FI/Prabhupada 0278 - Oppilas merkitsee häntä joka hyväksyy opin
Lecture on BG 7.2 -- San Francisco, September 11, 1968
Tämän tiedon kykenee ymmärtämään henkilö, joka on muodostanut suhteen Kṛṣṇaan ja on antautunut sielu. Olematta antautunut on hyvin vaikeaa ymmärtää hallitsijaa ja energioita, miten Hän hallitsee kaikkea. Tubhyāṁ prapannāya aśeṣataḥ samagreṇa upadekṣyāmi. Tämä on ehtona. Tulette havaitsemaan myöhemmissä luvuissa, miten Kṛṣṇa sanoo, nāhaṁ prakāśaḥ sarvasya (BG 7.25). Kuten aloittaessanne uudessa koulutuksessa, ellette te antaudu instituution sääntöjen edessä, niin miten voisitte hyötyä kyseisen tahon antamasta tiedosta? Missä tahansa, milloin vain tahdottekin ottaa jotakin vastaan, teitä on hallittava, tai teidän tulee olla antautuneita säännöille ja säädöksille. Kuten me annamme luokallemme oppitunteja Bhagavad-gītā:sta, ja ellette seuraa tämän luokan sääntöjä ja rajoituksia, ei ole mahdollista vastaanottaa tietoa. Samalla tavoin, hallitsijan ja hallitsemisen täysi tieto voidaan ymmärtää kun henkilö on antautunut Arjunan tavoin Kṛṣṇalle. Ellei henkilö ole antautunut sielu, se ei ole mahdollista. Muistatte aina miten Kṛṣṇa, miten Arjuna antautui Kṛṣṇalle. Śiṣyas te 'haṁ śādhi māṁ prapannam (BG 2.7). Sen vuoksi siis Kṛṣṇa myös puhuu hänelle.
Todellakin, näitä keskusteluja pyhistä kirjoituksista ei pidä pitää, ellei puhujan ja yleisön välillä vallitse suhdetta. Yleisö merkitsee oppilaita. Oppilas tarkoittaa sitä joka hyväksyy opin. Śiṣya. Śiṣya. Täsmällinen Sanskrit-sana on śiṣya. Tämä śiṣya merkitsee... On olemassa verbi, sanskritin verbi jota kutsutaan sanalla śās. Śās merkitsee hallitsemista. Sanasta śās tulee sana "śāstra". Śāstra merkitsee kirjojen hallintaa. Ja sanasta śas, śastra. Śastra merkitsee aseita. Kun argumentti epäonnistuu, järki epäonnistuu... Aivan kuin valtion hallinta. Aivan ensiksi he antavat teille lait. Jos rikotte lakeja, ellette seuraa sääntökirjoja, mikä merkitsee śāstraa, niin seuraava askel on śastra. Śastra tarkoittaa aseita. Ellette seuraa hallituksen sääntöjä, pysyä oikealla puolen, niin poliisien pamput ilmestyvät — śastra. Teitä on hallittava. Jos olette herrasmies, teitä hallitaan śāstristen sääntöjen mukaisesti. Jos taas uhmaatte, astuu kuvaan Durgādevīn atrain. Te olette nähneet Durgādevīn, kuvan atraimesta, kolmenlaisista kärsimyksistä. Tarkoitan, ettette voi rikkoa lainkaan sääntöjä tai säädöksiä; samoin kuin valtiossa, samoin on ylimmässä valtiossa Kṛṣṇa.
Rikkominen ei ole mahdollista. Ajatellaan esimerkiksi terveyssääntöjä. Jos syömme liikaa, jokin sairaus saa hallinnan meihin. Saatte ruoansulatushäiriön ja tohtori neuvoo teitä olemaan kolme päivää syömättä. Joten teitä hallitsee - luonto. Luonto merkitsee Jumalan lakia. Se toimii itsestään. Typerät henkilöt eivät näe Jumalan lakia, mutta Jumalan laki on olemassa. Aurinko nousee tarkalleen ajallaan, kuu täsmälleen oikeaan aikaan. Tammikuu, ensimmäinen vuoden kuukausista, on saapunut tarkalleen ajallaan. Joten hallintaa on olemassa. Mutta typerät ihmiset eivät näe sitä. Kaikkea hallitaan.
Joten Jumalan tunteminen ja sen miten asiat toimivat ja miten hallitaan, nämä asiat tulisi tietää. Emme saisi edetä vain pelkkien tunteikkaiden mielipiteidemme pohjalta. Uskonnollinen mielipide sopii niille jotka seuraavat sokeasti. Mutta nykyaikana ihmiset ovat kehittyneet niin-sanotussa koulutuksessa. Bhagavad-gītā antaa teille täyden tiedon niin että te voitte hyväksyä Jumalan järkenne avulla, argumenttinne avulla, omalla tiedollanne. Se ei ole sokeaa seuraamista. Kṛṣṇa tietoisuus ei ole tunnepitoinen mielipide. Sen tukena on tieto ja käytännöllinen viisaus. Vijñānam. Jñānaṁ vijñāna sahitam. Joten ilman vijñāna sahitam... Ja menetelmänä tämän tiedon ymmärtämiseksi on olla antautunut sielu. Sen vuoksi me... Oppilas, oppilas merkitsee häntä joka hyväksyy opin. Hyväksymättä oppia me emme voi edetä lainkaan. Se ei ole mahdollista. Oli tiedon kenttä mikä tahansa, toimintojen kenttä mikä vain, mikäli tahdotte olla tietoinen, tieteellisesti ja tosiasiassa, niin teidän pitäisi hyväksyä hallitseva periaate. Samagreṇa vakṣ ya svarūpaṁ sarvokaraṁ yatra dhiyaṁ tad ubhaya-viṣayakaṁ jñānaṁ vyaktum.