FI/Prabhupada 0243 - Oppilas lähestyy gurua valaistuksen saadakseen
Lecture on BG 2.9 -- London, August 15, 1973
Pradyumna: Käännös "Sañjaya sanoi: Puhuttuaan siten Arjuna, vihollisten kurittaja sanoi Kṛṣṇalle 'Govinda, minä en taistele' ja vaikeni."
Prabhupāda: Edellisessä säkeessä Arjuna sanoi, että "Tästä taistelusta ei ole hyötyä, koska toisella puolella kaikki ovat minun sukulaisiani. He ovat omaa väkeäni ja mikä olisi sen arvo, vaikka heidät tappamalla tulisin voitokkaaksi?" Sen olemme selittäneet, että sellainen kieltäymys tapahtuu joskus tietämättömyydessä. Itse asiassa se ei ole kovinkaan älykäs asiaintila. Näin se siis on. Tällä tavalla siis, evam uktvā "sanoen, että" 'Taistelemisesta ei siis ole mitään hyötyä'" evam uktvā "näin sanoen" hṛṣīkeśam, hän puhuu aistien herralle. Edellisessä säkeessä hän on sanonut, śiṣyas te 'haṁ prapannam. (BG 2.7) "Minä olen antautunut oppilaasi." Kṛṣṇa ryhtyy siis guruksi ja Arjunasta tulee oppilas. Aiemmin he puhuivat ystävinä, mutta ystävällinen puhe ei voi ratkaista mitään vakavia kysymyksiä. Kun on jotain vakavaa asiaa niin se pitää puhua auktoriteettien kesken. Siispä hṛṣīkeśam, olen joitakin kertoja selittänyt. Hṛṣīka tarkoittaa aisteja ja īśa tarkoittaa herraa. Hṛṣīka-īśa ja ne yhdistettynä toisiinsa: Hṛṣīkeśa. Näin myös Arjuna. Guḍā īśa. Guḍāka tarkoittaa pimeyttä ja īśa... Pimeys merkitsee tietämättömyyttä.
- ajñāna-timirāndhasya
- jñānāñjana-śalākayā
- cakṣur-unmīlitaṁ yena
- tasmai śrī-guruve namaḥ
Gurun velvollisuus on toimia kun śiṣya eli oppilas saapuu gurun luo valaistuakseen. Kaikki syntyvät typerinä. Jokainen. Jopa ihmisolennot, koska he saapuvat eläinkunnasta kehittymällä. Syntymä on siis samanlainen ja tapahtuu tietämättömyydessä kuten eläimillä. Siispä vaikka olemme ihmisiä niin edellytämme opetusta. Eläin ei voi oppia, mutta ihminen voi oppia. Siitä syystä śāstra sanoo, nāyaṁ deho deha-bhājāṁ nṛloke kaṣṭān kāmān arhate vid-bhujāṁ ye. Olen muutamia kertoja lausunut tämän säkeen, että nyt... Alempana kuin ihmisen olotilassa meidän pitää työskennellä hyvin lujasti vain neljän elämäntarpeen täyttämiseksi: syömisen, nukkumisen, parittelun ja puolustautumisen.
Aistityydytys. Päätehtävänä on aistityydytys. Siitä syystä jokaisen on työskenneltävä hyvin lujasti, mutta ihmiselämässä Kṛṣṇa antaa meille niin paljon kykyjä ja älykkyyttä. Voimme tehdä elintasostamme hyvin mukavaa, mutta tarkoituksena on saavuttaa täydellisyys Kṛṣṇa tietoisuudessa. Te elätte mukavasti. Se on ihan hyvä, mutta älkää eläkö eläinten tavoin vain lisäten aistien tyydyttämistä. Ihmiset näkevät jatkuvasti vaivaa elääkseen mukavasti, mutta he haluavat elää mukavasti aistityydytyksen vuoksi. Se on nykysivistyksen virhe. Yuktāhāra-vihāraś ca yogo bhavati siddhiḥ. Bhagavad-gītāssa sanotaan yuktāhāra. Kyllä, teidän on syötävä, teidän on nukuttava, teidän pitää tyydyttää aistinne, teidän pitää hoitaa puolustautuminen. Tehkää niin paljon kuin mahdollista älkääkä kääntäkö huomiotanne pois liiaksi. Meidän on syötävä, yuktāhāra. Se on tosiasia, mutta ei atyāhara. Rūpa Gosvāmī on neuvonut teoksessaan Upadeśāmṛta
- atyāhāraḥ prayāsaś ca
- prajalpo niyamagrahaḥ
- laulyaṁ jana-saṅgaś ca
- ṣaḍbhir bhaktir vinaśyati
- (NOI 2)
Jos te tahdotte edistyä henkisessä tietoisuudessa, koska se on oikea elämän päämäärä niin teidän ei pitäisi syödä enempää, atyāhāraḥ tai kerätä enempää materiaa. Atyāhāraḥ prayāsaś ca prajalpo niyamagrahaḥ. Se on meidän filosofiaamme.