FI/Prabhupada 0221 - Māyāvādīt ajattelevat, että he ovat tulleet yhdeksi Jumalan kanssa: Difference between revisions
(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0221 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1974 Category:FI-Quotes - L...") |
(Vanibot #0023: VideoLocalizer - changed YouTube player to show hard-coded subtitles version) |
||
| Line 7: | Line 7: | ||
[[Category:FI-Quotes - in India, Vrndavana]] | [[Category:FI-Quotes - in India, Vrndavana]] | ||
<!-- END CATEGORY LIST --> | <!-- END CATEGORY LIST --> | ||
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE --> | |||
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0220 - Jokainen elävä olento on erottamaton osanen Jumalaa|0220|FI/Prabhupada 0222 - Älkää luovuttako tämän liikkeen eteenpäin viemisessä|0222}} | |||
<!-- END NAVIGATION BAR --> | |||
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | <!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | ||
<div class="center"> | <div class="center"> | ||
| Line 15: | Line 18: | ||
<!-- BEGIN VIDEO LINK --> | <!-- BEGIN VIDEO LINK --> | ||
{{youtube_right| | {{youtube_right|23jfV-Rh92Q|Māyāvādīt, he ajattelevat että he ovat tulleet yhdeksi Jumalan kanssa<br />- Prabhupāda 0221}} | ||
<!-- END VIDEO LINK --> | <!-- END VIDEO LINK --> | ||
<!-- BEGIN AUDIO LINK --> | <!-- BEGIN AUDIO LINK --> | ||
<mp3player> | <mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/740811BG.VRN_clip.mp3</mp3player> | ||
<!-- END AUDIO LINK --> | <!-- END AUDIO LINK --> | ||
| Line 27: | Line 30: | ||
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT --> | <!-- BEGIN TRANSLATED TEXT --> | ||
Kun Arjuna kysyi Kṛṣṇalta, että "Sanot opettaneesi tämän Bhagavad-gītān auringonjumalalle. Miten voisinkaan uskoa sen?" Vastaus kuului, että "Me olimme molemmat paikalla silloin, mutta sinä olet unohtanut sen. Minä en ole unohtanut." Siinä on ero Kṛṣṇan ja tavallisen elävän olennon välillä. Hän on kokonainen. Me emme ole kokonaisia. Me olemme vajavaisia, sirpalemaisia osasia Kṛṣṇasta. Siitä syystä meidän tulee olla Kṛṣṇan ohjaamia. Ellemme suostu siihen, että Kṛṣṇa ohjaa meitä niin silloin meitä ohjaa aineellinen energia. Tämä, bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ ([[Vanisource:BG 7.4 (1972)|BG 7.4]]). Itse asiassa me olemme henkistä energiaa. Meidän kuuluisi vapaaehtoisesti suostua Kṛṣṇan ohjaamiksi. Antaumuksellinen palvelu on sitä. Bhaktissa on kysymys siitä. Me olemme henkistä energiaa ja Kṛṣṇa on Korkein Henki, joten jos me myönnymme Kṛṣṇan ohjaamiksi niin me ylenemme henkiseen maailmaan. Jos siis myönnymme. Kṛṣṇa ei puutu pikkuruiseen vapaaseen tahtoonne. Yathecchasi tathā kuru ([[Vanisource:BG 18.63 (1972)|BG 18.63]]). Kṛṣṇa sanoo Arjunalle "Saat toimia ihan niin kuin itse haluat." Sellainen on itsenäisyytemme. Siitä itsenäisyydestä johtuen olemme tulleet tähän aineelliseen maailmaan nauttimaan vapaasti. | |||
Kṛṣṇa on siis antanut meille vapauden "Voitte nauttia vapaasti" ja me yritämmekin tehdä niin, mutta yrityksemme lopputuloksena sotkeudumme. Meille annetaan vapaus työskennellä täällä aineellisessa maailmassa. Jokainen koettaa tulla aineellisen maailman herraksi. Kukaan ei pyri tulemaan palvelijaksi. Vain me aiṣṇavat tavoittelemme palvelijan asemaa. Karmīt ja jñānīt eivät he pidä palvelijaksi tulemisesta. He kritisoivat meitä "Te vaiṣṇavat, teillä on orjan asenne." Kyllä, meillä on orjan asenne. Caitanya Mahāprabhu opetti, gopī-bhartuḥ pada-kamalayor dāsa-dāsānudāsaḥ ([[Vanisource:CC Madhya 13.80|CC Madhya 