FI/Prabhupada 0083 - Lausukaa ensin Hare Krishna ja kaikki muu tulee mukana
Lecture on SB 7.9.11-13 -- Hawaii, March 24, 1969
Siispä Prahlāda Mahārāja sanoo—olemme jo keskustelleet tästä— ettei se vaadi pätevöitymistä. Herran rauhoittamiseksi, miellyttämiseksi, ei edellytetä mitään ennaltamäärättyä pätevyyttä: voi, teidän on ensin suoritettava tutkinto yliopistossa, tai teidän on rikastuttava kuten Rockefeller tai Ford, tai teistä on tultava sitä tai tätä... ei pätevyyttä. Ahaituky apratihatā. Jos haluat rakastaa Kṛṣṇaa, ei siihen ole mitään ehtoja. Ei ole ehtoa. Tie on avoin. Teistä pitää yksinkertaisesti tulla vilpittömiä. Siinä kaikki. Sitten Kṛṣṇa raivaa tien. Ja jos ei ole vilpittömyyttä, niin Kṛṣṇan māyā on siellä. Hän laittaa aina tiellenne jonkin esteen, johon kompuroisitte itsenne: "Ei tämä, eikä tämä, ei tämä." Niinpä Prahlāda Mahārāja päätti että "Vaikka olenkin lapsi, minulla ei ole koulutusta, en ole opiskellut Vedoja, ja olen syntynyt ateistisen isän pojaksi, alhaissyntyiseksi, siis kaikilla huonoilla edellytyksillä varustettu... Jumalaahan palvovat älykkäät henkilöt, tarjoten Hänelle Veedisiä hymnejä, ja brāhmaṇat, korkeasti sivistyneitä. Joten minulla ei ole sellaista pätevyyttä. Mutta silti, kaikki nämä puolijumalat, jotka ovat hyvin korkeassa asemassa, he ovat pyytäneet minua. Se tarkoittaa, että jopa minä voin rauhoittaa Jumalan. Miten muuten he suosittelevat minua toimimaan? Siispä mitä pätevyyttä minulla onkin, mitä älykkyyttä minulla onkin, sen voin tarjota Kṛṣṇalle." Siksi meidän tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeemme on tällainen, että mitä pätevyyttä teillä onkaan, se riittää. Aloittakaa sillä pätevyydellä. Koettakaa palvella Kṛṣṇaa omalla pätevyydellänne. Koska todellinen pätevyys—palveluksentunteenne. Se on todellista pätevyyttä. Eli kehitätte sen tunteen, ei ulkoista pätevyyttä, kauneutta, rikkautta, tietoa, sitä, tätä, ei. Näillä asioilla ei ole mitään arvoa. Ne ovat arvokkaita vain kun ne otetaan Kṛṣṇan palvelukseen. Jos olette hyvin rikas mies, jos käytätte varakkuuttanne Kṛṣṇan palvelukseen... Kyllä. Se on ihan hyvä. Mutta ei ole tarvis että teistä tulisi tulla ensin hyvin rikas, ennen kuin voitte palvella Kṛṣṇaa.
Prahlāda Mahārāja siis sanoo, nīco ajayā guṇa-visargam anupraviṣṭaḥ pūyeta yena pumān anuvarṇitena. Joku voi nyt miettiä, että Prahlāda on syntynyt epäpuhtaasta isästä. Tämä on argumentti. Prahlāda ei ole epäpuhdas, mutta aivan argumentin vuoksi esitetään, että hän olisi alhaisesta isästä syntynyt, tai alhaisesta perheestä, tai jotain muuta, he voivat sanoa monia asioita. Mutta Prahlāda Mahārāja sanoo että "Jos alan vain ylistämään Herraa, niin puhdistun." Jos laulan puhdistavaa... Tämä Hare Kṛṣṇa mantra on puhdistumismenetelmä. Ei ole kyse siitä, että minun pitäisi ensin puhdistautua jotenkin muuten ja sitten alkaa Hare Kṛṣṇa mantra. Ei. Alkakaa lausua sitä. Sitten puhdistutte. Te tulette puhdistumaan. Aloittakaa lausuminen. Missä vain olotilassa olettekin, sillä ei ole merkitystä. Itse asiassa minä aloitin tämän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeen — ei niin, että he tulivat hyvin puhtaassa olotilassa mukaan. Että meitä, jokaista teistä, tiedättehän, että ne jotka tulivat luokseni, heitä olisi koulutettu lapsesta saakka.. He eivät edes tunne intialaisen standardin mukaisia hygieenisiä periaatteita. Miten voidaankaan puhua puhdistumisesta? Ymmärrättehän. Intiassa menetelmä alkaa lapsuudessa, lapsi koulutetaan kylpemään, pesemään hampaat aamulla. Kyllä. Ja minä muistan. Kun toinen poikani oli lähes neljän vanha, ennen aamiaista minulla oli tapana kysyä häneltä, "Näytä minulle hampaasi." Joten hän nä... ,"Kyllä." "Hyvä on, olet pessyt hampaasi. Se on hyvä. Sitten saat syödä aamiaista." Joten tämä koulutus on olemassa. Mutta täällä, tässä maassa, koulutus... Tietysti, jossakin sitä on, mutta ei kovin määrätietoista. Sillä ei siis ole väliä. Lausukaa Hare Kṛṣṇa. Aloittakaa Hare Kṛṣṇa. Siitä kaikki lähtee. Kaikki tulee sen mukana.