FI/Prabhupada 0342 - Jokainen meistä elävistä olennoista on yksilö, ja samoin Kṛṣṇakin on yksilöllinen henkilö

From Vanipedia
Jump to: navigation, search
Go-previous.png Edellinen Sivu - Video 0341
Seuraava Sivu - Video 0343 Go-next.png

Jokainen meistä elävistä olennoista on yksilö, ja samoin Kṛṣṇakin on yksilöllinen henkilö
- Prabhupāda 0342


Luento CC Adi-lila 7.7 -- Mayapur, 9. maaliskuuta, 1974

Jokainen meistä elävistä olennoista on yksilö, ja samoin Kṛṣṇakin on yksilöllinen henkilö. Tämä on tietoa. Nityo nityānāṁ cetanaś cetanānām eko yo bahūnāṁ vidadhāti kāmān (Kaṭha Upaniṣad 2.2.13). Kṛṣṇa, tai Jumala, Hän on myös nitya, ikuinen. Me olemme samoin nitya, ikuisia. Na hanyate hanyamāne śarīre (BG 2.20). Me emme kuole. Siinä on henkisen ymmärryksen esiaste, että "Minä en ole tämä keho, minä olen henkisielu, ahaṁ brahmāsmi, mutta minä olen yksilö." Nityo nityānām. Kṛṣṇa on yksilöllinen henkilö; Minä olen myös yksilöllinen henkilö. Kun Kṛṣṇa sanoo että sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja (BG 18.66), se ei tarkoita että minä tulen yhdeksi Kṛṣṇan kanssa tai sulaudun Kṛṣṇan olemukseen. Minä säilytän yksilöllisyyteni, Kṛṣṇa pitää yksilöllisyytensä, mutta minä suostun tottelemaan Hänen käskyään. Sen vuoksi Kṛṣṇa sanoo Bhagavad-gītā:ssa Arjunalle että "Olen opettanut sinulle kaiken. Mikä on siis päätöksesi?" Yksilöllinen. Ei ole kyse siitä, että Kṛṣṇa pakottaisi Arjunan. Yathecchasi tathā kuru: (BG 18.63) "Nyt voit tehdä mitä vain tahdot." Sitä on yksilöllisyys.

Tämä on siis lopullinen tieto, että tämä Māyāvāda filosofia, yhdeksi tuleminen, sulautuminen olemukseen, olemukseen sulautumisella tarkoitetaan että sulaudumme Kṛṣṇan käskyn kanssa. Tällä hetkellä meidän yksilöllisyytemme on māyā, koska me suunnittelemme paljon kaikenlaista. Sen vuoksi teidän yksilöllisyytemme ja meidän yksilöllisyytemme välillä on riitasointu. Mutta kun ristiriitaisuuksia ei enää tapahdu —kun olemme samaa mieltä, että "Keskipiste on Kṛṣṇa"— sitä on ykseys, eikä sitä, että menetämme yksilöllisyytemme. Niinpä kuten kaikkialla Veedisessä kirjallisuudessa todetaan ja kuten Kṛṣṇa sanoo, olemme kaikki yksilöitä. Kaikki yksilöllisiä. Svayaṁ bhagavān ekale īśvara. Mutta ero on, että Hän on korkein hallitsija, īśvara.

Īśvara merkitsee hallitsijaa. Itse asiassa Hän on hallitsija, ja mekin olemme, mutta me olemme alamaisia hallitsijoita. Siispä Hän on ekale īśvara, yksi hallitsija. Īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇa, kuten Brahma-saṁhitā toteaa. Ekale īśvara. Īśvara ei voi olla monta. Sellainen ei ole īśvara. Māyāvādien filosofia, joka väittää jokaisen olevan Jumala, ei ole kovinkaan oikea johtopäätös. Se on lurjusmaisuutta. Kṛṣṇa sanoo, mūḍha. Na māṁ prapadyante mūḍhāḥ (BG 7.15). Siitä, joka ei suostu alistumaan korkeimmalle īśvaralle, Korkeimmalle Herralle, teidän tulisi tietää täysin että "Tämä on mūḍha, lurjus," sillä ei jokaisesta, ei meistä voi tulla īśvaraa. Se ei ole mahdollista. Silloinhan ei īśvara merkitsisi yhtään mitään. Īśvara merkitsee hallitsijaa. Kuvitellaan vaikka, että kuulumme johonkin ryhmään, tähän meidän Kansainväliseen Liikkeeseemme. Jos jokaisesta tulisi hallitsija tai ācārya, miten sitä voitaisiin johtaa? Ei. On oltava joku päähenkilö. Se on meidän käytännön elämämme periaate. Me seuraamme poliittisia johtajiamme. Emme me voi sanoa, että "Kuulun tähän puolueeseen" ellen seuraa tiettyä johtajaa. Se on luonnollista.

Niinpä Veedinen opetus kuuluu, nityo nityānāṁ cetanaś cetanānām (Kaṭha Upaniṣad 2.2.13). On oltava olemassa yksi johtaja, samanlaatuinen johtaja, nitya. Minä olen nitya, Kṛṣṇa on nitya. Kṛṣṇakin on elävä olento; minäkin olen elävä olento. Nityo nityānāṁ cetanaś cetanānām. Mikä siis on erona Kṛṣṇan ja minun välillä? Ero on, että on kaksi nityaa tai kaksi cetanaś:ia. Toista kuvaillaan yksikössä, ja toista monikossa. Nityo nityānām. Tämä nityānām on monikkomuoto, ja nitya on yksikkömuoto. Niinpä Jumala on nitya, yksi, yksikössä, ja me, meitä hallitaan. Me olemme monikossa. Siinä ero. Ja miten Hän voi hallita monikossa olevia? Koska eko yo bahūnāṁ vidadhāti kāmān. Hän yksin antaa kaikki elämän perusasiat näille monille; sen vuoksi Hän on īśvara, Hän on Kṛṣṇa, Hän on Jumala. Se, joka toimittaa kaikki elämän perusasiat, Hän on īśvara, Hän on Kṛṣṇa, Hän on Jumala. Me voimme siis aivan hyvin käsittää sen, että Kṛṣṇa ylläpitää meitä, joten miksi me emme siis olisi Hänen hallittaviaankin? Tämä on tosiseikka..