FI/Prabhupada 0225 - Älkää pettykö, älkää hämmentykö: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0225 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1969 Category:FI-Quotes - L...")
 
(Vanibot #0023: VideoLocalizer - changed YouTube player to show hard-coded subtitles version)
 
Line 7: Line 7:
[[Category:FI-Quotes - in USA, Columbus]]
[[Category:FI-Quotes - in USA, Columbus]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0224 - Rakennatte suurta rakennusta vialliselle perustalle|0224|FI/Prabhupada 0226 - Levitämme Jumalan Nimeä, Hänen kunniaansa, Hänen tekojaan, Hänen kauneuttaan ja Hänen rakkauttaan|0226}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 15: Line 18:


<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
{{youtube_right|vD4JvnEfz3Y|Älkää pettykö, älkää hämmentykö<br />- Prabhupāda 0225}}
{{youtube_right|zpvAckhwKDQ|Älkää pettykö, älkää hämmentykö<br />- Prabhupāda 0225}}
<!-- END VIDEO LINK -->
<!-- END VIDEO LINK -->


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/690519LE.COL_clip.mp3</mp3player>
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/690519LE.COL_clip.mp3</mp3player>
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 25: Line 28:
'''[[Vanisource:Lecture at Engagement -- Columbus, may 19, 1969|Lecture at Engagement -- Columbus, may 19, 1969]]'''
'''[[Vanisource:Lecture at Engagement -- Columbus, may 19, 1969|Lecture at Engagement -- Columbus, may 19, 1969]]'''
<!-- END VANISOURCE LINK -->
<!-- END VANISOURCE LINK -->
Ihmiskunnan sivistyksen tarkoitus on ymmärtää oma itse, mikä olen, ja toimia sen mukaan. Niinpä Bhāgavata sanoo, ellemme tule siihen itseymmärryksen pisteeseen, mitä teenkin on vain tappiota, tai yksinkertaisesti ajanhukkaa.. Samaan aikaan kuuluu varoitus, ettemme saisi tuhlata edes yhtä hetkeä elämästämme. Koettakaa ymmärtää miten hienoja nämä Veediset ohjeet ovat. Eräs suuri poliitikko on nimeltään Cāṇakya Paṇḍita. Hän oli keisari Candraguptan, kreikkalaisen Aleksanteri Suuren aikalaisen, pääministeri. Hän oli siis tämän keisari Candraguptan pääministeri, ja hänellä on paljon moraaliohjeita ja yhteiskunnallisia ohjeita. Eräässä säkeessään hän toteaa, että āyuṣaḥ kṣaṇa eko 'pi na labhyaḥ svarṇa-koṭibhiḥ. Āyuṣaḥ, "elämänne keston ajan." Ajatellaan vaikka että olette kaksikymmenvuotias. Tänään on 19. toukokuuta, ja kello oli 4 iltapäivällä. No, nythän tämä klo 4 iltapäivällä, 19. toukokuuta, 1969, on mennyt. Ette milloinkaan saa sitä takaisin vaikka te olisitte valmis maksamaan miljoonia dollareita. Yrittäkää ymmärtää. Samoin, yksikin hetki elämästänne on turhaan hukattu, jos käytätte sen aistityydytykseen- syömiseen, nukkumiseen, paritteluun ja puolustautumiseen - ettekä te silloin tunne elämänne arvoa. Ette saa takaisin hetkeäkään vaikka maksaisitte miljoonia dollareita. Koettakaa vain ymmärtää miten arvokasta elämänne on.


