FI/Prabhupada 0160 - Krishna protestoi: Difference between revisions

Latest revision as of 17:38, 1 October 2020

Edellinen Sivu - Video 0159

Seuraava Sivu - Video 0161

Conversation at Airport -- October 26, 1973, Bombay

Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme pyrkii opettamaan ihmisiä ymmärtämään elämän arvon. Nykyaikainen koulutuksen ja sivilisaation menetelmä on niin alentunut, että ihmiset ovat unohtaneet elämän arvon. Yleensä kaikki tapaavat unohtaa elämän arvon täällä aineellisessa maailmassa, mutta ihmiselämä on tilaisuus herätä tajuamaan elämän tärkeys. Śrīmad-Bhāgavatamissa todetaan, parābhavas tāvad abodha-jāto yāvan na jijñāsata ātma-tattvam. Mitä tahansa typerä elävä olento tekeekin on hänelle tappioksi niin kauan kuin hän ei ole herännyt itseoivalluksen tietoisuuteen. Tämä tappio tapahtuu alemmissa elämänlajeissa, koska ne eivät ymmärrä elämän arvoa. Niiden tietoisuus ei ole edistynyt, mutta jopa ihmisolentojen elämässä sama tappio jatkuu eikä se ole kovin hyvänlaatuista sivilisaatiota. Sellainen on melkein eläinsivilisaatiota.

Āhāra-nidrā-bhaya-maithunaṁ ca samānyā etat paśubhir narāṇām. Kun ihmiset elävät vain neljänlaisten kehollisten tarpeiden parissa eli syöden, nukkuen, paritellen ja puolustaen niin sekin on aivan ilmeisesti eläimen elämää eikä siksi ole kovin edistynyttä sivistystä. Siispä meidän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme tehtävä on kouluttaa ihmisiä ryhtymään ottamaan vastuuta elämästään. Tätä meidän vedinen sivistyksemme merkitsee. Elämän ongelmana eivät ole muutaman vuoden kestävät hankaluudet tämän elämän aikana. Elämän ongelmana on se kuinka ratkaista syntymän, kuoleman, vanhuuden ja sairauden ongelma. Niin neuvoo Bhagavad-gītā. Janma-mṛtyu-jarā-vyādhi-duḥkha-doṣānudarśanam (BG 13.9). Ihmiset ovat monien elämän ongelmien kanssa vaivautuneita, mutta elämän todellinen ongelma on miten pysäyttää syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus.

Ihmiset ovat paatuneita. Heistä on tullut niin tylsäpäisiä, että he eivät ymmärrä edes elämän ongelmaa. Kauan, kauan sitten kun Viśvāmitra Muni näki Mahārāja Daśarathan niin Mahārāja Daśaratha tiedusteli Viśvāmitra Munilta, aihistaṁ yat taṁ punar janma jayaya. "Arvon herra, miten teidän yrityksenne voittaa kuolema sujuu? Varmaankin hyvin? Eihän sen kanssa ole ongelmia?" Tätä siis on meidän vedinen sivistyksemme. Kuinka voittaa syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus, mutta nykyaikana ei ole tietoa sellaisesta eikä kukaan ole kiinnostunut. Suuret, suuret professoritkaan eivät tiedä mitä on elämän jälkeen. He eivät usko kuoleman jälkeiseen elämään. Tämä onkin sokeaa sivistystä. Me yritämme osaltamme kouluttaa heitä elämän tarkoituksesta, erityisesti ihmiselämän, joka on erilaista kuin elämän keholliset tarpeet: syöminen, nukkuminen, parittelu ja puolustaminen.

Bhagavad-gītāssakin sanotaan, manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye: (BG 7.3) "Miljoonista henkilöistä yksi voi yrittää onnistua elämässään." Siddhaye, siddhi. Tämä on siddhi. Kuinka voittaa syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus ja manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye. Nykyajan sivistynyt ihminen on niin tyhmä, ettei tiedä edes mitä siddi merkitsee. He ajattelevat, että "Jos minä saan hieman rahaa ja oikein mukavan majan, auton, hyvän perheen niin se on siddhi." Ei ole. Voitte saada muutaman elinvuoden ja hienon majan, auton, mukavan perheen, mutta tämä järjestely päättyy koska tahansa ja te joudutte vastaanottamaan toisen kehon. Sitä te ette tiedä. Eivätkä he välitäkään tietää mitään siitä. Heistä on tullut niin tylsäpäisiä, että he ovat hyvin ylpeitä koulutuksestaan, sivistyksen edistymisestä, mutta me protestoimme sitä vastaan. En minä vaan Kṛṣṇa protestoi.

