FI/Prabhupada 0187 - Pysytelkää aina kirkkaassa valossa



Lecture on SB 2.8.7 -- Los Angeles, February 10, 1975

Tällaista tietämättömyyttä on olemassa. Siitä syystä saadakseen ohjausta tulevaisuuden suhteen Parīkṣit Mahārāja esitti tämän kysymyksen, että "Miten elävä olento sai tämän aineellisen kehon? Tuleeko se itsestään ilman syytä tai syyn seurauksena?" Mutta syy selitetään. Se ei ole... Kun on olemassa syy... Niin kuin silloin kun tauti tarttuu teihin ja kärsitte siitä. Niin käy itsestään. Automaattisesti, mutta tartunta on syynä siihen. Jos te siis vältätte tartuntaa alhaisen syntymän tai kärsimyksen vaara on vätettävissä. Siitä syystä olemme aloittaneet tämän yhteisön. Yhteisö tarkoittaa sitä, että pääsette tähän pisteeseen sen vuoksi, että olette ylentyneet. Niin kuin on monia eri yhteisöjä, tasa-arvoisia ihmisten luokkia. "Lintujen samanlaiset höyhenet tarttuvat toisiinsa." Niin yhteisöissäkin. Kuka lennähtää joukkoomme? Kuka tulee tänne? Koska tämä yhteisö tavoittelee vapautusta. Ihmiset kärsivät hyvin paljon aineellisen elämänkäsityksensä takia. Kukaan ei ole onnellinen. Se on tosiasia. He ovat tietämättömyyden vallassa ja luulevat tyytymättömyytensä olevan onnellisuutta. Sitä kutsutaan sanalla māyā. Tätä kutsutaan māyāksi. Yan maithunādi-gṛhamedhi-sukhaṁ hi tuccham (SB 7.9.45). Tämä māyā on ilmentynyt hyvin voimakkaasti sukupuolielämän saralla. Ihmiset ajattelevat seksin olevan oikein hyvä asia, mutta siitä seuraa kuitenkin monia kärsimyksiä. Luvallisia tai luvattomia, sillä ei ole väliä. Olivatpa kärsimyksemme luvattomia tai luvallisia niin ne ovat silti yhä kärsimyksiä. Kaikki me tiedämme tämän, siksi kaikessa on kyse siitä että hyödynnämme huonon vaihtokaupan parhaalla tavalla.

Meillä on tämä aineellinen keho. Siihen oli olemassa syy. Syy oli se, että me halusimme nautiskella emmekä pitäneet Kṛṣṇan palvelemisesta. Tämä on syy. Kṛṣṇa-bahirmukha hañā bhoga vāñchā kare. Palvelemme Kṛṣṇaa. Se on meidän, tarkoitan, paikkamme perustavanlaatuinen asemamme. Kṛṣṇan palveleminen, mutta joskus me haluamme "Miksi palvelisin Kṛṣṇaa? Miksi palvelisin henkistä opettajaa? Haluan nautiskella." Mutta se nautinto oli seurausta Kṛṣṇan palvelemisesta ja silti haluttiin tulla nautiskelijoiksi Kṛṣṇasta riippumatta. Se on lankeemuksen syy. Se, että voitaisiin aivan yhtä hyvin nauttia ilman Kṛṣṇaa. Olette nähneet kuvan, jossa gopīt tanssivat ihanasti Kṛṣṇan kanssa ja nauttivat, paimenpojat leikkivät. Nauttikaa Kṛṣṇan seurassa. Siitä seuraa teidän todellinen nautintonne, mutta silloin kun te haluatte nauttia ilman Kṛṣṇaa se on māyā. Sitä on māyā. Māyā onkin ollut aina läsnä ja ellei olisi pimeyttä niin ette osaisi arvostaa kirkkautta. Siitä syystä Kṛṣṇa on luonut pimeyden ja myös māyān, jotta voisitte arvostaa sitä mikä on kirkkautta.

Kaksi asiaa on tarpeen. Ilman kirkkautta ei voida ymmärtää pimeyttä ja ilman pimeyttä ei voida ymmärtää kirkkautta. Nämä kaksi asiaa ovat olemassa rinnakkain. Aivan kuin on olemassa auringonvaloa ja varjoja rinnakkain. Te voitte seisoa varjossa. Voitte jäädä auringonvaloon. Se on teidän valintanne. Jos me jäämme pimeyteen niin elämämme on surkeaa ja jos me jäämme valoon niin se on kirkkautta. Siitä syystä vedinen kirjallisuus opettaa meitä, tamasi mā. "Älkää jääkö pimeyteen." Jyotir gama. "Menkää valoon." Kṛṣṇa tietoisuus -liike on siis yritys tuoda ihmiset pimeydestä valoon. Älkää siis käyttäkö väärin tätä tilaisuutta. Tulkaa yhteyteen tämän liikkeen kanssa tavalla tai toisella. Käyttäkää tilaisuus oikealla tavalla. Älkää menkö pimeyteen. Pysykää aina kirkkaassa valossa. Kiitos oikein paljon.