Joten meidän Kṛṣṇa tietoisuus liikkeemme tarkoitus on antaa ihmisten tietää miten arvokasta elämä on, ja käyttää se siten. Liikkeemme on sarve sukhino bhavantu: kaikki tulevat olemaan onnellisia. Ei ainoastaan ihmisyhteisössä, vaan jopa eläinyhteisössä. Tahdomme nähdä miten kaikki tulevat onnellisiksi. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus -liike. Ja se on käytännöllistä; se ei ole toiveunta. Voitte tulla onnellisiksi. Älkää pettykö, älkää hämmentykö. Elämällänne on arvoa. Te, tämän elämän aikana, voitte oivaltaa iättömän elämänne, ikuisen autuan tiedon täyttämän elämän. Se on mahdollista; se ei ole mahdotonta. Jos me siis yksinkertaisesti välitämme tämän viestin maailmalle, että "Elämänne on hyvin arvokasta. Älkää heittäkö sitä hukkaan kuin kissat ja koirat. Yrittäkää käyttää se täysin hyödyksi," se on Bhagavad-gītān opetusta.  
Ihmiskunnan sivistyksen tarkoitus on ymmärtää oma itse. Se mikä olen ja toimia sen mukaan. Niinpä Bhāgavata sanoo, että ellemme tule siihen itseymmärryksen pisteeseen niin mitä teenkin on vain tappiota tai yksinkertaisesti ajanhukkaa. Samaan aikaan kuuluu varoitus, että emme saisi tuhlata edes yhtä hetkeä elämästämme. Koettakaa ymmärtää miten hienoja nämä vediset ohjeet ovat. Eräs suuri poliitikko on nimeltään Cāṇakya Paṇḍita. Hän oli keisari Candraguptan kreikkalaisen Aleksanteri Suuren aikalaisen pääministeri. Hän oli siis tämän keisari Candraguptan pääministeri ja hänellä on paljon moraaliohjeita ja yhteiskunnallisia ohjeita. Eräässä säkeessään hän toteaa, että āyuṣaḥ kṣaṇa eko 'pi na labhyaḥ svarṇa-koṭibhiḥ. Āyuṣaḥ "elämänne keston ajan". Ajatellaan vaikka, että olette kaksikymmenvuotias. Tänään on 19. toukokuuta ja kello on 4 iltapäivällä. No, nythän tämä klo 4 iltapäivällä, 19. toukokuuta 1969 on mennyt. Ette milloinkaan saa sitä takaisin, vaikka te olisitte valmis maksamaan miljoonia dollareita. Yrittäkää ymmärtää. Samalla tavalla yksikin hetki elämästänne on turhaan hukattu jos käytätte sen aistityydytykseen: syömiseen, nukkumiseen, paritteluun ja puolustautumiseen. Silloin ette tunne elämänne arvoa. Ette saa takaisin hetkeäkään, vaikka maksaisitte miljoonia dollareita. Koettakaa vain ymmärtää miten arvokasta elämänne on.  


Olemme julkaiseet Bhagavad-gītā Kuten Se On. Yrittäkää lukea sitä. Siinä Bhagavad-gītāssa Neljännessä Luvussa sanotaanjanma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ: jos henkilö vain yrittää ymmärtää mikä on Kṛṣṇa, mikä Hänen asiansa on, millainen on Hänen elämänsä, missä Hän elää, mitä hän tekee..., janma karma. Janma tarkoittaa ilmestymistä tai katoamista; karma toimintoja; divyam - yliaistillista. Janma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ  ([[Vanisource:BG 4.9|BG 4.9]]). Joka tuntee Kṛṣṇan ilmestymisen ja teot, itse asiassa, todella — ei tunteellisuuttaan vaan tieteellisesti todeten— tuloksena on tyaktvā dehaṁ punar janma naiti mām eti kaunteya  ([[Vanisource:BG 4.9|BG 4.9]]). Yksinkertaisest ymmärtämällä Kṛṣṇa, teidän ei enää tarvitse palata tähän surkeaan aineelliseen olotilaan. Tämä on tosiasia. Jopa elämässänne, tämän elämän aikana, te tulette ymmärtämään, olemaan onneliisia.
Meidän Kṛṣṇa tietoisuus liikkeemme tarkoitus on siis antaa ihmisten tietää miten arvokasta elämä on ja käyttää se siten. Liikkeemme on sarve sukhino bhavantu. Kaikki tulevat olemaan onnellisia. Ei ainoastaan ihmisyhteisössä vaan jopa eläinyhteisössä. Tahdomme nähdä miten kaikki tulevat onnellisiksi. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus -liike ja se on käytännöllistä. Se ei ole toiveunta. Voitte tulla onnellisiksi. Älkää pettykö, älkää hämmentykö. Elämällänne on arvoa. Te voitte tämän elämän aikana oivaltaa iättömän elämänne, ikuisen autuaan tiedon täyttämän elämän. Se on mahdollista. Se ei ole mahdotonta. Jos me siis yksinkertaisesti välitämme tämän viestin maailmalle, että "Elämänne on hyvin arvokasta. Älkää heittäkö sitä hukkaan kuin kissat ja koirat. Yrittäkää käyttää se täysin hyödyksi." Se on Bhagavad-gītān opetusta.
 
Olemme julkaiseet Bhagavad-gītā Kuten se on. Yrittäkää lukea sitä. Bhagavad-gītān neljännessä luvussa sanotaan janma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ. Jos henkilö yksinkertaisesti vain yrittää ymmärtää mikä on Kṛṣṇa, mikä Hänen asiansa on, millainen on Hänen elämänsä, missä Hän elää, mitä hän tekee, janma karma. Janma tarkoittaa ilmestymistä tai katoamista. Karma tarkoittaa toimintoja. Divyam tarkoittaa yliaistillista. Janma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ  ([[Vanisource:BG 4.9 (1972)|BG 4.9]]). Sen henkilön, joka tuntee Kṛṣṇan ilmestymisen ja teot itse asiassa todella hyvin eikä tunteellisuuttaan vaan tieteellisesti todeten tuloksena on tyaktvā dehaṁ punar janma naiti mām eti kaunteya  ([[Vanisource:BG 4.9 (1972)|BG 4.9]]). Yksinkertaisesti ymmärtämällä Kṛṣṇa teidän ei enää tarvitse palata tähän surkeaan aineelliseen olotilaan. Tämä on tosiasia. Jopa elämässänne tämän elämän aikana te tulette ymmärtämään ja olemaan onneliisia.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->
<!-- END TRANSLATED TEXT -->

