FI/Prabhupada 0248 - Krishnalla oli 16108 vaimoa ja jokaisen saadakseen Hänen oli taisteltava
Lecture on BG 2.6 -- London, August 6, 1973
Pradyumna: Käännös, "Emme tiedä liioin, kumpi olisi parempi - voittaa heidät vai hävitä heille. Jos surmaisimme Dhṛtarāṣṭran pojat, emme haluaisi sen jälkeen enää elää, ja siinä he nyt seisovat vastassamme tällä taistelukentällä."
Prabhupāda: Siis nämä kaksi serkusjoukkoa... Mahārāja Pāṇḍulla oli viisi poikaa ja Dhṛtarāṣṭralla oli sata poikaa. Joten se on perhettä, samaa sukua, ja heidän välillään vallitsi ymmärrys että kun jotkut suvun ulkopuoliset tulisivat hyökkäämään heidän kimppuunsa, kaikki 105 veljestä liittyisivät taisteluun yhdessä. Mutta kun he taistelivat keskenään - toisella puolen sata, toisella viisi veljestä. Sillä kṣatriya suku, tulee ymmärtää että heidän on jatkettava taistelemista. Jopa heidän avioliittoonsa liittyi taistelua. Ilman taistelua ei yksikään avioliitto tapahdu kṣatriya-suvussa. Kṛṣṇalla oli 16,108 vaimoa, ja melkein joka kerta Hänen oli taisteltava, saadakseen vaimo. Se oli urheilullista. Jotta kṣatriya taistelisi, sen piti olla urheilullista. Joten hän oli ihmeissään tulisiko hänen rohkaistua tällaiseen taisteluun vai ei.
Bengalissa on sananparsi, khābo ki khābo nā yadi khāo tu pauṣe. "Kun olette hämillänne, 'Söisinkö vai en,' paras olla syömättä." Joskus tulemme tähän pisteeseen, "En ole kovinkaan nälkäinen, söisinkö vai en?" Parasta on olla syömättä, eikä syödä. Mutta jos syötte, voitte syödä Joulukuussa, Pauṣa. Miksi? Se on... Bengalissa.... Bengal on trooppinen ilmasto, mutta kun on talvikausi, neuvotaan, että "Jos te syötte ei se ole niin vahingollista koska se sulatetaan." Yö on hyvin pitkä, tai kylmä kausi, ruuansulatuskyky, on hyvä. Joten kun me olemme hämmentyneitä, "tehdä vai ei tehdä", jābo ki jābo nā yadi jāo tu śauce: "Kun ajattelet, 'Menisinkö vai en?' parempi kun ette mene. Mutta kun on kyse siitä, että luonto kutsuu, on mentävä." Jābo ki jābo nā yadi jāu tu śauce, khābo ki khābo nā yadi khāo tu pauṣe. Tämä on kaikki täysin maalaisjärkeä. Samoin, Arjuna on nyt hämillään, "Taistelisinko vai enkö?" Sitäkin tapahtuu kaikkialla.
Kun nykypoliitikot julistavat sodan, he harkitsevat... Kuten viimeisimmässä Toisessa Maailmansodassa, kun Hitler valmistautui sotaan... Jokainen tiesi että Hitler iskisi takaisin sillä he hävisivät ensimmäisen sodan. Joten Hitler valmistautui jälleen. Eräs uskonveljeni, saksalainen, hän tuli Intiaan vuonna 1933. Joten hän ilmoitti silloin, "Sota on välttämätön. Hitler valmistautuu raskaasti. Sota on varma." Ja niihin aikoina uskoisin Hra. Chamberlainin olleen teidän maanne pääministerinä. Ja hän meni tapaamaan Hitleriä lopettaakseen sodan. Mutta hän ei suostunut. Joten samoin tässä taistelussa, Kṛṣṇa yritti viimeiseen asti välttää sodan. Hän ehdotti Duryodhanalle että "He ovat kṣatrioita, perhettäsi. Olet vienyt heidän kuningaskuntansa. Ei väliä miten, mutta olet sen vienyt. Mutta he ovat kṣatrioita. Heillä pitää olla jokin elinkeino. Anna siis heille, viidelle veljekselle, viisi kylää. Anna koko suuresta maailmanlaajuisesta imperiumista viisi kylää heille." Ja hän... "Ei, en luovu tuumastakaan maata ilman taistelua." Siksi, sellaisissa olosuhteissa, taistelu on varma.