FI/Prabhupada 0104 - Pysäyttäkää syntymän ja kuoleman kiertokulku
Lecture on BG 9.1 -- Melbourne, April 19, 1976
Puṣṭa Kṛṣṇa: Miten pedon sielu tulee ihmiskehoon?
Prabhupāda: Niinkuin varas vankilassa. Miten hän vapautuu? Kun hänen kärsimyksensä aika vankilassa on tullut täyteen niin hän on jälleen vapaa mies. Jos hän tekee taas rikoksia niin hänet pannaan takaisin vankilaan. Ihmishahmoinen elämä on siis tarkoitettu ymmärtämään niinkuin minä aina selitän, että mikä on elämäni ongelma. En tahdo kuolla, mutta minut pakotetaan kuolemaan. En tahdo vanheta, mutta minun on vanhettava. Janma-mṛtyu-jarā-vyādhi-duḥkha-doṣānudarśanam (BG 13.9). Niinpä hän... Ihan kuin esimerkin varas. Kun varas vapautuu hän miettii, että "Miksi minut pantiin tähän kurjaan olotilaan puolen vuoden tuomiota kärsimään vankilassa? Se oli niin harmillista." Sitten hänestä tulee itseasiassa ihminen. Samalla tavalla ihmisolennollakin on kehittynyt päättelykyky. Jos hän miettii, että "Miksi minut pantiin tähän surkeaan olotilaan?" Jokainen myöntää, että olotila on kurja. Hänhän koettaa tulla onnelliseksi, mutta onnellisuutta ei vain ole näköpiirissä. Miten se onnellisuus sitten voidaan saavuttaa? Se mahdollisuus on ihmisillä, mutta jos saamme aineellisen luonnon armosta ihmisen kehon emmekä hyödynnä sitä oikein. Jos käytämme väärin tätä siunausta koirien ja kissojen tai muiden eläinten tapaan niin meidän on omaksuttava jälleen eläimen keho ja kun tuomio on kärsitty... Se kestää hyvin, hyvin pitkän aikaa, koska tapahtuu evolutionaarista prosessia. Saavutatte siis jälleen tämän ihmiselämän kun tuomionne on ohi. Sama esimerkki taas. Kun varas on kärsinyt vankilarangaistuksensa loppuun niin hän on taas vapaa mies, mutta kun hän tekee taas rikoksia niin hän joutuu taas vankilaan. Niin on syntymän ja kuoleman kiertokulun laita. Jos me käytämme hyödyksi ihmiselämäämme oikein niin me pysäytämme syntymän ja kuoleman kiertokulun ja jos emme käytä tätä ihmiselämäämme oikealla tavalla joudumme taas siihen syntymien ja elämien kiertokulkuun.