Latest revision as of 08:14, 18 October 2018



Lecture at Engagement -- Columbus, may 19, 1969

Ihmiskunnan sivistyksen tarkoitus on ymmärtää oma itse. Se mikä olen ja toimia sen mukaan. Niinpä Bhāgavata sanoo, että ellemme tule siihen itseymmärryksen pisteeseen niin mitä teenkin on vain tappiota tai yksinkertaisesti ajanhukkaa. Samaan aikaan kuuluu varoitus, että emme saisi tuhlata edes yhtä hetkeä elämästämme. Koettakaa ymmärtää miten hienoja nämä vediset ohjeet ovat. Eräs suuri poliitikko on nimeltään Cāṇakya Paṇḍita. Hän oli keisari Candraguptan kreikkalaisen Aleksanteri Suuren aikalaisen pääministeri. Hän oli siis tämän keisari Candraguptan pääministeri ja hänellä on paljon moraaliohjeita ja yhteiskunnallisia ohjeita. Eräässä säkeessään hän toteaa, että āyuṣaḥ kṣaṇa eko 'pi na labhyaḥ svarṇa-koṭibhiḥ. Āyuṣaḥ "elämänne keston ajan". Ajatellaan vaikka, että olette kaksikymmenvuotias. Tänään on 19. toukokuuta ja kello on 4 iltapäivällä. No, nythän tämä klo 4 iltapäivällä, 19. toukokuuta 1969 on mennyt. Ette milloinkaan saa sitä takaisin, vaikka te olisitte valmis maksamaan miljoonia dollareita. Yrittäkää ymmärtää. Samalla tavalla yksikin hetki elämästänne on turhaan hukattu jos käytätte sen aistityydytykseen: syömiseen, nukkumiseen, paritteluun ja puolustautumiseen. Silloin ette tunne elämänne arvoa. Ette saa takaisin hetkeäkään, vaikka maksaisitte miljoonia dollareita. Koettakaa vain ymmärtää miten arvokasta elämänne on.

Meidän Kṛṣṇa tietoisuus liikkeemme tarkoitus on siis antaa ihmisten tietää miten arvokasta elämä on ja käyttää se siten. Liikkeemme on sarve sukhino bhavantu. Kaikki tulevat olemaan onnellisia. Ei ainoastaan ihmisyhteisössä vaan jopa eläinyhteisössä. Tahdomme nähdä miten kaikki tulevat onnellisiksi. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus -liike ja se on käytännöllistä. Se ei ole toiveunta. Voitte tulla onnellisiksi. Älkää pettykö, älkää hämmentykö. Elämällänne on arvoa. Te voitte tämän elämän aikana oivaltaa iättömän elämänne, ikuisen autuaan tiedon täyttämän elämän. Se on mahdollista. Se ei ole mahdotonta. Jos me siis yksinkertaisesti välitämme tämän viestin maailmalle, että "Elämänne on hyvin arvokasta. Älkää heittäkö sitä hukkaan kuin kissat ja koirat. Yrittäkää käyttää se täysin hyödyksi." Se on Bhagavad-gītān opetusta.

Olemme julkaiseet Bhagavad-gītā Kuten se on. Yrittäkää lukea sitä. Bhagavad-gītān neljännessä luvussa sanotaan janma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ. Jos henkilö yksinkertaisesti vain yrittää ymmärtää mikä on Kṛṣṇa, mikä Hänen asiansa on, millainen on Hänen elämänsä, missä Hän elää, mitä hän tekee, janma karma. Janma tarkoittaa ilmestymistä tai katoamista. Karma tarkoittaa toimintoja. Divyam tarkoittaa yliaistillista. Janma karma me divyaṁ yo jānāti tattvataḥ (BG 4.9). Sen henkilön, joka tuntee Kṛṣṇan ilmestymisen ja teot itse asiassa todella hyvin eikä tunteellisuuttaan vaan tieteellisesti todeten tuloksena on tyaktvā dehaṁ punar janma naiti mām eti kaunteya (BG 4.9). Yksinkertaisesti ymmärtämällä Kṛṣṇa teidän ei enää tarvitse palata tähän surkeaan aineelliseen olotilaan. Tämä on tosiasia. Jopa elämässänne tämän elämän aikana te tulette ymmärtämään ja olemaan onneliisia.