13.80]]). Sellainen on asemamme. Miksi väittäisimme teennäisesti "Olen herra"? Jos olisin ollut herra niin mihin tarvitsisin viuhkaa? Olen tämän kesäkauden lämpövaikutuksen palvelija. Samalla tavalla tulen olemaan talvikauden palvelija kun on mielestäni liian kylmää. Olemme siis aina palvelijoita. Siitä syystä Caitanya Mahāprabhu sanoo, jīvera svarūpa haya nitya-kṛṣṇa-dāsa ([[Vanisource:CC Madhya 20.108-109|CC Madhya 20.108-109]]). Itse asiassa perustavanlaatuinen asemamme on olla Kṛṣṇan ikuinen palvelija. Kṛṣṇa on korkein hallitsija. | |||
Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike on tarkoitettu tätä tarkoitusta varten, että nämä typerät ihmiset tai lurjukset, mūḍhāḥ... Minä en itse keksi näitä sanoja "typerä" ja "lurjus". Kṛṣṇa sanoo sillä | Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike on tarkoitettu tätä tarkoitusta varten, että nämä typerät ihmiset tai lurjukset, mūḍhāḥ... Minä en itse keksi näitä sanoja "typerä" ja "lurjus". Kṛṣṇa sanoo sillä tavalla. Na māṁ duṣkṛtino mūḍhāḥ prapadyante narādhamāḥ ([[Vanisource:BG 7.15 (1972)|BG 7.15]]). Hän on puhunut sillä tavalla. Voitte itse selvittää asian. Duṣkṛtinaḥ. Ne, jotka tekevät jatkuvasti syntejä ja mūḍhāḥ ja lurjukset, aasit. Narādhamāḥ eli ihmiskunnan alhaisimmat. "Voi, te olette...? Kṛṣṇa, Sinä puhut niin pahasti näistä aineellisista tiedemiehistä? Onhan heissä paljon filosofejakin. Hekö kaikki ovat narādhamāḥ?" "Kyllä, he ovat narādhamāḥ." "Mutta he ovat koulutettuja." "Niin, sekin on..." Mutta millaisesta koulutuksesta on kysymys? Māyayā apahṛta-jñānāḥ "Heidän koulutuksensa tulokset on māyā vienyt mukanaan." Mitä koulutetumpi henkilö sitä ateistisempi hän myös on. Nykyaikana ei koulutus tietenkään tarkoita... Koulutus tarkoittaa ymmärtämistä. Jñānī. Koulutus, koulutettu merkitsee viisasta, koulutettua miestä eli jñānīa. Jñānī. Todellinen jñānī tarkoittaa māṁ prapadyate. Bahūnāṁ janmanām ante jñānavān māṁ prapadyate ([[Vanisource:BG 7.19 (1972)|BG 7.19]]). Sitä on koulutus. Koulutus ei merkitse ateistiksi tulemista "Ei ole Jumalaa. Minä olen Jumala, sinä olet Jumala, kaikki ovat Jumalia." Tämä ei ole koulutusta. Tämä on ajñānaa. Māyāvādīt ajattelevat, että he ovat tulleet yhdeksi Jumalan kanssa. Se ei ole mitään koulutusta. | ||
<!-- END TRANSLATED TEXT --> | <!-- END TRANSLATED TEXT --> | ||
Latest revision as of 08:12, 18 October 2018
Kun Arjuna kysyi Kṛṣṇalta, että "Sanot opettaneesi tämän Bhagavad-gītān auringonjumalalle. Miten voisinkaan uskoa sen?" Vastaus kuului, että "Me olimme molemmat paikalla silloin, mutta sinä olet unohtanut sen. Minä en ole unohtanut." Siinä on ero Kṛṣṇan ja tavallisen elävän olennon välillä. Hän on kokonainen. Me emme ole kokonaisia. Me olemme vajavaisia, sirpalemaisia osasia Kṛṣṇasta. Siitä syystä meidän tulee olla Kṛṣṇan ohjaamia. Ellemme suostu siihen, että Kṛṣṇa ohjaa meitä niin silloin meitä ohjaa aineellinen energia. Tämä, bhūmir āpo 'nalo vāyuḥ (BG 7.4). Itse asiassa me olemme henkistä energiaa. Meidän kuuluisi vapaaehtoisesti suostua Kṛṣṇan ohjaamiksi. Antaumuksellinen palvelu on sitä. Bhaktissa on kysymys siitä. Me olemme henkistä energiaa ja Kṛṣṇa on Korkein Henki, joten jos me myönnymme Kṛṣṇan ohjaamiksi niin me ylenemme henkiseen maailmaan. Jos siis myönnymme. Kṛṣṇa ei puutu pikkuruiseen vapaaseen tahtoonne. Yathecchasi tathā kuru (BG 18.63). Kṛṣṇa sanoo Arjunalle "Saat toimia ihan niin kuin itse haluat." Sellainen on itsenäisyytemme. Siitä itsenäisyydestä johtuen olemme tulleet tähän aineelliseen maailmaan nauttimaan vapaasti.
