FI/Prabhupada 0161 - Ryhtykää vaishnaviksi ja tuntekaa myötätuntoa kärsivää ihmiskuntaa kohtaan



His Divine Grace Srila Bhaktisiddhanta Sarasvati Gosvami Prabhupada's Disappearance Day, Lecture -- Los Angeles, December 9, 1968

Kunhan me yritämme lujasti palvella henkistä mestaria ja hänen käskyään niin Kṛṣṇa antaa meille kaiken mitä siihen tarvitsemme. Siinä salaisuus, vaikka en olisi ikinä kuvitellut sillä olevan mitään mahdollisuuksia niin otin asian silti hiukan vakavissani opiskelemalla Viśvanātha Cakravartī Ṭhākuran Bhagavad-gītā -kommentaaria. Bhagavad-gītāssa on säe: vyavasāyātmikā-buddhir ekeha kuru-nandana (BG 2.41). Sen yhteydessä Viśvanātha Cakravartī Ṭhākura kommentoi, että meidän tulisi pitää henkisen mestarin sanoja henkenämme ja elämänämme. Meidän pitäisi yrittää toimia henkisen mestarin erityisen ohjeen mukaisesti hyvin tiukasti välittämättä omasta henkilökohtaisesta hyötymisestämme tai tappiostamme. Siispä yritin hiukan siinä hengessä ja hän on antanut minulle kaikki mitä tarvitsen hänen palvelemiseensa.

Asiat ovat tulleet tähän tilaan, että tällä vanhalla iällä olen tullut teidän maahanne ja tekin olette ottamassa tämän liikkeen vakavissanne yrittäen ymmärtää sitä. Meillä on nyt joitakin kirjoja, joten tämä liike on saanut hiukan jalansijaa. Tänä henkisen mestarini maailmasta poistumisen päivänä minun yrittäessäni tehdä hänen tahtonsa tulen vastaavasti pyytämään teitä jatkamaan saman käskyn toteuttamista minun tahtoni kautta. Olen vanha mies ja minulle voi tulla lähtö minä hetkenä tahansa. Se on luonnonlaki. Kukaan ei voi sille mitään. Eikä se olekaan kovin erikoista, mutta pyyntöni teille tänä Guru Mahārājani hyväenteisenä maailmasta poistumisen päivänä kuuluu, että koettaisitte edes hiukan ymmärtää Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeen olemusta. Teidän pitäisi yrittää jatkaa sitä eteenpäin. Ihmiset kärsivät tämän tietoisuuden puutteesta. Niinkun rukoilemme bhaktoista päivittäin:

vāñchā-kalpatarubhyaś ca
kṛpā-sindhubhya eva ca
patitānāṁ pāvanebhyo
vaiṣṇavebhyo namo namaḥ

Vaiṣṇavan tai Herran bhaktan elämä on omistettu ihmisten auttamiseksi. Tiedättehän, useimmat teistä kuuluvat kristittyjen yhteisöön. Miten Herra Jeesus Kristus sanoi uhrautuneensa teidän syntisten tekojenne takia. Sellaista on Herran palvojan päättäväisyys. He eivät piittaa omista mukavuuksistaan, koska he rakastavat Kṛṣṇaa tai Jumalaa. Siitä syystä he rakastavat kaikkia eläviä olentoja, koska jokaisella niistä on suhde Kṛṣṇan kanssa. Teidän tulisi siis oppia tekemään samoin. Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike merkitsee vaiṣṇavaksi ryhtymistä ja myötätunnon tuntemista kärsivän ihmiskunnan puolesta. Myötätunnon tuntemiseen kärsivän ihmiskunnan puolesta on erilaisia näkökulmia. Joku ajattelee ihmiskunnan kärsimystä kehollisesta elämännäkemyksestä. Toinen yrittää avata sairaalaa antaakseen helpotusta sairauksista kärsiville. Joku koettaa jakaa ruokaa köyhiin maihin tai paikkoihin. Nämä asiat ovat todellakin hyvin mukavia, mutta ihmiskunnan varsinainen kärsimys johtuu Kṛṣṇa tietoisuuden puuttumisesta. Nämä keholliset kärsimykset ovat väliaikaisia. Niitä ei voida estää luonnonlaeilla. Kuvitellaan, että jaatte ruokatarvikkeita köyhyyden vallassa olevassa maassa. Se ei kuitenkaan silti tarkoita, että apunne ratkaisisi koko ongelmaa. Todella hyödyllinen työ on herättää jokainen henkilö Kṛṣṇa tietoisuuteen.