FI/Prabhupada 0227 - Miksi minun pitää kuolla, en halua kuolla
Lecture -- Los Angeles, May 18, 1972
Kṛṣṇan ymmärtäminen on siis hieman hankalaa. Itse asiassa Jumalan ymmärtäminen on aiheena hyvin vaikea, mutta Jumala Itse kuvaa Itseään Bhagavad-gītāssa. "Olen tällainen. Olen tällainen, tämä aineellinen luonto tällainen, tämä henkinen luonto tällä tavalla, elolliset ovat..." Kaikki on täysin kuvailtu Bhagavad-gītāssa. Itse Jumala antaa tiedon Itsestään ja se on oikea menetelmä Jumalan ymmärtämiseksi. Muuten arvelemalla emme voi ymmärtää Jumalaa. Se ei ole mahdollista. Hän on rajaton ja me olemme rajallisia. Meidän tietomme ja havaintokykymme ovat kaikki hyvin rajoittuneita. Miten me voisimmekaan ymmärtää rajattoman? Mutta jos hyväksymme tämän selityksen rajattomasta, että Hän on kuten Hän on sellainen niin me voimme ymmärtää. Se on täydellistä tietoa.
Spekuloivalla tiedolla Jumalasta ei ole arvoa. Todellinen tieto on kuin... Annan teille tämän esimerkin. Niin kuin poika haluaa tietää kuka on hänen isänsä niin on yksinkertaisinta on kysyä äidiltä tai äiti kertoo "Tämä on isäsi." Se on täydellistä tietoa ja jos te arvelette "Kukahan on isäni?" ja kyselette ympäri kaupunkia "Oletko sinä isäni? Oletko sinä isäni? Sinäkö olet isäni?" Tieto pysyy aina epätäydellisenä. Hän ei ikinä saa tietää kuka hänen isänsä on, mutta tämä yksinkertainen menetelmä kun otetaan tieto isästä vastaan oikealta auktoriteetilta eli äidiltä "Rakas poikani, tämä on isäsi." Se on täydellistä tietoa. Samalla tavalla yliaistillinen tieto... Aivan kuin puhuin teille, että on olemassa henkinen maailma. Se ei ole meidän oman arvelumme varassa oleva asia, mutta kun Jumala sanoo "Kyllä, on olemassa henkinen maailma. Se on Minun päämajani." Se on hyvä. Se on hyvä. Kyllä, siispä me vastaanotamme tiedon Kṛṣṇalta, auktoriteeteista parhaalta. Siitä syystä tietomme on täydellistä. Emme me ole täydellisiä, mutta meidän tietomme on täydellistä. Näin on siksi, että vastaanotamme tiedon täydelliseltä. Sama esimerkki, että en ole sen tiedon täydellinen ymmärtäjä kuka on oma isäni, mutta äitini on ja koska hyväksyn äitini täydellisen tiedon niin on tietoni isästäni täydellistä.
Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike on siis tarkoitettu antamaan täydellistä tietoa ihmisyhteiskunnalle: mikä Hän on, mikä on Jumala, mikä on tämä aineellinen maailma, miksi olette tulleet tänne, miksi teidän on läpikäytävä niin paljon koettelemuksia, surkeaa elämää ja miksi kuolen. En pidä kuolemisesta, mutta kuolema on pakollista. En pidä vanhaksi mieheksi tulemisesta, mutta silti se on pakollista. En haluaisi kärsiä sairauksista, mutta nekin ovat pakollisia. Nämä asiat tulee ratkaista, koska nämä ovat ihmiselämän todelliset ongelmat. Ei niin, että olisi kyse syömisen, nukkumisen, parittelun ja puolustuskeinojen parantamisesta. Se ei ole ihmiselämää. Ihminen nukkuu ja koira nukkuu, koska ihminen nukkuu hienossa asunnossa niin se ei tee hänestä edistyneempää olentoa kuin koirasta. Tehtävä nukkuu. Siinä kaikki, koska ihminen on löytänyt atomienergian puolustautuakseen ja koiralla on kynnet ja hampaat. Hänkin osaa puolustautua. Puolustautuminenkin siis on olemassa. Ette voi sanoa, että "Koska minulla on tämä atomipommi niin voin valloittaa koko maailman tai maailmankaikkeuden." Se ei ole mahdollista. Voitte puolustautua tavallanne ja koirakin voi puolustautua tavallaan, joten komea puolustautumismenetelmä, komea syömismenetelmä, komea nukkumismenetelmä ja komea seksimenetelmä eivät tee kansasta tai henkilöstä kehittynyttä. Se ei ole kehitystä. Tämä on sama asia. Suhteellisesti, olipa kyse viisi kahdesta tuhannesta tai viisi, viisisataa kahdestatuhannesta, viisi kahdestakymmenestä niin aina on samanlainen suhde. Siispä vaikka eläimelliset ominaisuudet olisivat olemassa pintasiloiteltuina niin ei se vielä tee ihmiskunnasta kehittynyttä. Sitä voidaan kutsua kiillotetuksi eläimellisyydeksi. Siinä kaikki. Todellinen kehitys merkitsee Jumalan tuntemista. Se on edistystä.