Kṛṣṇa on siis antanut meille vapauden "Voitte nauttia vapaasti" ja me yritämmekin tehdä niin, mutta yrityksemme lopputuloksena sotkeudumme. Meille annetaan vapaus työskennellä täällä aineellisessa maailmassa. Jokainen koettaa tulla aineellisen maailman herraksi. Kukaan ei pyri tulemaan palvelijaksi. Vain me aiṣṇavat tavoittelemme palvelijan asemaa. Karmīt ja jñānīt eivät he pidä palvelijaksi tulemisesta. He kritisoivat meitä "Te vaiṣṇavat, teillä on orjan asenne." Kyllä, meillä on orjan asenne. Caitanya Mahāprabhu opetti, gopī-bhartuḥ pada-kamalayor dāsa-dāsānudāsaḥ (CC Madhya 13.80). Sellainen on asemamme. Miksi väittäisimme teennäisesti "Olen herra"? Jos olisin ollut herra niin mihin tarvitsisin viuhkaa? Olen tämän kesäkauden lämpövaikutuksen palvelija. Samalla tavalla tulen olemaan talvikauden palvelija kun on mielestäni liian kylmää. Olemme siis aina palvelijoita. Siitä syystä Caitanya Mahāprabhu sanoo, jīvera svarūpa haya nitya-kṛṣṇa-dāsa (CC Madhya 20.108-109). Itse asiassa perustavanlaatuinen asemamme on olla Kṛṣṇan ikuinen palvelija. Kṛṣṇa on korkein hallitsija.
Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike on tarkoitettu tätä tarkoitusta varten, että nämä typerät ihmiset tai lurjukset, mūḍhāḥ... Minä en itse keksi näitä sanoja "typerä" ja "lurjus". Kṛṣṇa sanoo sillä tavalla. Na māṁ duṣkṛtino mūḍhāḥ prapadyante narādhamāḥ (BG 7.15). Hän on puhunut sillä tavalla. Voitte itse selvittää asian. Duṣkṛtinaḥ. Ne, jotka tekevät jatkuvasti syntejä ja mūḍhāḥ ja lurjukset, aasit. Narādhamāḥ eli ihmiskunnan alhaisimmat. "Voi, te olette...? Kṛṣṇa, Sinä puhut niin pahasti näistä aineellisista tiedemiehistä? Onhan heissä paljon filosofejakin. Hekö kaikki ovat narādhamāḥ?" "Kyllä, he ovat narādhamāḥ." "Mutta he ovat koulutettuja." "Niin, sekin on..." Mutta millaisesta koulutuksesta on kysymys? Māyayā apahṛta-jñānāḥ "Heidän koulutuksensa tulokset on māyā vienyt mukanaan." Mitä koulutetumpi henkilö sitä ateistisempi hän myös on. Nykyaikana ei koulutus tietenkään tarkoita... Koulutus tarkoittaa ymmärtämistä. Jñānī. Koulutus, koulutettu merkitsee viisasta, koulutettua miestä eli jñānīa. Jñānī. Todellinen jñānī tarkoittaa māṁ prapadyate. Bahūnāṁ janmanām ante jñānavān māṁ prapadyate (BG 7.19). Sitä on koulutus. Koulutus ei merkitse ateistiksi tulemista "Ei ole Jumalaa. Minä olen Jumala, sinä olet Jumala, kaikki ovat Jumalia." Tämä ei ole koulutusta. Tämä on ajñānaa. Māyāvādīt ajattelevat, että he ovat tulleet yhdeksi Jumalan kanssa. Se ei ole mitään koulutusta.