailemme aineellista maailmaa ja niin monia asioita vastaan. Me palvelemme täälläkin, koska olemme ikuisia palvelijoita. Koska olemme luopuneet Korkeimman Herran palvelemisesta niin me olemme ryhtyneet monen eri asian palvelijoiksi, mutta kukaan ei ole tyytyväinen. Niinkuin korkein oikeus on todennut, kukaan ei ole tyytyväinen. Se on tosiasia. Ei voikaan olla. Kukaan ei voi olla tyytyväinen, koska perustava asemamme on olla Jumalan palvelijoita. Meidät on vaan asetettu tänne aineelliseen maailmaan palvelemaan monia muita asioita mikä ei ole sopivaa. Siitä syystä me luomme erilaisia palvelusuunnitelmia. Se on mielen keksintöä. Manaḥ-ṣaṣṭhānīndriyāṇi prakṛti-sthāni karṣati ([[Vanisource:BG 15.7 (1972)|BG 15.7]]). Kamppailu, kyseessä on kamppailu.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->
<!-- END TRANSLATED TEXT -->

Latest revision as of 17:39, 1 October 2020



Lecture on SB 7.6.1 -- Madras, January 2, 1976

Kyseessä ovat dharma, sambandha, abhidheya, prayojana. Nämä kolme asiaa. Koko Vedat on jaettu kolmeen tilaan. Sambandha, yhteytemme Jumalaan. Sitä kutsutaan sanalla sambandha ja sitten abhidheya. Meidän on toimittava suhteemme mukaisesti. Sitä kutsutaan sanalla abhidheya ja miksi me toimimme kuten toimimme? Koska meillä on tarkoitus elämässä. Saavuttaaksemme elämän päämäärän. Mikä on siis elämän tarkoitus? Elämän tarkoitus on palata takaisin kotiin, takaisin Jumaluuteen. Se on elämän tarkoitus. Olemme erottamaton osa Jumalaa. Jumala on sanātana ja Hänellä on oma asuntonsa, sanātana. Paras tasmāt tu bhāvo 'nyo 'vyakto 'vyaktāt sanātanaḥ (BG 8.20). On olemassa ikuisesti olemassaoleva paikka.

Tämä aineellinen maailma ei ole olemassa ikuisesti. Se on bhūtvā bhūtvā pralīyate (BG 8.19). Se ilmentyy tiettynä ajankohtana. Aivan kuin teidän kehonne ja minun kehoni ilmentyvät tiettynä hetkenä. Keho säilyy hetken olevana. Se kasvaa. Se tuottaa sivutuotteita. Sitten me tulemme vanhoiksi, kuihdumme ja tulemme tiemme päähän. Tätä kutsutaan sanalla ṣaḍ-vikāra. Kaikkea aineellista. On kuitenkin olemassa toinenkin luonto, jossa ei ole ṣaḍ-vikāraa. Se on ikuinen. Tätä siis kutsutaan sanalla sanātana-dharma ja jīvat eli me elävät olennot, meitäkin kuvaillaan ikuisiksi. Na hanyate hanyamāne śarīre (BG 2.20). Myös Herraa puhutellaan sanalla sanātana. Meidän tosi tilanteemme on siis, että olemme sanātana, Kṛṣṇa on sanātana ja Kṛṣṇalla on asuntonsa, sanātana. Kun me palaamme takaisin siihen sanātana-dhārmaan ja elämme korkeimman sanātanan eli Kṛṣṇan kanssa ja me olemme myös sanātana. Menetelmää, jolla me voimme saavuttaa tämän korkeimman elämän päämäärän kutsutaan sanātana-dharmaksi. Me toteutamme täällä sanātana-dharmaa.

Siispä sanātana-dharma sekä tämä bhāgavata-dharma ovat sama asia. Bhāgavata, Bhagavān. Sanasta Bhagavān, bhāgavata on tullut. Siispä Śrī Caitanya Mahāprabhu on kuvaillut tätä bhāgavata-dharmaa. Hän sanoo, jīvera svarūpa haya nitya kṛṣṇa dāsa (Cc. Madhya 20.108-109). Me olemme Kṛṣṇan ikuisia palvelijoita. Näin on, mutta tällä hetkellä aineellisten yhteyksiemme kanssa Jumalan, Kṛṣṇan palvelijaksi tulemisen sijasta meistä on tullut niin monien eri asioiden eli māyān palvelijoita ja kärsimme siitä syystä. Emme ole tyytyväisiä. Ei voi olla tyytyväisyyttä. Se ei sovi. Aivan kuin jos poistatte yhden ruuvin pois koneesta. Jos ruuvi putoaa tavalla tai toisella niin kone on arvoton, mutta kun sama ruuvi sovitetaan koneeseen tai jos kone ei toimi yhden ruuvin puuttumisen vuoksi niin se on viallisessa tilassa ja otatte sen samaisen ruuvin ja sovitatte sen ja kone alkaa toimia. Ruuvista tulee tällöin hyvin arvokas. Me olemme siis ehtymäton osa jumalaa, Kṛṣṇaa. Mamaivāṁśo jīva-bhūtaḥ (BG 15.7), Hän sanoo, Kṛṣṇa. Olemme siis nyt erossa. Olemme langenneita.

Toinen esimerkki on suuri tuli ja pienet kipinät. Pieni kipinäkin on tulta niin kauan kuin se on tulen luona ja jos tavalla tai toisella kipinä putoaa pois tulesta niin se sammuu. Se ei ole ominaisuuksiltaan enää tulen kaltaista, mutta jos te otatte sen uudelleen ja panette takaisin tuleen niin siitä tulee taas kipinä. Meidän asemamme on siis sellainen. Tavalla tai toisella me olemme tulleet tänne aineelliseen maailmaan. Vaikka me olemme pieniä hiukkasia ja Korkeimman Herran sirumaisia kappaleita, mutta koska olemme täällä aineellisessa maailmassa me olemme unohtaneet suhteemme Jumalan kanssa. Manaḥ-ṣaṣṭhānīndriyāṇi prakṛti-sthāni karṣati (BG 15.7). Me kamppailemme aineellista maailmaa ja niin monia asioita vastaan. Me palvelemme täälläkin, koska olemme ikuisia palvelijoita. Koska olemme luopuneet Korkeimman Herran palvelemisesta niin me olemme ryhtyneet monen eri asian palvelijoiksi, mutta kukaan ei ole tyytyväinen. Niinkuin korkein oikeus on todennut, kukaan ei ole tyytyväinen. Se on tosiasia. Ei voikaan olla. Kukaan ei voi olla tyytyväinen, koska perustava asemamme on olla Jumalan palvelijoita. Meidät on vaan asetettu tänne aineelliseen maailmaan palvelemaan monia muita asioita mikä ei ole sopivaa. Siitä syystä me luomme erilaisia palvelusuunnitelmia. Se on mielen keksintöä. Manaḥ-ṣaṣṭhānīndriyāṇi prakṛti-sthāni karṣati (BG 15.7). Kamppailu, kyseessä on kamppailu.