na māṁ duṣkṛtino mūḍhāḥ

prapadyante narādhamāḥ

māyayāpahṛta-jñānā

āsuraṁ bhāvam āśritāḥ

(BG 7.15)

Nämä lurjukset, ihmiskunnan alhaisimmat, jotka ovat jatkuvasti syntiä tekemässä. Sellaiset henkilöt eivät ota vastaan Kṛṣṇa tietoisuutta. "Ei, on monia maisterin ja tohtorin tutkintoja." Kṛṣṇa sanoo, māyayāpahṛta-jñānāḥ. "He vaikuttavat oikein hyvin koulutetuilta, mutta māyā vie pois heidän todellisen tietonsa." Āsuraṁ bhāvam āśritāḥ. Tämä ateistinen sivistys on hyvin vaarallinen. Tästä syystä ihmiset kärsivät, mutta he eivät ole kovin vakavissaan. Siitä syystä Kṛṣṇa on puhunut heidän olevan mūḍhāḥ eli lurjuksia. Na māṁ duṣkṛtino mūḍhāḥ. Siispä me yritämme pikkuisen saada nämä mūḍhat eli mūḍha sivistyksen tulemaan henkisen elämän valoon. Se on meidän nöyrä yrityksemme.

On kuitenkin jo sanottu, että manuṣyāṇāṁ sahasreṣu (BG 7.3). "Vain yksi miljoonista henkilöistä voi ryhtyä tähän." Manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että me lopettaisimme. Aivan kuin koulussamme yliopistoaikoina Sir Asutosh Mukherjee aloitti jotkin korkeammat opinnot, tohtoriopinnot yliopistossa. Opiskelijoita oli vain pari, mutta silti luokkaa pidettiin yllä monen tuhannen rupian avulla eikä otettu huomioon, että opiskelijoita oli vain muutama. Samalla tavalla tämän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeenkin tulee säilyä. Ei sillä ole väliä jos typerykset eivät ymmärrä tai ota sitä vastaan. Meidän on levitettävä propagandaamme. Kiitos oikein paljon.

