FI/Prabhupada 0177 - Krishna tietoisuus on ikuinen tosiasia
Lecture on SB 1.15.28 -- Los Angeles, December 6, 1973
Meillä on siis läheinen suhde Häneen. Kun tulemme siis siihen asemaan, jossa kykenemme ymmärtämään läheisen suhteemme Jumalaan tai Krsnaan niin sitä kutsutaan sanoilla svarupa-siddhi, svarupa-siddhi. Svarupa-siddhi tarkoittaa täydellisyyden oivallusta, svarupa-siddhi. Siispä tässä Suta Gosvami sanoo, sauhardena gadhena, santa. Kun vanhat ystävät kohtaavat toisensa pitkästä aikaa niin he tulevat hyvin iloisiksi. Samalla tavalla jos isä tapaa kadonneen lapsensa niin hän ilahtuu hyvin suuresti kuten ilahtuu lapsikin. Aviomies ja vaimo tapaavat erossa olon jälkeen. Hekin ilahtuvat. Tällainen on aivan luonnollista. Herran ja palvelijan tapaaminen monen, monen vuoden jälkeen ilahduttaa hyvin paljon molempia. Meillä on monia erilaisia suhteita Krsnaan, santa, dasya, sakhya, vatsalya, madhurya.
Santa, santa tarkoittaa neutraalia. Se tarkoittaa yksinkertaisesti Korkeimman ymmärtämistä. Dasya merkitsee askelta eteenpäin. Niinkun meillä on tapana sanoa "Jumala on suuri." Sellainen suhde on santa kun arvostetaan Jumalan suuruutta, mutta siinä ei ole toimintaa. Kun kuitenkin etenette jälleen siinä tietoisuudessa, että "Jumala on suuri ja minä palvelen montaa yhteisöä, montaa ystävää, rakasta, kissaa, koiraa ja vaikka kuinka montaa minä rakastan, mutta miksen rakastaisi kaikkein suurinta?" Sitä kutsutaan sanalla dasya. Senkin oivaltaminen, että Jumala on suuri on myös oikein hyvä asia. Kun kuitenkin itse omasta tahdostanne etenette vielä "Miksen siis palvelisi suurinta?" Aivan kuin vapaaehtoispalveluksessa ne, jotka ovat sellaiseen ryhtyneet haluavat yrittää parantaa palveluksensa laatua alemmalta parhaalle tasolle. Palvelu on olemassa, mutta parasta palvelusta saataessa on kysymys valtiotason palveluksesta. Hän pitää sitä oikein hyvänä asiana. Samalla tavalla kun me palvelemme, kun me haluamme palvella suurinta niin se antaa elämäämme rauhan. Sitä ovat santa, dasya.
Sen lisäksi on vielä ystävänä palveleminen. Palveleminen, jossa palvelija palvelee herraa, mutta heistä tuleekin hyvin läheisiä ystäviä. Olen nähnyt tämän ilmenevän käytännössä Kalkutassa. Tri. Bosen autonkuljettaja oli hänen paras ystävänsä. Kun hän istui autoon niin hän puhui mitä hänellä ikinä olikin mielessään autonajajansa kanssa. Niinpä kuljettajasta tuli hänen läheinen ystävänsä. Kaikki luottamukselliset keskustelut käytiin autonkuljettajan kanssa. Niin se tapahtuu. Jos palvelijasta tulee hyvin luottamuksellinen niin herra kertoo ajatuksensa vapaasti. Hän keskustelee siitä mitä on tekemässä. Tätä kutsutaan siis ystävyyden asemaksi ja vielä pidemmälle edistyttäessä... Niin kuin suhde isän ja pojan tai äidin ja pojan välillä. Tätä kutsutaan sanalla vatsalya ja viimeisenä aviollinen rakkaus. Näillä tavoilla olemme siis suhteessa Krsnaan tavalla tai toisella. Teillä on ihmettelevä ylistys, palvelijan asema, ystävyys, vanhemman kiintymys tai aviollinen rakkaus. Meidän on siis elvytettävä sellainen suhde ja heti kun te elvytätte jonkin niistä niin seuraa läheisyys ja me tulemme onnellisiksi, koska se on ikuista. Esimerkki samasta tilanteesta on kun sormet ovat yksinään surulliset. Heti kun ne yhdistyvät toisten sormien kanssa niin ne ovat iloisia. Samalla tavalla meillä on ikuinen suhteemme Krsnaan. Nyt me olemme erossa, mutta heti kun me saavutamme yhteyden Häneen niin meistä tulee yenatma suprasidati. Siitä syystä Krsna tietoisuus -liike on hyödyksi kaikille. Yrittäkää vain elävöittää alkuperäinen tietoisuutenne. Se on jo olemassa, nitya-siddha krsna-bhakti.
Meidän Krsna tietoisuutemme on ikuinen tosiasia. Muutoin te eurooppalaiset, amerikkalaiset pojat ja tytöt ette olisi kolme tai neljä vuotta sitten edes tienneet mikä on Krsna? Miksi olette kiintyneet Häneen? Miksi olette kiintyneet? Ellette olisi kiintyneet Krsnaan niin te ette voisi uhrata kallisarvoista aikaanne täällä temppelissä tai saarnaamiseen Krsnan kunniaksi Te olette kehittäneet rakkauden Krsnaan. Muuten kukaan ei olisi niin hölmö, että hukkaisi aikaansa. Ei, miten se on mahdollista? Voidaan sanoa, että Krsna on intialainen tai Krsna on hindu. Miksi kristityt ovat siis kiinnostuneita? Ovatko hekin hinduja? Eivät. Krsna ei ole hindu, muslimi eikä kristitty. Krsna on Krsna ja te olette erottamaton osanen Krsnaa. Tämän asian ymmärtäminen: "Olen hindu", "Olen muslimi", "Olen kristitty", "Olen amerikkalainen" tai "Olen intialainen". Nämä ovat kaikki määritelmiä. Tosiasiassa minä olen henkisielu, aham brahmasmi ja Krsna on Korkein Brahman, param brahma param dhama pavitram paramam bhavan (BG 10.12). Meillä on siis läheinen suhde Krsnaan. Se on ikuinen tosiasia. Meidän tulee yksinkertaisesti vain elvyttää suhteemme.
Sravanadi-suddha-citte karaye udaya. Meidän on luotava suhdettamme. Niin kuin nuori mies pitää nuoren naisen rakastamisesta ja nuori nainen rakastaa mielellään nuorta miestä. Se on luonnollista, mutta kun he tapaavat jälleen niin rakkaus elpyy. Ei ole kyse siitä, että jotain uutta olisi tullut tilalle. Rakkaus oli aina olemassa, mutta kun he kohtaavat toisensa vaikka vain sattumalta niin heidän kykynsä rakastaa toisiaan kasvaa entisestään. Heidän rakkautensa kasvaa. Siispä meidän suhteemme Krsnaan on luonnollista. Ei se ole epäluonnollista. Nitya-siddha tarkoittaa, että se on ikuinen tosiasia. Se on yksinkertaisesti vain peitossa. Se on peitetty. Tämä peite tulee poistaa. Silloin me olemme välittömästi suhteessa Krsnaan luonnollisella tavalla. Se on Krsna tietoisuuden täydellistymä.