FI/Prabhupada 0083 - Lausukaa ensin Hare Krishna ja kaikki muu tulee mukana
Lecture on SB 7.9.11-13 -- Hawaii, March 24, 1969
Siispä Prahlāda Mahārāja sanoo, että "Olemme jo keskustelleet tästä, ettei se vaadi pätevöitymistä". Herran rauhoittamiseksi ja miellyttämiseksi ei edellytetä mitään ennaltamäärättyä pätevyyttä. "Voi, teidän on ensin suoritettava tutkinto yliopistossa tai teidän on rikastuttava kuten Rockefeller tai Ford tai teistä on tultava sitä tai tätä..." Ei pätevyyttä. Ahaituky apratihatā. Jos haluat rakastaa Kṛṣṇaa niin ei siihen ole mitään ehtoja. Ei ole ehtoa. Tie on avoin. Teistä pitää yksinkertaisesti tulla vilpittömiä. Siinä kaikki. Sitten Kṛṣṇa raivaa tien ja jos ei ole vilpittömyyttä niin Kṛṣṇan māyā on siellä. Hän laittaa aina tiellenne jonkin esteen, johon kompuroisitte itsenne. "Ei tämä, eikä tämä, eikä tämä." Niinpä Prahlāda Mahārāja päätti, että "Vaikka olenkin lapsi eikä minulla ole koulutusta. En ole opiskellut Vedoja ja olen syntynyt ateistisen isän pojaksi alhaissyntyiseksi eli olen siis kaikilla huonoilla edellytyksillä varustettu... Jumalaahan palvovat älykkäät henkilöt tarjoten Hänelle vedisiä hymnejä ja brāhmaṇat ovat korkeasti sivistyneitä, joten minulla ei ole sellaista pätevyyttä. Silti kaikki nämä puolijumalat, jotka ovat hyvin korkeassa asemassa ovat pyytäneet minua palvelemaan Jumalaa. Se tarkoittaa, että jopa minä voin rauhoittaa Jumalan. Miten muuten he suosittelevat minua toimimaan? Mitä pätevyyttä minulla siis onkin ja mitä älykkyyttä minulla onkin niin sen voin tarjota Kṛṣṇalle." Siksi meidän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme on tällainen, että mitä pätevyyttä teillä onkaan niin se riittää. Aloittakaa sillä pätevyydellä. Koettakaa palvella Kṛṣṇaa omalla pätevyydellänne, koska todellinen pätevyys on palveluksen tunteenne. Se on todellista pätevyyttä. Kehitätte siis sen tunteen niin ulkoista pätevyyttä, kauneutta, rikkautta, tietoa, sitä tai tätä ei tarvita. Näillä asioilla ei ole mitään arvoa. Ne ovat arvokkaita vain kun ne otetaan Kṛṣṇan palvelukseen. Jos olette hyvin rikas mies ja jos käytätte varakkuuttanne Kṛṣṇan palvelukseen... Kyllä, se on ihan hyvä, mutta teistä ei tarvitse tulla ensin rikas ennen kuin voitte palvella Kṛṣṇaa.
Prahlāda Mahārāja siis sanoo, nīco ajayā guṇa-visargam anupraviṣṭaḥ pūyeta yena pumān anuvarṇitena. Joku voi nyt miettiä, että Prahlāda on syntynyt epäpuhtaasta isästä. Tämä on argumentti. Prahlāda ei ole epäpuhdas, mutta aivan argumentin vuoksi esitetään, että hän olisi alhaisesta isästä syntynyt tai alhaisesta perheestä tai jotain muuta. He voivat sanoa monia asioita, mutta Prahlāda Mahārāja sanoo, että "Jos alan vain ylistämään Herraa niin puhdistun." Jos laulan puhdistavaa... Tämä Hare Kṛṣṇa mantra on puhdistumismenetelmä. Ei ole kyse siitä, että minun pitäisi ensin puhdistautua jotenkin muuten ja sitten alkaa Hare Kṛṣṇa mantra. Ei. Alkakaa lausua sitä, sitten puhdistutte. Te tulette puhdistumaan. Aloittakaa lausuminen. Missä vain olotilassa olettekin niin sillä ei ole merkitystä. Itseasiassa minä aloitin tämän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeen niin, että he tulivat vähemmän puhtaassa olotilassa mukaan. Jos jokaista teistä, jotka tulitte luokseni olisitte koulutettuja lapsesta saakka, mutta he eivät edes tunne intialaisen standardin mukaisia hygieenisiä periaatteita. Miten voidaankaan puhua puhdistumisesta? Ymmärrättehän. Intiassa menetelmä alkaa lapsuudessa. Lapsi koulutetaan kylpemään ja pesemään hampaat aamulla. Kyllä ja minä muistan kun toinen poikani oli lähes neljän vanha. Ennen aamiaista minulla oli tapana kysyä häneltä "Näytä minulle hampaasi." Hän näytti "Kyllä." "Hyvä on, olet pessyt hampaasi. Se on hyvä. Sitten saat syödä aamiaista." Tällainen kasvatus on siis olemassa, mutta tässä maassa koulutus... Tietysti jossain sitä on, mutta ei kovin määrätietoista. Sillä ei siis ole väliä. Lausukaa Hare Kṛṣṇa. Aloittakaa Hare Kṛṣṇa. Siitä kaikki lähtee. Kaikki tulee sen mukana.