FI/Prabhupada 0210 - Koko bhakti-marga riippuu täysin Krishnan armosta
Lecture on SB 1.15.30 -- Los Angeles, December 8, 1973
Jos siis tahdotte ymmärtää Bhagavad-gītān niin on ymmärrettävä samalla tavalla kuin henkilö, jolta se on suoraan kuultu. Tätä kutsutaan paramparā menetelmäksi. Oletetaan minun kuulleen jotakin henkiseltä opettajaltani, joten puhun teille saman asian. Tätä siis on paramparā järjestelmä. Ette voi kuvitella mitä minun henkinen opettajani puhui tai vaikka te lukisittekin joitakin kirjoja niin ette voi ymmärtää ellette kuule sitä minulta. Tätä kutsutaan paramparā järjestelmäksi. Ette voi hypätä suoraan ylimpään guruun jättäen huomiotta seuraavan ācāryan, välittömästi seuraavan ācāryan. Aivan kuin meidän tämä Gau... Caitanya Mahāprabhun kultti. Emme voi ymmärtää Caitanya Mahāprabhua suoraan. Se ei ole mahdollista. Meidän on ymmärrettävä Gosvāmīen välityksellä. Sen vuoksi te tulette löytämään Caitanya-caritāmṛtassa ja joka luvun lopussa miten kirjoittaja sanoo, rūpa-ragunātha-pade... Mitä se on? Kṛṣṇadāsa.
- śrī-rūpa-ragunātha-pade yāra āśa
- caitanya-caritāmṛta kahe kṛṣṇa-dāsa
Tämä on oikea menetelmä. Ei hän sano, että "Olen ymmärtänyt Herra Caitanya Mahāprabhun suoraan." Ei, se ei ole hyvää ymmärrystä. Se on typeryyttä. Ette voi ymmärtää mitä on Caitanya Mahāprabhu. Siitä syystä hän sanoo toistuvasti, rūpa-ragunātha-pade sada yāra āśa caitanya-caritāmṛta kahe kṛṣṇa-dāsa. "Minä olen se Kṛṣṇa dāsa, Kavirāja, joka on aina Gosvāmīen määräysten alainen." Tämä on paramparā menetelmä. Samoin Narottama dāsa Ṭhākura sanoo myös, ei chay gosāi jār mui tār dās. "Minä olen sen henkilön palvelija, joka on hyväksynyt nämä Kuusi Gosvāmīa herroikseen. Minä en tule olemaan kenenkään muun henkilön palvelija. En henkilön, joka ei hyväksy heidän tietään ja tapojaan..." Siitä syystä me sanomme tai tarjoamme rukouksemme henkiselle opettajallemme, rūpānuga-varāya te, rūpānuga-varāya te, koska hän seuraa Rūpa Gosvāmīa. Sen vuoksi me hyväksymme hänet henkiseksi mestariksemme. Ei ole kysymys siitä, että olisi tultu jotenkin enemmäksi kuin Rūpa Gosvāmī tai... Ei, tāṅdera caraṇa-sebi-bhakta-sane vās. Tämä on paramparā menetelmä.
Nyt tässä toistetaan sama asia: Arjuna kuuli suoraan Kṛṣṇalta. Joskus jotkut ihmiset sanovat kuin lurjukset, että "Arjuna kuuli suoraan Kṛṣṇalta, mutta me emme löydä Kṛṣṇaa keskuudestamme. Miten voimme siis hyväksyä asian?" Ei ole kysymys suorasta läsnäolosta, koska teillä ei ole käsitystä absoluuttisesta tiedosta. Kṛṣṇan sanat, Bhagavad-gītā ei eroa Kṛṣṇasta. Kun kuulette Bhagavad-gītāa niin te kuulette suoraan Kṛṣṇalta, koska Kṛṣṇa ei ole erilainen. Kṛṣṇa on absoluuttinen. Kṛṣṇa, Kṛṣṇan nimi, Kṛṣṇan muoto, Kṛṣṇan ominaisuudet, Kṛṣṇan opetukset, kaikki Kṛṣṇan ovat kaikki Kṛṣṇa itse. He ovat Kṛṣṇa. Tämä tulee ymmärtää. Ne eivät eroa Kṛṣṇasta. Siitä syystä Kṛṣṇan muoto täällä, Hän on Kṛṣṇa. Hän ei ole patsas. "Hän on marmoripatsas." Ei, Hän on Kṛṣṇa. Hän on ilmestynyt eteenne, koska ette voi nähdä Kṛṣṇaa. Voitte nähdä kiven ja puun, koska Hän on ilmestynyt siinä muodossa. Luulette sen olevan kiveä ja puuta, mutta Hän ei ole kiveä ja puuta. Hän on Kṛṣṇa. Tätä kutsutaan Absoluuttiseksi Totuudeksi. Samalla tavalla Kṛṣṇan sanatkaan eivät eroa Kṛṣṇasta. Kun Kṛṣṇan sanat ovat Bhagavad-gītāssa niin se on Kṛṣṇa.