@@ Line 7: / Line 7: @@
 [[Category:FI-Quotes - in India, Bombay]]
 <!-- END CATEGORY LIST -->
+<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
+{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0159 - Isot, isot suunnitelmat siitä kuinka saada ihmiset tekemään lujemmin töitä|0159|FI/Prabhupada 0161 - Ryhtykää vaishnaviksi ja tuntekaa myötätuntoa kärsivää ihmiskuntaa kohtaan|0161}}
+<!-- END NAVIGATION BAR -->
 <!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
 <div class="center">
@@ Line 15: / Line 18: @@
 <!-- BEGIN VIDEO LINK -->
-{{youtube_right|4DVqRKNUiDU|Krishna protestoi<br />-  Prabhupāda 0160}}
+{{youtube_right|UaLSmw0XNvI|Krishna protestoi<br />-  Prabhupāda 0160}}
 <!-- END VIDEO LINK -->
 <!-- BEGIN AUDIO LINK -->
-<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/731026RC.BOM_clip.mp3</mp3player>
+<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/731026RC.BOM_clip.mp3</mp3player>
 <!-- END AUDIO LINK -->
@@ Line 27: / Line 30: @@
 <!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
-Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme pyrkii opettamaan ihmisiä ymmärtämään elämän arvon. Nykyaikainen koulutuksen ja sivilisaation menetelmä on niin alentunut, että ihmiset ovat unohtaneet elämän arvon. Yleensä kaikki tapaavat unohtaa elämän arvon täällä aineellisessa maailmassa, mutta ihmiselämä on tilaisuus herätä tajuamaan elämän tärkeys. Śrīmad-Bhāgavatamissa todetaan, parābhavas tāvad abodha-jāto yāvan na jijñāsata ātma-tattvam. Mitä tahansa typerä elävä olento tekeekin, on hänelle tappioksi, niin kauan kuin hän ei ole herännyt itse-oivalluksen tietoisuuteen. Tämä tappio tapahtuu alemmissa elämänlajeissa, koska ne eivät ymmärrä elämän arvoa. Niiden tietoisuus ei ole edistynyt. Mutta jopa ihmisolentojen elämässä sama tappio jatkuu, eikä se ole kovin hyvänlaatuista sivilisaatiota. Sellainen on melkein eläinsivilisaatiota.
+Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme pyrkii opettamaan ihmisiä ymmärtämään elämän arvon. Nykyaikainen koulutuksen ja sivilisaation menetelmä on niin alentunut, että ihmiset ovat unohtaneet elämän arvon. Yleensä kaikki tapaavat unohtaa elämän arvon täällä aineellisessa maailmassa, mutta ihmiselämä on tilaisuus herätä tajuamaan elämän tärkeys. Śrīmad-Bhāgavatamissa todetaan, parābhavas tāvad abodha-jāto yāvan na jijñāsata ātma-tattvam. Mitä tahansa typerä elävä olento tekeekin on hänelle tappioksi niin kauan kuin hän ei ole herännyt itseoivalluksen tietoisuuteen. Tämä tappio tapahtuu alemmissa elämänlajeissa, koska ne eivät ymmärrä elämän arvoa. Niiden tietoisuus ei ole edistynyt, mutta jopa ihmisolentojen elämässä sama tappio jatkuu eikä se ole kovin hyvänlaatuista sivilisaatiota. Sellainen on melkein eläinsivilisaatiota.
-Āhāra-nidrā-bhaya-maithunaṁ ca samānyā etat paśubhir narāṇām. Kun ihmiset elävät vain neljänlaisten kehollisten tarpeiden parissa - syöden, nukkuen, paritellen ja puolustaen - sekin on aivan ilmeisesti eläimen elämää, eikä siksi ole kovin edistynyttä sivistystä. Siispä meidän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme tehtävä on kouluttaa ihmisiä ryhtymään ottamaan vastuuta elämästään. Tätä meidän Veedinen sivistyksemme merkitsee. Elämän ongelmana eivät ole muutaman vuoden kestävät hankaluudet tämän elämän aikana. Elämän ongelmana on se, miten ratkaista syntymän, kuoleman, vanhuuden ja sairauden ongelma. Niin neuvoo Bhagavad-gītā. Janma-mṛtyu-jarā-vyādhi-duḥkha-doṣānudarśanam ([[Vanisource:BG 13.9|BG 13.9]]). Ihmiset ovat monien elämän ongelmien kanssa vaivautuneita, mutta elämän todellinen ongelma on miten pysäyttää syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus.
