FI/Prabhupada 0245 - Koko maailma yrittää vain tyydyttää aistejaan: Difference between revisions
(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0245 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1973 Category:FI-Quotes - L...") |
m (Text replacement - "(<!-- (BEGIN|END) NAVIGATION (.*?) -->\s*){2,15}" to "<!-- $2 NAVIGATION $3 -->") Tags: mobile edit mobile web edit |
||
| Line 6: | Line 6: | ||
[[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]] | [[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]] | ||
<!-- END CATEGORY LIST --> | <!-- END CATEGORY LIST --> | ||
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE --> | |||
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0244 - Kaikki kuuluu Jumalalle on filosofiamme|0244|FI/Prabhupada 0246 - Kaikki hyvät ominaisuudet ilmenevät Krishna-bhaktan kehossa|0246}} | |||
<!-- END NAVIGATION BAR --> | |||
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | <!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK--> | ||
<div class="center"> | <div class="center"> | ||
| Line 14: | Line 17: | ||
<!-- BEGIN VIDEO LINK --> | <!-- BEGIN VIDEO LINK --> | ||
{{youtube_right| | {{youtube_right|fhZduu-1La4|Koko maailma yrittää vain tyydyttää aistejaan<br />- Prabhupāda 0245}} | ||
<!-- END VIDEO LINK --> | <!-- END VIDEO LINK --> | ||
<!-- BEGIN AUDIO LINK --> | <!-- BEGIN AUDIO LINK --> | ||
<mp3player> | <mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/730815BG.LON_clip3.mp3</mp3player> | ||
<!-- END AUDIO LINK --> | <!-- END AUDIO LINK --> | ||
| Line 26: | Line 29: | ||
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT --> | <!-- BEGIN TRANSLATED TEXT --> | ||
Kṛṣṇa on siis aistien herra. Koko maailma kamppailee tyydyttääkseen aisteja. Tämä on yksinkertainen filosofia ja totuus, että "Aivan ensiksi sallittakoon Kṛṣṇan nauttia. Hän on herra. Sitten me nautimme." Tena tyaktena bhuñjīthā. Īśopaniṣad sanoo kaiken kuuluvan Kṛṣṇalle. Īśāvāsyam idaṁ sarvam. ([[Vanisource:ISO 1|ISO 1]]) "Kaikki kuuluu Kṛṣṇalle." Tämä on virhe. Kaikki kuuluu Kṛṣṇalle, mutta silti mietimme "Kaikki kuuluu minulle." Tämä on harhaa. Ahaṁ mameti ([[Vanisource:SB 5.5.8|SB 5.5.8]]). Ahaṁ mameti. Janasya moho 'yam ahaṁ mameti. Tämä on harhaa. Kaikki ajattelevat "Minä olen tämä keho ja kaikki mitä tahansa näemmekin tässä maailmassa on minulle nauttittavaksi." Tämä on sivilisaation virhe. Tieto kuuluu näin "Kaikki kuuluu Jumalalle. Voin ottaa vain mitä Hän minulle antaa ja ystävällisesti sallii minun ottaa." Tena tyaktena bhuñjīthā. Tämä ei ole vaiṣṇava filosofiaa. Tämä on tosiasia. Kukaan ei ole omistaja. Īśāvāsyam idaṁ sarvam. Kṛṣṇa sanoo "Minä olen nauttija. Minä olen omistaja." Sarva-loka-maheśvaram ([[Vanisource:BG 5.29 (1972)|BG 5.29]]). Mahā-īśvaram. Mahā tarkoittaa suurta. Me voimme väittää olevamme īśvaram eli hallitsija, mutta Kṛṣṇan kuvataan olevan mahā-īśvaram eli hallitsijoiden hallitsija. Se on Kṛṣṇa. Kukaan ei hallitse riippumattomasti. | |||
Siitä syystä Kṛṣṇaa kuvataan siis nimellä Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate ([[Vanisource:CC Madhya 19.170|CC Madhya 19.170]]). Bhakti tarkoittaa, että hṛṣīka palvelee Hṛṣīkeśaa. Hṛṣīka tarkoittaa aisteja. Kṛṣṇa on aistien herra ja siksi mitä aisteja minulla onkaan niin niiden mestari ja omistaja on Kṛṣṇa. Kun meidän aistimme ovat siis ryhtyneet pitämään aistien herraa tyytyväisenä sitä kutsutaan bhaktiksi. Tämä on bhaktin eli antaumuksellisen palvelemisen määritelmä. Kun aistit ovat ryhtyneet aistityydytykseen eikä Herran palvelemiseen sitä kutsutaan sanalla kāma. Kāma ja prema. Prema