Niin kuin Etelä-Intian brāhmaṇa. Heti kun hän avasi... Hän oli lukutaidoton. Hän ei osannut lukea Bhagavad-gītāa, mutta hänen Guru Mahārājansa sanoi hänelle, että "Luet joka päivä kahdeksantoista lukua Bhagavad-gītāa." Hän oli hämillään, että "Olen lukutaidoton en osaa... No hyvä on, antakaa minulle Bhagavad-gītā." Hän oli siis Rāmaṇatha temppelissä. Hän otti Bhagavad-gītān ja selaili tällä tavalla. Hän ei osannut lukea. Niinpä hänen ystävänsä, jotka tunsivat hänet vitsailivat "No, brāhmaṇa, miten Bhagavad-gītān lukeminen sujuu?" Hän ei vastannut, koska tiesi ystäviensä vitsailevan hänen kustannuksellaan "koska en osaa... olen lukutaidoton". Kun Caitanya Mahāprabhu saapui niin hänkin oli hämillään "Brāhmaṇa, sinä luet Bhagavad-gītāa?" Hän sanoi "Herra, olen lukutaidoton. En osaa lukea. Se ei ole mahdollista, mutta minun Guru Mahārājani käski minun lukea. Mitä tekisin? Olen ottanut tämän kirjan." Tätä merkitsee gurun sanojen noudattaminen. Hän on lukutaidoton. Hän ei osaa lukea. Ei ole edes mahdollisuutta lukea, mutta hänen Guru Mahārājansa määräsi "Sinun pitää lukea Bhagavad-gītāa päivittäin kahdeksantoista lukua." Mitä tämä on? Tätä kutsutaan sanoilla vyavasāyātmikā buddhiḥ. Voin olla varsin epätäydellinen. Sillä ei ole väliä, mutta jos yritän noudattaa Guru Mahārājani määräystä niin tulen täydelliseksi. Tässä on salaisuus.
Yasya deve parā bhaktir yathā deve tathā gurau (ŚU 6.23). Jos henkilöllä on vahva usko Jumaluuden Ylimpään Persoonallisuuteen ja yhtä paljon uskoa guruun, yathā deve tathā gurau niin paljastetut kirjoitukset ilmestyvät. Ei ole kyse koulutuksesta. Ei ole kyse oppineisuudesta. On kyse uskosta Kṛṣṇaan ja guruun. Sen vuoksi Caitanya-caritāmṛta sanoo guru-kṛṣṇa-kṛpāya pāya bhakti-latā-bīja (CC Madhya 19.151). Ei koulutuksella, ei oppineisuudella sanota. Caitanya Mahāprabhu sanoo, guru-kṛṣṇa-kṛpāya. Gurun armosta, Kṛṣṇan armosta. Siinä on kysymys armosta. Ei ole kysymys oppiarvoista tai varakkuudesta tai rikkauksista. Ei, koko bhakti-mārga riippuu Herran armosta. Meidän on siis etsittävä armoa. Athāpi te deva padāmbuja-dvaya-prasāda-leśānugṛhīta eva hi, jānāti tattvam... (SB 10.14.29). Prasāda-leśa, leśa tarkoittaa osasta. Se, joka on vastaanottanut pienen osasen Korkeimman armoa kykenee ymmärtämään. Muut, na cānya eko 'pi ciraṁ vicinvan. Muut voivat spekuloida miljoonia vuosia. Ei ole mahdollista ymmärtää sillä tavalla. Siispä Bhagavad-gītā Kuten Se On. Siitä syystä me esitämme asiat näin, koska me esitämme Bhagavad-gītān niinkun sen ymmärsi Arjuna. Me emme mene tri. Radhakrishnanin luo tai sen ja sen oppineen, sen ja sen lurjuksen luo, jonkun lur... Ei, me emme mene. Se ei ole asiamme. Sitä merkitsee paramparā.