FI/Prabhupada 0165 - Puhdistuneita tekoja kutsutaan bhaktiksi

Revision as of 16:02, 5 January 2017 by Tero (talk | contribs) (Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0165 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1966 Category:FI-Quotes - L...")
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)


Invalid source, must be from amazon or causelessmery.com

Lecture on BG Introduction — New York, February 19-20, 1966

Ylin tietoisuus, se selitetään Bhagavad-gītā:ssa luvussa jossa ero jīvan and īśvaran välillä on selitetty. Kṣetra-kṣetra-jña. Tämä kṣetra-jña on selitetty siten, että Herra on myös kṣetra-jña, tai tietoisuus, ja jīvat, tai elävät olennot, hekin ovat tietoisia. Mutta erona on, että elävä olento on tietoinen hänen rajallisen kehonsa sisällä, mutta Herra on tietoinen kaikista kehoista. Īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ hṛd-deśe 'rjuna tiṣṭhati (BG 18.61). Herra elää jokaisen elävän olennon sydämen ytimessä, siksi Hän on tietoinen tietyn jīvan psyykkisistä liikahduksista, toimista. Meidän ei tulisi unohtaa. Selitetään myös, että Paramātmā, tai Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, elää jokaisen sydämessä īśvarana, hallitsijana, ja Hän antaa ohjausta. Hän antaa ohjausta. Sarvasya cāhaṁ hṛdi sanniviṣṭhaḥ (BG 15.15), jokaisen sydämessä Hän on, ja Hän antaa ohjausta toimia miten Hän tahtoo.

Elävä olento unohtaa miten pitäisi toimia. Aivan aluksi hän tekee päätöksen toimia tietyllä tavalla, ja sitten hän on kietoutunut oman karmansa toimintoihin ja seuraamuksiin. Mutta luovuttuaan tietyntyyppisestä kehosta, mennessään toisentyyppiseen kehoon... Kuten me luovumme tietyntyyppisestä puvusta ottaaksemme yllemme toisenlaisen puvun, samoin selitetään myös tässä Bhagavad-gītā:ssa että vāsāṁsi jīrṇāni yathā vihāya (BG 2.22). Samalla tavalla kuten henkilö, joku joka vaihtaa erilaisia vaatteita, samoin elävät olennot vaihtavat myös erilaisia kehoja sielun matkalla, vetäessään mukanaan menneiden tekojensa toimintoja ja seuraamuksia. Näitä tekoja voidaan siis muuttaa kun elävät olennot ovat hyvyyden laadussa, mieleltään terveitä, ja kun ymmärretään millaisia tekoja tulisi omaksua, ja jos niin tehdään, niin koko toiminta ja menneiden tekojen seuraamukset voidaan muuttaa. Karma ei siis ole ikuista. Muut neljä viidestä asiasta—īśvara, jīva, prakṛti, kāla, ja karma— nämä neljä asiaa ovat ikuisia, kun taas karma, tai asia joka tunnetaan karmana, se ei ole ikuista.

Nythän on niin, että tietoinen īśvara, korkein tietoinen īśvara, ja ero korkeimman tietoisen īśvaran, tai Herran, sekä elävän olennon välillä on nykytilanteessa tällä tavoin. Tietoisuus, molempien, sekä Herran että elävien olentojen tietoisuus, ne ovat, tämä tietoisuus on, transsendenttia. Asia ei ole niin, että tämä tietoisuus syntyy yhteydestä tähän aineeseen. Se on virheellinen ajatus. Teoriaa, että tietoisuus kehittyy tietyissä olosuhteissa aineellisista yhdisteistä, ei hyväksytä Bhagavad-gītā:ssa. Niin ei voi tapahtua. Tietoisuus voi tulla vääristyneellä tavalla heijastuneeksi aineellisten olosuhteiden peittämänä, aivan kuten värikkään lasin läpi heijastunut valo voi näyttää erilaiselta lasin väristä riippuen. Samalla tavoin Herran tietoisuus, se ei ole aineellisen vaikutuksen alainen.

Ylin Herra, kuten Kṛṣṇa, Hän sanoo, että mayādhyakṣeṇa prakṛtiḥ (BG 9.10). Kun Hän laskeutuu tänne aineelliseen maailmaan, aineellisella ei ole vaikutusta Hänen tietoisuuteensa. Jos Hänen tietoisuuteensa voisi aineellisilla asioilla olla vaikutusta, Hän olisi sopimaton puhumaan Bhagavad-gītā:n yliaineellisista, transsendenteista, aiheista. Kukaan ei voi sanoa mitään transsendentista maailmasta olematta vapaa aineellisesti saastuneesta tietoisuudesta. Siispä Herra ei ollut aineellisesti saastunut. Mutta meidän tietoisuutemme, tällä hetkellä, on aineellisesti saastunut. Siis koko asia, kuten Bhagavad-gītā opettaa, meidän on puhdistettava aineellisesti saastunut tietoisuutemme, ja siinä puhtaassa tietoisuudessa, toiminnot tulevat tehdyiksi. Se tekee meistä onnellisia. Emme voi lopettaa niitä. Emme voi lopettaa toimintaamme. Toiminnat tuleekin puhdistaa. Ja näitä puhdistuneita toimintoja kutsutaan bhaktiksi. Bhakti merkitsee, että ne ovat, ne vaikuttavat myös tavallisilta teoilta, mutta ne eivät ole saastuneita tekoja. Ne ovat puhdistuneita tekoja. Siispä tietämätön henkilö voi kuvitella, että bhakta tekee toimiaan kuten tavallinen ihminen, mutta henkilö, jolla on vähän tietoa, ei tiedä, että bhaktan teot tai Herran teot, ne eivät ole aineen epäpuhtaan tietoisuuden saastuttamia, kolmen guṇan, luonnon laatujen, saastuttamia, vaan ne ovat transsendenttia tietoisuutta. Meidän tulisi siis tietää, että meidän tietoisuutemme on aineellisesti saastunutta.