FI/Prabhupada 0265 - Bhakti merkitsee Hrsikesan eli aistien Herran palvelemista
Lecture on BG 2.10 -- London, August 16, 1973
Pradyumna: Käännös, "Oi Bhāratan jälkeläinen, silloin Kṛṣṇa sanoi hymyillen seuraavat sanat surun murtamalle Arjunalle heidän ollessaan molempien armeijoiden keskellä."
Prabhupāda: Siispä hṛṣīkeśaḥ, prahasann iva. Kṛṣṇa alkoi nauraa, hymyillen, "Mitä hölynpölyä tämä on, Arjuna." Aluksi hän sanoi, "Vie minut." Senayor ubhayor madhye rathaṁ sthāpaya me acyuta (BG 1.21). "Kṛṣṇa, aja vain vaununi armeijoiden sotilasjoukkojen väliin." Ja nyt... (yskii, sanoo sivuun:) Tuo minulle vettä. Hän oli niin innostunut alussa, että "Vie vaununi armeijoiden väliin." Nyt tämä lurjus sitten sanoo no yotsya, "Minä en taistele." Katsokaa vain miten lurjusmaista. Jopa Arjuna, Kṛṣṇan henkilökohtainen ystävä, māyā on niin vahva että hänestäkin tulee lurjus, puhumattakaan muista. Aivan ensin hän oli hyvin innostunut: "Kyllä, aja vain vaununi kahden armeijan väliin." Ja nyt... na yotsya iti govindam (BG 2.9), "Minä en taistele." Tämä on lurjusmaisuutta. Siksi Hän hymyili, "Hän on Minun ystäväni, läheinen ystäväni, ja niin suuri... ja nyt hän sanoo että 'Minä en taistele.'" Siispä Kṛṣṇan hymyily, tämä hymy on hyvin merkittävä, prahasann. Tam uvāca hṛṣīkeśaḥ prahasann iva bhārata, senayor ubhayor viṣīdantam, valittaen. Aivan ensin hän tuli suuresti innostuneena taistelemaan; nyt hän valittaa. Ja Kṛṣṇa mainitaan tässä Hṛṣīkeśana. Hän on horjumaton. Hän on Acyuta. Hän on järkähtämätön. Hän ei muutu.
Tämän sanan Hṛṣīkeśa toinen merkitys... Koska Nārada-Pañcarātrassa bhakti tarkoittaa hṛṣīkeśa-sevanam. Siksi juuri tämä nimi mainitaan tässä, Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate. Bhakti merkitsee Hṛṣīkeśan, aistien herran, palvelemista. Ja aistien herra, jotkut lurjukset esittävät että Kṛṣṇa olisi moraaliton. Hän on aistien herra ja Hänkö olisi moraaliton. Katsokaa nyt millä tavoin hän on opiskellut Bhagavad-gītāa; Jos Kṛṣṇa on täydellinen brahmacārī... Kṛṣṇa on täydellinen brahmacārī, sillä... Niin julisti Bhīṣmadeva.
Bhīṣmadeva on ensimmäisen luokan brahmacārī maailmankaikkeudessa. Hän lupasi Satyavatīn isälle... Tunnette tarinan. Satyavatīn isä... Hänen, Bhīṣmadevan isä viehättyi kalastajanaisesta, kalastajatytöstä. Hän siis tahtoi avioon. Tytön isä kieltäytyi, "Ei, en voi antaa tytärtäni teille." Joten, "Miksi? Olen kuningas, pyydän tytärtäsi." "Ei, sinulla on jo poika." Bhīṣmadeva on hänen ensimmäisen vaimonsa, äiti Gangesin, poika. Äiti Ganges oli Santanu Mahārājan vaimo, ja Bhīṣmadeva oli ainoa elossa oleva poika. Santanu Mahārājan ja Gangesin välillä oli voimassa sopimus, Äiti Gangesin, että "Avioidun kanssasi jos annat lapsen synnyttyä heittää sen Gangesin vesiin. Ja jos et suostu tähän, poistun heti seurastasi." Siispä Santanu Mahārāja sanoi, "Hyvä on, haluan siltikin avioon kanssasi." Hän siis heitti kaikki lapset Gangesiin. Joten tämä Bhīṣmadeva... Joten lopulta, isä kun oli, hän oli hyvin pahoillaan, että "Mitä tämä on? Millainen vaimo minulla oikeastaan on? Hänhän vain heittää kaikki lapset veteen." Joten Bhīṣmadevan aikaan, Santanu Mahārāja sanoi, "Ei, en voi sallia sitä. En voi sallia." Silloin äiti Ganges sanoi, "Sitten minä menen." "Kyllä, voit mennä. En tahdo sinua. Tahdon tämän pojan." Joten hän oli vailla vaimoa.
Jälleen hän tahtoi mennä avioon Satyavatīn kanssa. Joten isä sanoi, "Ei, en voi antaa tytärtäni sinulle koska sinulla on poika, aikuinen poika. Hänestä tulee kuningas. En siis voi antaa tytärtäni sinulle palvelijattareksesi. Hänen... Jos minä olisin ajatellut, että hänen pojastaan tulisi kuningas, voisin tarjota sinulle oman tyttäreni." Niinpä hän vastasi, "Ei, se ei ole mahdollista." Mutta Bhīṣmadeva ymmärsi, että "Minun isäni on viehtynyt tähän tyttäreen." Joten hän lähestyi kalastajaa. Hän sanoi kalastajalle, että "Voisit tarjota tyttäresi isälleni, mutta mietit että minusta tulee kuningas. Tyttäresi poika voisi olla kuningas. Tällä ehdolla voisit antaa tyttäresi." Joten hän vastasi, "Ei, en voi." "Miksi?" "Et ehkä ole kuningas, mutta pojastasi tulee kuningas." Kuten näette, tällaista on materialistinen laskelmointi. Silloin hän siis sanoi, "Ei, en mene naimisiin. Siinä kaikki. Minä lupaan. En mene avioon." Joten hän pysyi brahmacārīna. Siksi hänen nimensä on Bhīṣma. Bhīṣma merkitsee hyvin lujaa, kestävää henkilöä. Hän olikin brahmacārī. Isänsä aistien tyytyväisyyden takia, isänsä aistien tyydyttämisen seurauksena, hän pysyi brahmacārīna.