FI/Prabhupada 0241 - Aistit ovat aivan kuin käärmeitä
Lecture on BG 2.3 -- London, August 4, 1973
Taivasta kuvaillaan vedisessä kirjallisuudessa sanoilla tri-daśa-pūr. Tri-daśa-pūr. Tri-daśa-pūr tarkoittaa, että on olemassa 33 miljoonaa puolijumalaa ja kaikilla omat planeettansa. Tätä tarkoitetaan sanoilla tri-daśa-pūr. Tri tarkoittaa kolmea ja daśa tarkoittaa kymmentä. Eli kolmekymmentäkolme tai kolmekymmentä. Joka tapauksessa tri-daśa-pūr ākāśa-puṣpāyate. Ākāśa-puṣpa tarkoittaa jotain kuvitteellista, jotain mielikuvitusasiaa. Kukkasta taivaalla. Kukan pitäisi olla puutarhassa, mutta jos joku kuvittelee kukkasen olevan taivaalla niin kukkanen taivaalla on mielikuvitusta. Bhaktoille tällainen kohoaminen taivaallisille planeetoille on siis kuin kukkanen taivaalla. Tri-daśa-pūr ākāśa-puṣpāyate. Kaivalyaṁ narakāyate. Jñānī ja karmī ja durdāntendriya-kāla-sarpa-paṭalī protkhāta-daṁstrāyate. Sitten joogi. Joogit yrittävät. Joogi tarkoittaa yoga indriya-samyama eli aistien hallitsemista. Sitä on jooginen harjoitus. Meidän aistimme ovat hyvin voimakkaita. Aivan kuin me vaiṣṇavatkin aluksi koetamme hallita kielemme. Niin joogitkin koettavat hallita aisteja. He eivät koita hallita ainoastaan kieltä vaan kaikkia kymmentä aistia joogien mystisellä menetelmällä. Miksi he siis koettavat hallita? Koska aistit ovat kuin käärmeitä. Niin kuin käärme koskee johonkin ja heti tämä kuolee. Loukkaantuu tai jopa kuolee. Esimerkki tästä: sukupuolihalumme. Heti kun harrastetaan luvatonta seksiä siitä seuraa monia vaikeuksia. Tietysti siitä on tehty nykyään kovin helppoa. Ennen se oli kovin vaikeaa etenkin Intiassa. Siitä syystä nuori tyttö oli aina suojeltu, koska jos hän meni poikien kanssa niin tavalla tai toisella heti kun seksiä harrastettiin hän tuli raskaaksi. Eikä häntä voitu enää saada avioon. Ei, käärmeen koskettamana. Vedinen sivistys on hyvin ankaraa, koska koko päämääränä on miten palata kotiin, kotiin Jumaluuteen. Ei aistityydytys, syöminen ja juominen, hauskanpito ja nauttiminen. Sellainen ei ole ihmiselämän päämäärä. Kaikki siis suunniteltiin sitä päämäärää silmälläpitäen. Viṣṇur aradhyate.
- varṇāśramācāravatā
- puruṣeṇa paraḥ pumān
- viṣṇur āradhyate panthā
- nānyat tat-toṣa-kāraṇam
- (CC Madhya 8.58)
Varṇāśrama, nämä brāhmaṇa, kṣatriya, vaiśya. Heidän kaikkien oli lujasti seurattava tietyn luokan sääntöjä ja ohjeita. Brāhmaṇan piti toimia brāhmaṇan tavoin. Kṣatriyan piti toimia kuten Kṛṣṇa sanoo "Sinä olet kṣatriya. Miksi puhut kaikkea tällaista lurjukselle sopivaa? Sinun täytyy!" Naitat tvayy upapadyate (BG 2.3). "Kahdella tavalla sinun ei pitäisi toimia näin. Kṣatriyana sinun ei pitäisi tehdä näin ja Minun ystävänäni sinun ei pitäisi tehdä näin. Tämä on sinun heikkoutesi." Tätä on siis vedinen sivistys. Taistelua kṣatriyalle. Brāhmaṇa ei tule taistelemaan. Brāhmaṇa on satyaḥ śamo damaḥ. Hän harjoittelee miten tulla rauhalliseksi, miten puhtaaksi, miten hallita aistit, miten mieli, miten tulla yksinkertaisen vilpittömäksi, miten tulla täysin tietoiseksi vedisestä kirjallisuudesta, miten soveltaa tietoa käytännön elämässä, miten saavuttaa luja vakaumuksen tila. Sellaisia ovat brāhmaṇat. Samalla tavalla kṣatriyoiden — taistelu. Se on tarpeellista. Vaiśya-kṛṣi-go-rakṣya-vāṇījyam (BG 18.44). Kaikkia näitä sääntöjä tulee seurata ankarasti.