tarkoittaa Kṛṣṇan rakastamista ja kaiken tekemistä Kṛṣṇan miellyttämiseksi. Se on premaa eli rakkautta ja kāma tarkoittaa kaikkea mikä on tehty aistieni tyydyttämiseksi. Tämä on ero. Aistit ovat väline. Teette joko aistienne tyydyttämistä tai tyydytätte Kṛṣṇan aisteja, mutta kun te tyydytätte Kṛṣṇan aisteja niin teistä tulee täydellisiä ja kun te tyydytätte omia aistejanne niin tulette epätäydellisiksi ja joudutte harhan valtaan. Ette siis voi tyydyttää aistejanne. Se ei ole mahdollista ilman Kṛṣṇaa. Hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate ([[Vanisource:CC Madhya 19.170|CC Madhya 19.170]]). | |||
Siitä syystä aistit on puhdistettava. Nykyisin kaikki yrittävät tyydyttää aistejaan. Ahaṁ mameti. Janasya moho 'yam ([[Vanisource:SB 5.5.8|SB 5.5.8]]). Puṁsaḥ striyā maithunī-bhāvam etat. Koko aineellinen maailmassa on kahdenlaisia eläviä olentoja: miespuolisia ja naispuolisia. Mies yrittää tyydyttää aistejaan ja nainen yrittää myös tyydyttää aistejaan. Tässä niin-kutsuttu rakkaus tarkoittaa sitä, mutta siinä ei ole kysymys rakkaudesta. Se ei voi olla rakkautta, koska mies eikä nainen yritä tyydyttää toisen osapuolen aisteja. Kaikki yrittävät tyydyttää aistejaan. Nainen rakastaa miestä, koska tämä tyydyttää hänen aistejaan ja mies rakastaa naista samasta syystä. Siitä johtuen heti kun ilmenee vähän häiriötä aistityydytyksessä niin seuraa avioero. "En halua sitä." Syynä on se, että keskipisteenä on henkilökohtainen aistityydytys. Me voimme esittää, vetää show:ta "Voi, minä rakastan sinua niin paljon. Rakastan sinua niin." Ei siinä ole mitään rakkautta. Se on pelkkää kāmaa eli himoa. Aineellisessa maailmassa rakkauteen ei voi olla mahdollisuutta. Se ei ole mahdollista. Rakkaus aineellisessa maailmassa on niin-sanottua huijaamista, pelkkää huijaamista. "Minä rakastan sinua. Rakastan sinua, koska sinä olet kaunis. Se tulee tyydyttämään minun aistini, koska sinä olet nuori ja se tyydyttää aistini." Tällainen maailma on. Aineellinen maailma on tätä itseään. Puṁsaḥ striyā maithunī-bhāvam etat. Koko tämän aineellisen maailman perusperiaate on aistityydytys. Yan maithunādi-gṛhamedhi-sukhaṁ hi tucchaṁ kaṇḍūyanena karayor iva duḥkha-duḥkham ([[Vanisource:SB 7.9.45|SB 7.9.45]]). | |||
<!-- END TRANSLATED TEXT --> | <!-- END TRANSLATED TEXT --> | ||
Latest revision as of 17:38, 1 October 2020
Lecture on BG 2.9 -- London, August 15, 1973
Kṛṣṇa on siis aistien herra. Koko maailma kamppailee tyydyttääkseen aisteja. Tämä on yksinkertainen filosofia ja totuus, että "Aivan ensiksi sallittakoon Kṛṣṇan nauttia. Hän on herra. Sitten me nautimme." Tena tyaktena bhuñjīthā. Īśopaniṣad sanoo kaiken kuuluvan Kṛṣṇalle. Īśāvāsyam idaṁ sarvam. (ISO 1) "Kaikki kuuluu Kṛṣṇalle." Tämä on virhe. Kaikki kuuluu Kṛṣṇalle, mutta silti mietimme "Kaikki kuuluu minulle." Tämä on harhaa. Ahaṁ mameti (SB 5.5.8). Ahaṁ mameti. Janasya moho 'yam ahaṁ mameti. Tämä on harhaa. Kaikki ajattelevat "Minä olen tämä keho ja kaikki mitä tahansa näemmekin tässä maailmassa on minulle nauttittavaksi." Tämä on sivilisaation virhe. Tieto kuuluu näin "Kaikki kuuluu Jumalalle. Voin ottaa vain mitä Hän minulle antaa ja ystävällisesti sallii minun ottaa." Tena tyaktena bhuñjīthā. Tämä ei ole vaiṣṇava filosofiaa. Tämä on tosiasia. Kukaan ei ole omistaja. Īśāvāsyam idaṁ sarvam. Kṛṣṇa sanoo "Minä olen nauttija. Minä olen omistaja." Sarva-loka-maheśvaram (BG 5.29). Mahā-īśvaram. Mahā tarkoittaa suurta. Me voimme väittää olevamme īśvaram eli hallitsija, mutta Kṛṣṇan kuvataan olevan mahā-īśvaram eli hallitsijoiden hallitsija. Se on Kṛṣṇa. Kukaan ei hallitse riippumattomasti.
