FI/Prabhupada 0028 - Buddha on Jumala



Lecture on Sri Isopanisad, Mantra 1 -- Los Angeles, May 3, 1970

Gargamuni (lukee): "On myös väärin ajatella, että vain kasvissyöjäksi ryhtymällä voisi pelastaa itsensä luonnonlakien rikkomiselta. Myös kasveilla on elämä. Yhden elämän on tarkoitus ruokkia toista elävää olentoa ja se on luonnonlaki. Kenenkään ei tulisi olla ylpeä siitä, että on ehdoton kasvissyöjä. Tärkeintä on tunnustaa Korkein Herra. Eläinten tietoisuus ei ole tarpeeksi kehittynyt tunnistamaan Herraa, mutta ihminen... "

Prabhupāda: Tämä on päänäkökohta. Esimerkiksi buddhalaiset ovat myös kasvissyöjiä. Buddhalaisen periatteen mukaan... Nykyään kaikki on mennyt huonompaan suuntaan, mutta Herra Buddhan opetusten tavoite oli saada lurjukset lopettamaan ainakin eläinten tappaminen. Ahiṁsā paramo dharma. Herra Buddhan ilmestymistä kuvataan Śrīmad-Bhāgavatamissa ja muualla vedisessä kirjallisuudessa. Sura-dviṣām. Hän tuli huijaamaan pahantekijöitä. Pahantekijät... Hän laati sellaisen menettelyn, että pahantekijät tulivat huijatuksi. Miten hän on huijannut? Demonit ja pahantekijät vastustavat Jumalaa. He eivät usko Jumalaan. Niinpä Herra Buddha julisti "Aivan niin, ei ole Jumalaa, mutta te toimitte sen mukaan mitä minä sanon." "Kyllä, herra." Mutta hän on Jumala. Tämä on huijausta. Kyllä. He eivät usko Jumalaan, mutta he uskovat Buddhaan ja Buddha on Jumala.

Keśava-dhṛta-buddha-śarīra jaya jagadīśa hare. Tämä on siis ero demonin ja bhaktan välillä. Bhakta näkee kuinka Kṛṣṇa, Keśava, huijaa näitä lurjuksia. Bhakta voi ymmärtää, mutta demonit ajattelevat "Oi, meillä on mukava johtaja. Hän ei usko Jumalaan." (naurua) Ymmärrättekö? Sammohāya sura-dviṣām (SB 1.3.24). Tarkka sanskritinkielinen sana kerrotaan Śrīmad-Bhāgavatamissa. Ne teistä ovat nähneet, jotka olette lukeneet sammohāya, hämmentävä sura-dviṣām. Sura-dviṣām tarkoittaa henkilöitä, jotka ovat kateellisia vaiṣṇaville. Ateistien luokka eli demonit ovat aina kateellisia bhaktoille. Se on luonnonlaki. Tämä isä nähkääs. Isästä tuli viisivuotiaan poikansa vihollinen. Mikä oli hänen vikansa? Poika oli bhakta. Siinä kaikki. Viaton poika. Hän oli vain yksinkertaisesti viehättynyt toistamaan Hare Kṛṣṇa -mantraa. Itse isästä tuli vankkumaton vihollinen. "Tappakaa tämä poika." Joten jos isästä voi tulla vihollinen niin miten onkaan muiden laita...

On siis aina odotettavissa, että kun tulee bhaktaksi niin koko maailmasta tulee vihollinen. Siinä kaikki, mutta heidän kanssaan täytyy tulla toimeen, koska olette Jumalan nimitettyjä palvelijoita. Tehtävänne on valaista heitä. Ette voi siis vain olla. Aivan kuten Nityānanda. Hän loukkaantui, mutta silti Hän vapautti Jagāi-Mādhāin. Se tulisi olla periaatteenne. Joskus meidän täytyy huijata, joskus meidän täytyy loukkaantua - on niin monia asioita! Ainoa keino on se, että ihmiset voivat tulla Kṛṣṇa tietoisiksi. Se on tehtävämme. Jotenkin nämä lurjukset tulisi käännyttää Kṛṣṇa tietoisiksi tavalla tai toisella.