FI/Prabhupada 0281 - Ihminen on eläin - mutta ihminen on järkevä eläin: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0281 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1968 Category:FI-Quotes - L...")
 
(Vanibot #0019: LinkReviser - Revised links and redirected them to the de facto address when redirect exists)
 
Line 7: Line 7:
[[Category:FI-Quotes - in USA, San Francisco]]
[[Category:FI-Quotes - in USA, San Francisco]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0280 - Antaumuksellinen palvelu merkitsee aistien puhdistamista|0280|FI/Prabhupada 0282 - Meidän on seurattava acaryoiden jalanjälkiä|0282}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 19: Line 22:


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/680911BG.SF_clip5.mp3</mp3player>
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/680911BG.SF_clip5.mp3</mp3player>
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 33: Line 36:
:yatatām api siddhānāṁ
:yatatām api siddhānāṁ
:kaścin māṁ vetti tattvataḥ
:kaścin māṁ vetti tattvataḥ
:([[Vanisource:BG 7.3|BG 7.3]])
:([[Vanisource:BG 7.3 (1972)|BG 7.3]])


Manuṣyāṇāṁ sahasreṣu. On erilaisia ihmisiä. Kuten kaikki tuntemamme ovat vain tältä planeetalta, muita planeettoja huomioimatta, on olemassa sadoittain ja tuhansittain erilaisia ihmisiä. Jopa tässä istuessamme, niin monet herrat ja rouvat, he ovat eri tyyppisiä. Ja jos menette ulos, havaitsette heitä olevan erityyppisiä. Jos menette toiseen maahan - Intiaan, Japaniin, Kiinaan - löydätte erilaisuutta. Sen vuoksi on sanottu, manuṣyāṇāṁ sahasreṣu ([[Vanisource:BG 7.3|BG 7.3]]), monista, monista erityyppisistä ihmistyypeistä, kaścid yatati siddhaye, vain muutama henkilö päättää ymmärtää elämän filosofiaa. Koska ihminen on järkevä eläin. Ihminen on järkevä. Ihminen on eläin, mutta järkevä eläin. Ihmiselle annettu erityislahja on, että hän pystyy päättämään mikä on hyvä, mikä paha. Hänellä on enemmän tietoa kuin eläimillä. Joten nykyaikana koulutusjärjestelmä on niin huono että se on käytännössä eläinten koulutusta. Eläinkoulutus tarkoittaa sellaista, kun me olemme aivan liian kiinnostuneita syömisestä, nukkumisesta, parittelusta ja puolustamisesta, sitä on eläinkoulutus. Syömisen, nukkumisen, parittelun ja puolustautumisen, voi, te löydätte ne eläimiltäkin. Ei siinä ole eroa. Niillä on omat puolustusmenetelmänsä, niillä on omat nukkumismenetelmänsä, niillä on omat parittelumenetelmänsä. Te parittelette vaimonne kanssa paikassa joka on syrjässä muista, mukavassa huoneessa, koristellussa huoneessa, mutta koira parittelee kadulla, tulos vain on silti sama. Parittelumenetelmän parantelu ei siis ole sivilisaation edistystä. Se on killotettua eläinkuntaa, siinä kaikki. Kyllä eläinkin, koira, voi puolustautua toisia koiria vastaan. Ja jos te luulette löytäneenne atomienergian puolustautumistanne varten, ei se ole ihmissivistyksen edistystä. Se on vain puolustautumisen mitta, siinä kaikki. Tutkiskelkaa te, samalla tavoin. Ihmisen tutkiskelu on täydellistä kun hän etsii perustavanlaatuista asemaansa. "Mikä minä olen? Mitä minä olen? Olenko minä tämä keho? Miksi olen tullut tähän maailmaan?" Tätä kyselevää asennetta tarvitaan. Se on ihmisolennon erityinen etuoikeus. Sen vuoksi heti kun henkilö