+Āhāra-nidrā-bhaya-maithunaṁ ca samānyā etat paśubhir narāṇām. Kun ihmiset elävät vain neljänlaisten kehollisten tarpeiden parissa eli syöden, nukkuen, paritellen ja puolustaen niin sekin on aivan ilmeisesti eläimen elämää eikä siksi ole kovin edistynyttä sivistystä. Siispä meidän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme tehtävä on kouluttaa ihmisiä ryhtymään ottamaan vastuuta elämästään. Tätä meidän vedinen sivistyksemme merkitsee. Elämän ongelmana eivät ole muutaman vuoden kestävät hankaluudet tämän elämän aikana. Elämän ongelmana on se kuinka ratkaista syntymän, kuoleman, vanhuuden ja sairauden ongelma. Niin neuvoo Bhagavad-gītā. Janma-mṛtyu-jarā-vyādhi-duḥkha-doṣānudarśanam ([[Vanisource:BG 13.8-12 (1972)|BG 13.9]]). Ihmiset ovat monien elämän ongelmien kanssa vaivautuneita, mutta elämän todellinen ongelma on miten pysäyttää syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus.
-Ihmiset ovat paatuneita. Heistä on tullut niin tylsäpäisiä etteivät he ymmärrä edes elämän ongelmaa. Kauan, kauan sitten kun Viśvāmitra Muni näki Mahārāja Daśaratha, niin Mahārāja Daśaratha tiedusteli Viśvāmitra Munilta, aihistaṁ yat taṁ punar janma jayaya: "Arvon herra, miten teidän yrityksenne voittaa kuolema sujuu? Varmaankin hyvin? Eihän sen kanssa ole ongelmia?" Tätä siis on meidän Veedinen sivistyksemme, miten voittaa syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus. Mutta nykyaikana ei ole tietoa sellaisesta, eikä kukaan ole kiinnostunut. Eivät isot, isot professoritkaan tiedä mitä on elämän jälkeen. He eivät usko kuoleman jälkeiseen elämään. Tämä onkin sokeaa sivistystä. Me yritämme osaltamme kouluttaa heitä elämän tarkoituksesta, erityisesti ihmiselämän, joka on erilaista kuin elämän keholliset tarpeet: syöminen, nukkuminen, parittelu ja puolustaminen.
+Ihmiset ovat paatuneita. Heistä on tullut niin tylsäpäisiä, että he eivät ymmärrä edes elämän ongelmaa. Kauan, kauan sitten kun Viśvāmitra Muni näki Mahārāja Daśarathan niin Mahārāja Daśaratha tiedusteli Viśvāmitra Munilta, aihistaṁ yat taṁ punar janma jayaya. "Arvon herra, miten teidän yrityksenne voittaa kuolema sujuu? Varmaankin hyvin? Eihän sen kanssa ole ongelmia?" Tätä siis on meidän vedinen sivistyksemme. Kuinka voittaa syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus, mutta nykyaikana ei ole tietoa sellaisesta eikä kukaan ole kiinnostunut. Suuret, suuret professoritkaan eivät tiedä mitä on elämän jälkeen. He eivät usko kuoleman jälkeiseen elämään. Tämä onkin sokeaa sivistystä. Me yritämme osaltamme kouluttaa heitä elämän tarkoituksesta, erityisesti ihmiselämän, joka on erilaista kuin elämän keholliset tarpeet: syöminen, nukkuminen, parittelu ja puolustaminen.
-Bhagavad-gītā:ssakin sanotaan, manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye: ([[Vanisource:BG 7.3|BG 7.3]]) "Miljoonista henkilöistä yksi voi yrittää onnistua elämässään." Siddhaye, siddhi. Tämä on siddhi, miten voittaa syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus. Ja manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye. Nykyajan sivistynyt ihminen on niin tyhmä, ettei tiedä edes mitä siddi merkitsee. He ajattelevat, että "Jos minä saan hieman rahaa ja oikein mukavan majan, auton, hyvän perheen, se on siddhi." Ei ole. Voitte saada muutaman elinvuoden ja hienon majan, auton, mukavan perheen. Mutta koska tahansa tämä järjestely päättyy ja te joudutte vastaanottamaan toisen kehon. Sitä te ette tiedä. Eivätkä he välitäkään tietää mitään siitä. Heistä on tullut niin tylsäpäisiä, että he ovat hyvin ylpeitä koulutuksestaan, sivistyksen edistymisestä. Mutta me protestoimme sitä vastaan. En minä, vaan Kṛṣṇa protestoi.
