FI/Prabhupada 0182 - Pysytelkää puhtaina
Lecture on SB 2.3.15 -- Los Angeles, June 1, 1972
Eräs hyöty on, että kuulemalla Kṛṣṇasta hän tulee vähitellen synnittömäksi, vain kuulemalla. Ellemme olisi syntisiä, emme tulisi aineelliseen maailmaan. Meistä on siis tultava synnittömiä ennen paluutamme takaisin kotiin, takaisin Jumalan luo. Sillä taivasten valtakunta... Jumala on puhdas, valtakunta on puhdas. Kukaan epäpuhdas olento ei voi astua sinne. On tultava puhtaaksi. Se on todettu Bhagavad-gītāssa. Yeṣām anta-gataṁ pāpam. (BG 7.28) "Se, joka on täysin puhdas kaikista elämän syntisistä vastareaktioista," yeṣāṁ tv anta-gataṁ pāpaṁ janānāṁ puṇya-karmaṇām (BG 7.28), "ja tehden jatkuvasti hurskaita tekoja, ei enää syntisiä..." Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike merkitsee sitä, että kun henkilölle on annettu mahdollisuus pyyhkiä pois kaikki syntiset tekonsa ja pitää itsensä kokonaisena: ei luvatonta sukupuolielämää, ei päihtymystä, ei lihansyöntiä, ei uhkapelaamista. Jos seuraamme näitä säännösteleviä periaatteita, niin vihkimyksen saatuamme kaikki syntimme pestään pois. Ja jos pidämme itsemme siinä puhtaaksipestyssä tilassa, miten voisimme edes enää tulla syntisiksi? Mutta kun kerran syntimme on pesty pois... Jos käytte kylvyssä ja heitätte likaa sen jälkeen yllenne— se menetelmä ei auta. Jos sanotte, "Käyn pesulla ja heitän taas lokaa päälleni," mitä hyötyä on edes peseytyä? Peseytykää. Kun olette peseytyneet, pitäkää itsenne siinä peseytyneessä tilassa. Niin täytyy toimia. Se onkin mahdollista, kunhan te vain pidätte itsenne jatkuvasti yhteydessä Kṛṣṇaan kuulemalla Hänestä. Siinä kaikki. Teidän tulee pysyä saastumattomana. Ja sitä kutsutaan puṇya-śravaṇa-kīrtanaḥ (SB 1.2.17). Jos te kuulette Kṛṣṇasta, niin puṇya, te tulette pysymään aina hurskauden tilassa. Puṇya-śravaṇa-kīrtanaḥ. Joko te laulatte tai... Siksi me aina suosittelemme laulamaan Hare Kṛṣṇa, Hare Kṛṣṇa, Kṛṣṇa Kṛṣṇa, Hare Hare/ Hare Rāma, Hare Rāma, Rāma Rāma, Hare Hare. Meidän tulisi siis olla varovaisia olemaan lipsahtamatta jälleen syntisiin tekoihin.
Jokaisen tulisi olla varovainen ja pitää itsensä aina kiinni laulamisen menetelmässä. Silloin hän pärjää hyvin. Siispä, śṛṇvatāṁ sva-kathāḥ kṛṣṇaḥ puṇya-śravaṇa-kīrtanaḥ (SB 1.2.17). Ja vähitellen kuullessanne Kṛṣṇasta, kaikki likaiset asiat sydämessä puhdistuvat. Likaisia asioita ovat, "Olen aineellinen keho; olen amerikkalainen; olen intialainen; olen hindu; olen muslimi; olen sitä; olen tätä." Nämä ovat erilaisia sielua peittäviä kerroksia. Paljastettu sielu on täysin tietoinen, että "Minä olen Jumalan ikuinen palvelija." Siinä kaikki. Ei ole muuta tunnistautumista. Sitä kutsutaan muktiksi. Kun saavutetaan ymmärrys, että "Minä olen Kṛṣṇan, Jumalan, ikuinen palvelija, ja ainoa tehtäväni on palvella Häntä," sitä kutsutaan sanalla mukti. Mukti ei merkitse, että teillä on toinen pari käsiä, toiset jalat. Ei. Ne pysyvät sellaisina kuin ovat, vain puhdistuneina. Kuten silloin, kun ihminen kärsii kuumeesta. Se ilmenee eri tavoin, mutta kun kuume on poistunut, kaikki sen merkitkin ovat kadonneet. Siispä tämä meidän kuumeemme täällä aineellisessa maailmassa on yhtä kuin aistityydytys. Aistien tyydyttäminen. Siinä on kuumeemme. Kun me ryhdymme harjoittamaan Kṛṣṇa tietoisuutta, tämä aistityydyttämisen tehtävämme lakkaa. Siinä on ero. Siinä on keinonne koetella edistyttekö Kṛṣṇa tietoisuudessa.