alkaa kysellä "Mikä olen?" ja jos hän jatkaa etsimistä tämän kysymyksen jälkeen, hän saapuu Jumalan luo. Sillä hän on erottamaton osanen Jumalaa. Hän on palanen Jumalasta. Sen vuoksi manuṣyāṇāṁ sahasreṣu ([[Vanisource:BG 7.3|BG 7.3]]). Monista, monista tuhansista erilaisista ihmisistä, yksi, tai sanotaan muutama, voi olla kiinnostunut tuntemaan Jumalan. Eikä vain tuntemaan... Ei tuntemaan Jumalaa, vain tuntemaan itsensä. Ja jos hän todella tahtoo tuntea itsensä, niin vähitellen hän saapuu Jumalan luokse.
Manuṣyāṇāṁ sahasreṣu. On erilaisia ihmisiä. Kuten kaikki tuntemamme ovat vain tältä planeetalta, muita planeettoja huomioimatta, on olemassa sadoittain ja tuhansittain erilaisia ihmisiä. Jopa tässä istuessamme, niin monet herrat ja rouvat, he ovat eri tyyppisiä. Ja jos menette ulos, havaitsette heitä olevan erityyppisiä. Jos menette toiseen maahan - Intiaan, Japaniin, Kiinaan - löydätte erilaisuutta. Sen vuoksi on sanottu, manuṣyāṇāṁ sahasreṣu ([[Vanisource:BG 7.3 (1972)|BG 7.3]]), monista, monista erityyppisistä ihmistyypeistä, kaścid yatati siddhaye, vain muutama henkilö päättää ymmärtää elämän filosofiaa. Koska ihminen on järkevä eläin. Ihminen on järkevä. Ihminen on eläin, mutta järkevä eläin. Ihmiselle annettu erityislahja on, että hän pystyy päättämään mikä on hyvä, mikä paha. Hänellä on enemmän tietoa kuin eläimillä. Joten nykyaikana koulutusjärjestelmä on niin huono että se on käytännössä eläinten koulutusta. Eläinkoulutus tarkoittaa sellaista, kun me olemme aivan liian kiinnostuneita syömisestä, nukkumisesta, parittelusta ja puolustamisesta, sitä on eläinkoulutus. Syömisen, nukkumisen, parittelun ja puolustautumisen, voi, te löydätte ne eläimiltäkin. Ei siinä ole eroa. Niillä on omat puolustusmenetelmänsä, niillä on omat nukkumismenetelmänsä, niillä on omat parittelumenetelmänsä. Te parittelette vaimonne kanssa paikassa joka on syrjässä muista, mukavassa huoneessa, koristellussa huoneessa, mutta koira parittelee kadulla, tulos vain on silti sama. Parittelumenetelmän parantelu ei siis ole sivilisaation edistystä. Se on killotettua eläinkuntaa, siinä kaikki. Kyllä eläinkin, koira, voi puolustautua toisia koiria vastaan. Ja jos te luulette löytäneenne atomienergian puolustautumistanne varten, ei se ole ihmissivistyksen edistystä. Se on vain puolustautumisen mitta, siinä kaikki. Tutkiskelkaa te, samalla tavoin. Ihmisen tutkiskelu on täydellistä kun hän etsii perustavanlaatuista asemaansa. "Mikä minä olen? Mitä minä olen? Olenko minä tämä keho? Miksi olen tullut tähän maailmaan?" Tätä kyselevää asennetta tarvitaan. Se on ihmisolennon erityinen etuoikeus. Sen vuoksi heti kun henkilö alkaa kysellä "Mikä olen?" ja jos hän jatkaa etsimistä tämän kysymyksen jälkeen, hän saapuu Jumalan luo. Sillä hän on erottamaton osanen Jumalaa. Hän on palanen Jumalasta. Sen vuoksi manuṣyāṇāṁ sahasreṣu ([[Vanisource:BG 7.3 (1972)|BG 7.3]]). Monista, monista tuhansista erilaisista ihmisistä, yksi, tai sanotaan muutama, voi olla kiinnostunut tuntemaan Jumalan. Eikä vain tuntemaan... Ei tuntemaan Jumalaa, vain tuntemaan itsensä. Ja jos hän todella tahtoo tuntea itsensä, niin vähitellen hän saapuu Jumalan luokse.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->
<!-- END TRANSLATED TEXT -->