+Bhagavad-gītāssakin sanotaan, manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye: ([[Vanisource:BG 7.3 (1972)|BG 7.3]]) "Miljoonista henkilöistä yksi voi yrittää onnistua elämässään." Siddhaye, siddhi. Tämä on siddhi. Kuinka voittaa syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus ja manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye. Nykyajan sivistynyt ihminen on niin tyhmä, ettei tiedä edes mitä siddi merkitsee. He ajattelevat, että "Jos minä saan hieman rahaa ja oikein mukavan majan, auton, hyvän perheen niin se on siddhi." Ei ole. Voitte saada muutaman elinvuoden ja hienon majan, auton, mukavan perheen, mutta tämä järjestely päättyy koska tahansa ja te joudutte vastaanottamaan toisen kehon. Sitä te ette tiedä. Eivätkä he välitäkään tietää mitään siitä. Heistä on tullut niin tylsäpäisiä, että he ovat hyvin ylpeitä koulutuksestaan, sivistyksen edistymisestä, mutta me protestoimme sitä vastaan. En minä vaan Kṛṣṇa protestoi.
 :na māṁ duṣkṛtino mūḍhāḥ
@@ Line 39: / Line 42: @@
 :māyayāpahṛta-jñānā
 :āsuraṁ bhāvam āśritāḥ
-:([[Vanisource:BG 7.15|BG 7.15]])
+:([[Vanisource:BG 7.15 (1972)|BG 7.15]])
-Nämä lurjukset, ihmiskunnan alhaisimmat, jotka ovat jatkuvasti syntiä tekemässä, sellaiset henkilöt eivät ota vastaan Kṛṣṇa tietoisuutta. "Ei. On monia maisterin ja tohtorin tutkintoja." Kṛṣṇa sanoo, māyayāpahṛta-jñānāḥ. "He vaikuttavat oikein hyvin koulutetuilta, mutta māyā vie pois heidän todellisen tietonsa." Āsuraṁ bhāvam āśritāḥ. Tämä ateistinen sivistys on hyvin vaarallinen. Tästä syystä ihmiset kärsivät. Mutta he eivät ole kovin vakavissaan. Siksi Kṛṣṇa on puhunut heidän olevan mūḍhāḥ, lurjuksia. Na māṁ duṣkṛtino mūḍhāḥ. Siispä me yritämme pikkuisen saada nämä mūḍhat, mūḍha sivistyksen, tulevan henkisen elämän valoon. Se on meidän nöyrä yrityksemme.
+Nämä lurjukset, ihmiskunnan alhaisimmat, jotka ovat jatkuvasti syntiä tekemässä. Sellaiset henkilöt eivät ota vastaan Kṛṣṇa tietoisuutta. "Ei, on monia maisterin ja tohtorin tutkintoja." Kṛṣṇa sanoo, māyayāpahṛta-jñānāḥ. "He vaikuttavat oikein hyvin koulutetuilta, mutta māyā vie pois heidän todellisen tietonsa." Āsuraṁ bhāvam āśritāḥ. Tämä ateistinen sivistys on hyvin vaarallinen. Tästä syystä ihmiset kärsivät, mutta he eivät ole kovin vakavissaan. Siitä syystä Kṛṣṇa on puhunut heidän olevan mūḍhāḥ eli lurjuksia. Na māṁ duṣkṛtino mūḍhāḥ. Siispä me yritämme pikkuisen saada nämä mūḍhat eli mūḍha sivistyksen tulemaan henkisen elämän valoon. Se on meidän nöyrä yrityksemme.
-Mutta on jo sanottu, manuṣyāṇāṁ sahasreṣu: ([[Vanisource:BG 7.3|BG 7.3]]) "Vain yksi miljoonista henkilöistä voi ryhtyä tähän." Manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye. Mutta se ei tarkoita että me lopettaisimme. Ihan kuten koulussamme, yliopistoaikoina, Sir Asutosh Mukherjee aloitti jonkin korkeamman opetuksen, tohtoriopinnot yliopistossa. Opiskelijoita oli vain pari, mutta silti luokkaa pidettiin yllä monen tuhannen rupian avulla, eikä otettu huomioon, että opiskelijoita oli vain muutama. Samoin tämän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeenkin tulee säilyä. Ei sillä ole väliä jos typerykset eivät ymmärrä tai ota sitä vastaan. Meidän on levitettävä propagandaamme. Kiitos oikein paljon.
+On kuitenkin jo sanottu, että manuṣyāṇāṁ sahasreṣu ([[Vanisource:BG 7.3 (1972)|BG 7.3]]). "Vain yksi miljoonista henkilöistä voi ryhtyä tähän." Manuṣyāṇāṁ sahasreṣu kaścid yatati siddhaye. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että me lopettaisimme. Aivan kuin koulussamme yliopistoaikoina Sir Asutosh Mukherjee aloitti jotkin korkeammat opinnot, tohtoriopinnot yliopistossa. Opiskelijoita oli vain pari, mutta silti luokkaa pidettiin yllä monen tuhannen rupian avulla eikä otettu huomioon, että opiskelijoita oli vain muutama. Samalla tavalla tämän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeenkin tulee säilyä. Ei sillä ole väliä jos typerykset eivät ymmärrä tai ota sitä vastaan. Meidän on levitettävä propagandaamme. Kiitos oikein paljon.
 <!-- END TRANSLATED TEXT -->