Siitä syystä Kṛṣṇaa kuvataan siis nimellä Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate (CC Madhya 19.170). Bhakti tarkoittaa, että hṛṣīka palvelee Hṛṣīkeśaa. Hṛṣīka tarkoittaa aisteja. Kṛṣṇa on aistien herra ja siksi mitä aisteja minulla onkaan niin niiden mestari ja omistaja on Kṛṣṇa. Kun meidän aistimme ovat siis ryhtyneet pitämään aistien herraa tyytyväisenä sitä kutsutaan bhaktiksi. Tämä on bhaktin eli antaumuksellisen palvelemisen määritelmä. Kun aistit ovat ryhtyneet aistityydytykseen eikä Herran palvelemiseen sitä kutsutaan sanalla kāma. Kāma ja prema. Prema tarkoittaa Kṛṣṇan rakastamista ja kaiken tekemistä Kṛṣṇan miellyttämiseksi. Se on premaa eli rakkautta ja kāma tarkoittaa kaikkea mikä on tehty aistieni tyydyttämiseksi. Tämä on ero. Aistit ovat väline. Teette joko aistienne tyydyttämistä tai tyydytätte Kṛṣṇan aisteja, mutta kun te tyydytätte Kṛṣṇan aisteja niin teistä tulee täydellisiä ja kun te tyydytätte omia aistejanne niin tulette epätäydellisiksi ja joudutte harhan valtaan. Ette siis voi tyydyttää aistejanne. Se ei ole mahdollista ilman Kṛṣṇaa. Hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate (CC Madhya 19.170).
Siitä syystä aistit on puhdistettava. Nykyisin kaikki yrittävät tyydyttää aistejaan. Ahaṁ mameti. Janasya moho 'yam (SB 5.5.8). Puṁsaḥ striyā maithunī-bhāvam etat. Koko aineellinen maailmassa on kahdenlaisia eläviä olentoja: miespuolisia ja naispuolisia. Mies yrittää tyydyttää aistejaan ja nainen yrittää myös tyydyttää aistejaan. Tässä niin-kutsuttu rakkaus tarkoittaa sitä, mutta siinä ei ole kysymys rakkaudesta. Se ei voi olla rakkautta, koska mies eikä nainen yritä tyydyttää toisen osapuolen aisteja. Kaikki yrittävät tyydyttää aistejaan. Nainen rakastaa miestä, koska tämä tyydyttää hänen aistejaan ja mies rakastaa naista samasta syystä. Siitä johtuen heti kun ilmenee vähän häiriötä aistityydytyksessä niin seuraa avioero. "En halua sitä." Syynä on se, että keskipisteenä on henkilökohtainen aistityydytys. Me voimme esittää, vetää show:ta "Voi, minä rakastan sinua niin paljon. Rakastan sinua niin." Ei siinä ole mitään rakkautta. Se on pelkkää kāmaa eli himoa. Aineellisessa maailmassa rakkauteen ei voi olla mahdollisuutta. Se ei ole mahdollista. Rakkaus aineellisessa maailmassa on niin-sanottua huijaamista, pelkkää huijaamista. "Minä rakastan sinua. Rakastan sinua, koska sinä olet kaunis. Se tulee tyydyttämään minun aistini, koska sinä olet nuori ja se tyydyttää aistini." Tällainen maailma on. Aineellinen maailma on tätä itseään. Puṁsaḥ striyā maithunī-bhāvam etat. Koko tämän aineellisen maailman perusperiaate on aistityydytys. Yan maithunādi-gṛhamedhi-sukhaṁ hi tucchaṁ kaṇḍūyanena karayor iva duḥkha-duḥkham (SB 7.9.45).