Latest revision as of 13:53, 9 June 2018



Lecture on BG 7.2 -- San Francisco, September 11, 1968

Yaj jñātvā neha bhūyo 'nyaj jñātavyam avaśiṣyate. Bhūyo merkitsee ettei enää ole mitään ymmärrettävää. Kaikki tunnetaan täysin. Sitten voidaan kysyä mikseivät ihmiset tunne Kṛṣṇaa. Se on, tietenkin, merkityksellinen kysymys, johon Kṛṣṇa vastaa seuraavassa säkeessä.

manuṣyāṇāṁ sahasreṣu
kaścid yatati siddhaye
yatatām api siddhānāṁ
kaścin māṁ vetti tattvataḥ
(BG 7.3)

Manuṣyāṇāṁ sahasreṣu. On erilaisia ihmisiä. Kuten kaikki tuntemamme ovat vain tältä planeetalta, muita planeettoja huomioimatta, on olemassa sadoittain ja tuhansittain erilaisia ihmisiä. Jopa tässä istuessamme, niin monet herrat ja rouvat, he ovat eri tyyppisiä. Ja jos menette ulos, havaitsette heitä olevan erityyppisiä. Jos menette toiseen maahan - Intiaan, Japaniin, Kiinaan - löydätte erilaisuutta. Sen vuoksi on sanottu, manuṣyāṇāṁ sahasreṣu (BG 7.3), monista, monista erityyppisistä ihmistyypeistä, kaścid yatati siddhaye, vain muutama henkilö päättää ymmärtää elämän filosofiaa. Koska ihminen on järkevä eläin. Ihminen on järkevä. Ihminen on eläin, mutta järkevä eläin. Ihmiselle annettu erityislahja on, että hän pystyy päättämään mikä on hyvä, mikä paha. Hänellä on enemmän tietoa kuin eläimillä. Joten nykyaikana koulutusjärjestelmä on niin huono että se on käytännössä eläinten koulutusta. Eläinkoulutus tarkoittaa sellaista, kun me olemme aivan liian kiinnostuneita syömisestä, nukkumisesta, parittelusta ja puolustamisesta, sitä on eläinkoulutus. Syömisen, nukkumisen, parittelun ja puolustautumisen, voi, te löydätte ne eläimiltäkin. Ei siinä ole eroa. Niillä on omat puolustusmenetelmänsä, niillä on omat nukkumismenetelmänsä, niillä on omat parittelumenetelmänsä. Te parittelette vaimonne kanssa paikassa joka on syrjässä muista, mukavassa huoneessa, koristellussa huoneessa, mutta koira parittelee kadulla, tulos vain on silti sama. Parittelumenetelmän parantelu ei siis ole sivilisaation edistystä. Se on killotettua eläinkuntaa, siinä kaikki. Kyllä eläinkin, koira, voi puolustautua toisia koiria vastaan. Ja jos te luulette löytäneenne atomienergian puolustautumistanne varten, ei se ole ihmissivistyksen edistystä. Se on vain puolustautumisen mitta, siinä kaikki. Tutkiskelkaa te, samalla tavoin. Ihmisen tutkiskelu on täydellistä kun hän etsii perustavanlaatuista asemaansa. "Mikä minä olen? Mitä minä olen? Olenko minä tämä keho? Miksi olen tullut tähän maailmaan?" Tätä kyselevää asennetta tarvitaan. Se on ihmisolennon erityinen etuoikeus. Sen vuoksi heti kun henkilö alkaa kysellä "Mikä olen?" ja jos hän jatkaa etsimistä tämän kysymyksen jälkeen, hän saapuu Jumalan luo. Sillä hän on erottamaton osanen Jumalaa. Hän on palanen Jumalasta. Sen vuoksi manuṣyāṇāṁ sahasreṣu (BG 7.3). Monista, monista tuhansista erilaisista ihmisistä, yksi, tai sanotaan muutama, voi olla kiinnostunut tuntemaan Jumalan. Eikä vain tuntemaan... Ei tuntemaan Jumalaa, vain tuntemaan itsensä. Ja jos hän todella tahtoo tuntea itsensä, niin vähitellen hän saapuu Jumalan luokse.