FI/Prabhupada 0269 - Lurjusten tulkinnoilla ette voi milloinkaan ymmärtää Bhagavad-gitaa
Lecture on BG 2.10 -- London, August 16, 1973
Koettakaa siis ymmärtää miten Kṛṣṇa on Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeśa eli Kṛṣṇa alkoi siis nauraa, että "Hän on Minun ystäväni, jatkuva seuralaiseni ja tuollainen heikkous. Aluksi hän oli innoissaan pyytämässä Minua ajamaan sotavaunujaan, senayor ubhayor madhye. Nyt viṣīdantan. Nyt hän valittaa." Me kaikki olemme siis sellaisia typeryksiä. Arjuna ei ole typerys. Arjunaa on kuvailtu nimellä Guḍākeśa. Miten hän voisikaan olla typerys? Mutta hän esittää typeryksen osaa. Ellei hän esittäisi typeryksen osaa niin miten tämä Bhagavad-gītā tulisi Śrī Kṛṣṇan suusta? Ja koska hän on bhakta niin hän esittää täydellisesti sillä tavoin, että Kṛṣṇa opettaa.
Tässä on täydellinen opettaja ja täydellinen oppilas, Arjuna. Meidän tulee oppia heidän... Meidän asemamme... Arjuna esittäytyy aivan tavallisena miehenä kuten me ja Kṛṣṇa on Hṛṣīkeśa ja antaa Hänelle neuvojaan, täydellisiä neuvojaan. Jos me omaksumme, jos me luemme Bhagavad-gītāa ymmärtämyksen hengessä Arjunan eli täydellisen oppilaan tavoin ja mikäli me hyväksymme Kṛṣṇan täydellisen opettajan neuvon ja ohjeet niin meidän tulee tietää, että olemme silloin ymmärtäneet Bhagavad-gītān.
Omalla mielen spekulaatiollani, lurjusten tulkinnoilla, oman oppineisuuden näyttämisellä ette voi ymmärtää Bhagavad-gītāa. Se ei ole mahdollista. Olkaa alistuvaisia. Siitä syystä Bhagavad-gītāssa sanotaan, tad viddhi praṇipātena paripraśnena sevayā (BG 4.34). Meidän tulee siis antautua kuten Arjuna antautui. Śiṣyas te 'haṁ śādhi māṁ prapannam. (BG 2.7) "Minä antaudun Sinulle. Minusta tulee Sinun oppilaasi." Oppilaaksi tuleminen merkitsee antautumista sekä henkisen opettajan opetuksen, ohjeen ja käskyjen vapaaehtoista hyväksymistä. Arjuna on jo hyväksynytkin sen, vaikka hän puhuu na yotsye "Kṛṣṇa, en taistele." Kun Hän selittää kaiken opettajana niin Arjuna taistelee. Opettajan määräys. Taistelematta jättäminen on hänen omaa aistityydytystään ja taistelu siitä huolimatta, ettei hänellä ole lainkaan halua taistella on opettajan tekemistä tyytyväiseksi. Tämä on Bhagavad-gītān summa ja olemus.
Kṛṣṇa näkee Arjunan viṣīdantam eli hyvin liikuttuneena valittamassa, ettei tämä ole valmis tekemään velvollisuuttaan. Sen vuoksi seuraavassa säkeessä Hän aloittaa sanomalla aśocyān anvaśocas tvaṁ prajña-vādāṁś ca bhāṣase. (BG 2.11) "Rakas Arjuna, sinä olet Minun ystäväni. Älä välitä, māyā on hyvin voimakas. Siitä huolimatta, että sinä olet Minun henkilökohtainen ystäväni niin olet väärän myötätunnon vallassa. Kuuntele siis vain Minua." Sen vuoksi Hän sanoi aśocyān. "Sinä valitat asiaa, joka ei ole lainkaan hyvästä." Aśocya. Śocya tarkoittaa valittamista ja aśocya tarkoittaa, ettei tulisi valittaa. Aśocya. Siispä aśocyān anvaśocas tvaṁ prajña-vādāṁś ca bhāṣase. "Mutta puhut kuin hyvin viisas oppinut." Koska hän on puhunut, mutta nuo asiat on oikein sanottu. Se, mitä Arjuna on sanonut eli varṇa-saṅkara, että kun naiset saastuvat niin väestökin on varṇa-saṅkara. Se on tosiasia. Mitä Arjuna onkin sanonut Kṛṣṇalle välttääkseen taistelemisen niin ne asiat ovatkin aivan totta, mutta henkisestä asemasta katsottuna nuo asiat saattavat olla totta tai ei, mutta niitä ei pidetä henkisestä asemasta tarkkailtuna kovin vakavina. Siitä syystä aśocyān anvaśocas tvam. Näin on, koska hänen valittamisensa liittyi keholliseen elämänkäsitykseen. Se kehollinen elämänkäsitys tuomitaan aivan Kṛṣṇan ohjeiden alussa. Aśocyān anvaśocas tvam. (BG 2.11) "Sinä valitat kehollista elämänkäsitystä." Koska kukaan kehollisen elämänkäsityksen vallassa oleva ei ole eläintä parempi.