FI/Prabhupada 0187 - Pysytelkää aina kirkkaassa valossa
Lecture on SB 2.8.7 -- Los Angeles, February 10, 1975
Tällaista tietämättömyyttä on olemassa. Siksi saadakseen ohjausta tulevaisuuden suhteen, Parīkṣit Mahārāja esitti tämän kysymyksen, että "Miten elävä olento sai tämän kehon, aineellisen kehon? Tuleeko se itsestään, ilman syytä tai syyn seurauksena?" Mutta syy... se selitetään. Se ei ole... Kun on olemassa syy... Niin kuin silloin kun tauti tarttuu teihin, kärsitte siitä. Niin käy itsestään. Automaattisesti. Mutta tartunta on syynä siihen. Jos te siis vältätte tartuntaa, alhaisen syntymän tai kärsimyksen vaara on vätettävissä. Siksi olemme aloittaneet tämän yhteisön, yhteisön. Yhteisö tarkoittaa sitä, että pääsette tähän pisteeseen sen vuoksi, että olette ylentyneet. Niin kuin on monia eri yhteisöjä, tasa-arvoisia ihmisten luokkia. "Lintujen samanlaiset höyhenet tarttuvat toisiinsa." Niin yhteisöissäkin. Kuka lennähtää joukkoomme? Kuka tulee tänne? Sillä tämä yhteisö tavoittelee vapautusta... Ihmiset kärsivät hyvin paljon aineellisen elämänkäsityksensä takia. Kukaan ei ole onnellinen. Se on tosiasia. He ovat tietämättömyyden vallassa, ja luulevat tyytymättömyytensä olevan onnellisuutta. Sitä kutsutaan sanalla māyā. Tätä kutsutaan māyāksi. Yan maithunādi-gṛhamedhi-sukhaṁ hi tuccham (SB 7.9.45). Tämä māyā on ilmentynyt hyvin voimakkaasti sukupuolielämän saralla. Ihmiset ajattelevat seksin olevan oikein hyvä asia, mutta siitä seuraa kuitenkin monia kärsimyksiä. Luvallisia tai luvattomia, ei sillä ole väliä. Olivatpa kärsimyksemme luvattomia tai luvallisia, ne ovat silti yhä kärsimyksiä. Kaikki me tiedämme tämän. Siksi kaikessa on kyse siitä että hyödynnämme huonon vaihtokaupan parhaalla tavalla.
Meillä on tämä aineellinen keho. Siihen oli olemassa syy. Syy oli se, että me halusimme nautiskella emmekä pitäneet Kṛṣṇan palvelemisesta. Tämä on syy. Kṛṣṇa-bahirmukha hañā bhoga vāñchā kare. Palvelemme Kṛṣṇaa. Se on meidän, tarkoitan, paikkamme, perustavanlaatuinen asemamme, Kṛṣṇan palveleminen, mutta joskus me haluamme: "Miksi palvelisin Kṛṣṇaa? Miksi palvelisin henkistä opettajaa? Haluan nautiskella." Mutta se nautinto oli seurausta Kṛṣṇan palvelemisesta, ja silti haluttiin tulla nautiskelijoiksi Kṛṣṇasta riippumatta. Se on lankeemuksen syy. Se, että voitaisiin aivan yhtä hyvin nauttia ilman Kṛṣṇaa. Olette nähneet kuvan, jossa gopīt tanssivat ihanasti Kṛṣṇan kanssa ja nauttivat; paimenpojat leikkivät. Nauttikaa Kṛṣṇan seurassa, siitä seuraa teidän todellinen nautintonne. Mutta silloin kun te haluatte nauttia ilman Kṛṣṇaa, se on māyā. Sitä on māyā. Māyā onkin ollut aina läsnä, ja.... Ellei olisi pimeyttä, ette osaisi arvostaa kirkkautta; siitä syystä Kṛṣṇa on luonut pimeyden, myös māyān, jotta voisitte arvostaa sitä mikä on kirkkautta.
Kaksi asiaa on tarpeen. Ilman kirkkautta ei voida ymmärtää pimeyttä, ja pimeyttä... ilman pimeyttä, ei voida ymmärtää kirkkautta. Nämä kaksi asiaa ovat olemassa, rinnakkain. Aivan kuin on olemassa auringonvaloa ja varjoja, rinnakkain. Te voitte seisoa varjossa; voitte jäädä auringonvaloon. Se on teidän valintanne. Jos me jäämme pimeyteen, elämämme on surkeaa, ja jos me jäämme valoon, kirkkautta... Siitä syystä Veedinen kirjallisuus opettaa meitä, tamasi mā: "Älkää jääkö pimeyteen." Jyotir gama: "Menkää valoon." Tämä yritys, Kṛṣṇa tietoisuus -liike, on siis yritys tuoda ihmiset pimeydestä valoon. Älkää siis käyttäkö väärin tätä tilaisuutta. Tulkaa yhteyteen tämän liikkeen kanssa tavalla tai toisella. Käyttäkää tilaisuus oikealla tavalla. Älkää menkö pimeyteen. Pysykää aina kirkkaassa valossa. Kiitos oikein paljon.