FI/Prabhupada 0024 - Krishna on niin ystävällinen



Lecture on SB 3.25.26 -- Bombay, November 26, 1974

Kun Arjuna näki Kṛṣṇan kasvotusten niin Kṛṣṇa selitti Bhagavad-gītān opetuksia. Tuo Kṛṣṇan näkeminen ja Bhagavad-gītān lukeminen ovat sama asia. Niillä ei ole eroa. Jokut sanovat, että Arjuna oli erityisen onnekas nähdessään Kṛṣṇan kasvokkain ja saadessaan ohjeita. Se ei pidä paikkaansa. Kṛṣṇa, Hänet voi nähdä vaikka heti jos on silmät, joilla nähdä. Siksi sanotaan premāñjana-cchurita... Prema ja bhakti on sama asia. Premāñjana-cchurita-bhakti-vilocanena santaḥ sadaiva hṛdayeṣu vilokayanti [Bs. 5.38].

Kerron tässä yhteydessä tarinan eräästä bramiinista Etelä-Intiassa, Raṅganāthan temppelissä. Hän oli lukemassa Bhagavad-gītāa ja hän oli lukutaidoton. Hän ei osannut sanskritia eikä ainuttakaan kirjainta, lukutaidoton. Ihmiset, paikalliset tiesivät, että tämä mies on lukutaidoton ja että hän lukee Bhagavad-gītāa. Hän avaa Bhagavad-gītān. "Uh, uh." Sillä tavalla hän sanoi. Niinpä joku pilaili "No, bramini, kuinkas sinä Bhagavad-gītāa luet?" Hän ymmärsi "Tämä mies pilailee, koska olen lukutaidoton."

Caitanya Mahāprabhu sattui myös olemaan tuona päivänä Raṅganāthan temppelissä ja Hän ymmärsi, että "Tässä on bhakta." Niinpä Hän lähestyi miestä ja kysyi "Hyvä brāhmaṇa, mitä sinä luet?" Mies pystyi siis myös ymmärtämään, että "Tämä mies ei pilaile." Niinpä hän sanoi "Herra, minä luen Bhagavad-gītāa. Yritän lukea Bhagavad-gītāa, mutta olen lukutaidoton. Guru Mahārājani sanoi, että "Sinun pitää lukea kahdeksantoista lukua päivittäin." Joten minulla ei ole tietämystä. En osaa lukea. Kuitenkin, koska Guru Mahārāja sanoi niin niin yritän vain noudattaa hänen ohjettaan ja avata sivuja, siinä kaikki. En tiedä miten lukea sitä." Caitanya Mahāprabhu sanoi "Huomaan, että joskus itket." Sitten "Kyllä, minä itken." "Kuinka itket jos et osaa lukea?" "No, koska kun otan tämän Bhagavad-gītā -kirjan niin näen kuvan, jossa Kṛṣṇa on niin ystävällinen. Hän on ryhtynyt Arjunan vaununajajaksi, sārathiksi. Krishna on Hänen bhaktansa. Śrī Kṛṣṇa on siis niin ystävällinen, että Hän voi hyväksyä palvelijan aseman. Arjuna oli käskenyt "Pidä vaununi tässä" ja Kṛṣṇa palveli häntä, joten Kṛṣṇa on niin ystävällinen. Niinpä kun näen tämän kuvan mielessäni, itken." Joten Caitanya Mahāprabhu syleili häntä välittömästi "Sinähän todella luet Bhagavad-gītāa. Ilman mitään koulutusta luet Bhagavad-gītāa." Hän syleili häntä.

Kuinka kuvan voi siis nähdä? Koska mies rakasti Kṛṣṇaa niin ei ollut väliä osasiko hän lukea nuo ślokat vai ei. Hän oli vain syventynyt Kṛṣṇan rakastamiseen. Sillä tavalla hän näki, että Kṛṣṇa istui ja ajoi Arjunan vaunuja. Tällaista tarvitaan.