FI/Prabhupada 0148 - Me olemme erottamaton osa Jumalaa

Revision as of 17:39, 1 October 2020 by Elad (talk | contribs) (Text replacement - "(<!-- (BEGIN|END) NAVIGATION (.*?) -->\s*){2,15}" to "<!-- $2 NAVIGATION $3 -->")
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)


Lecture on SB 7.6.1 -- Madras, January 2, 1976

Kyseessä ovat dharma, sambandha, abhidheya, prayojana. Nämä kolme asiaa. Koko Vedat on jaettu kolmeen tilaan. Sambandha, yhteytemme Jumalaan. Sitä kutsutaan sanalla sambandha ja sitten abhidheya. Meidän on toimittava suhteemme mukaisesti. Sitä kutsutaan sanalla abhidheya ja miksi me toimimme kuten toimimme? Koska meillä on tarkoitus elämässä. Saavuttaaksemme elämän päämäärän. Mikä on siis elämän tarkoitus? Elämän tarkoitus on palata takaisin kotiin, takaisin Jumaluuteen. Se on elämän tarkoitus. Olemme erottamaton osa Jumalaa. Jumala on sanātana ja Hänellä on oma asuntonsa, sanātana. Paras tasmāt tu bhāvo 'nyo 'vyakto 'vyaktāt sanātanaḥ (BG 8.20). On olemassa ikuisesti olemassaoleva paikka.

Tämä aineellinen maailma ei ole olemassa ikuisesti. Se on bhūtvā bhūtvā pralīyate (BG 8.19). Se ilmentyy tiettynä ajankohtana. Aivan kuin teidän kehonne ja minun kehoni ilmentyvät tiettynä hetkenä. Keho säilyy hetken olevana. Se kasvaa. Se tuottaa sivutuotteita. Sitten me tulemme vanhoiksi, kuihdumme ja tulemme tiemme päähän. Tätä kutsutaan sanalla ṣaḍ-vikāra. Kaikkea aineellista. On kuitenkin olemassa toinenkin luonto, jossa ei ole ṣaḍ-vikāraa. Se on ikuinen. Tätä siis kutsutaan sanalla sanātana-dharma ja jīvat eli me elävät olennot, meitäkin kuvaillaan ikuisiksi. Na hanyate hanyamāne śarīre (BG 2.20). Myös Herraa puhutellaan sanalla sanātana. Meidän tosi tilanteemme on siis, että olemme sanātana, Kṛṣṇa on sanātana ja Kṛṣṇalla on asuntonsa, sanātana. Kun me palaamme takaisin siihen sanātana-dhārmaan ja elämme korkeimman sanātanan eli Kṛṣṇan kanssa ja me olemme myös sanātana. Menetelmää, jolla me voimme saavuttaa tämän korkeimman elämän päämäärän kutsutaan sanātana-dharmaksi. Me toteutamme täällä sanātana-dharmaa.

Siispä sanātana-dharma sekä tämä bhāgavata-dharma ovat sama asia. Bhāgavata, Bhagavān. Sanasta Bhagavān, bhāgavata on tullut. Siispä Śrī Caitanya Mahāprabhu on kuvaillut tätä bhāgavata-dharmaa. Hän sanoo, jīvera svarūpa haya nitya kṛṣṇa dāsa (Cc. Madhya 20.108-109). Me olemme Kṛṣṇan ikuisia palvelijoita. Näin on, mutta tällä hetkellä aineellisten yhteyksiemme kanssa Jumalan, Kṛṣṇan palvelijaksi tulemisen sijasta meistä on tullut niin monien eri asioiden eli māyān palvelijoita ja kärsimme siitä syystä. Emme ole tyytyväisiä. Ei voi olla tyytyväisyyttä. Se ei sovi. Aivan kuin jos poistatte yhden ruuvin pois koneesta. Jos ruuvi putoaa tavalla tai toisella niin kone on arvoton, mutta kun sama ruuvi sovitetaan koneeseen tai jos kone ei toimi yhden ruuvin puuttumisen vuoksi niin se on viallisessa tilassa ja otatte sen samaisen ruuvin ja sovitatte sen ja kone alkaa toimia. Ruuvista tulee tällöin hyvin arvokas. Me olemme siis ehtymäton osa jumalaa, Kṛṣṇaa. Mamaivāṁśo jīva-bhūtaḥ (BG 15.7), Hän sanoo, Kṛṣṇa. Olemme siis nyt erossa. Olemme langenneita.

Toinen esimerkki on suuri tuli ja pienet kipinät. Pieni kipinäkin on tulta niin kauan kuin se on tulen luona ja jos tavalla tai toisella kipinä putoaa pois tulesta niin se sammuu. Se ei ole ominaisuuksiltaan enää tulen kaltaista, mutta jos te otatte sen uudelleen ja panette takaisin tuleen niin siitä tulee taas kipinä. Meidän asemamme on siis sellainen. Tavalla tai toisella me olemme tulleet tänne aineelliseen maailmaan. Vaikka me olemme pieniä hiukkasia ja Korkeimman Herran sirumaisia kappaleita, mutta koska olemme täällä aineellisessa maailmassa me olemme unohtaneet suhteemme Jumalan kanssa. Manaḥ-ṣaṣṭhānīndriyāṇi prakṛti-sthāni karṣati (BG 15.7). Me kamppailemme aineellista maailmaa ja niin monia asioita vastaan. Me palvelemme täälläkin, koska olemme ikuisia palvelijoita. Koska olemme luopuneet Korkeimman Herran palvelemisesta niin me olemme ryhtyneet monen eri asian palvelijoiksi, mutta kukaan ei ole tyytyväinen. Niinkuin korkein oikeus on todennut, kukaan ei ole tyytyväinen. Se on tosiasia. Ei voikaan olla. Kukaan ei voi olla tyytyväinen, koska perustava asemamme on olla Jumalan palvelijoita. Meidät on vaan asetettu tänne aineelliseen maailmaan palvelemaan monia muita asioita mikä ei ole sopivaa. Siitä syystä me luomme erilaisia palvelusuunnitelmia. Se on mielen keksintöä. Manaḥ-ṣaṣṭhānīndriyāṇi prakṛti-sthāni karṣati (BG 15.7). Kamppailu, kyseessä on kamppailu.