FI/Prabhupada 0241 - Aistit ovat aivan kuin käärmeitä
Lecture on BG 2.3 -- London, August 4, 1973
Taivasta kuvaillaan Veedisessä kirjallisuudessa sanoilla tri-daśa-pūr. Tri-daśa-pūr. Tri-daśa-pūr merkitsee että on olemassa 33 miljoonaa puolijumalaa, ja kaikilla omat planeettansa. Tätä tarkoitetaan sanoilla tri-daśa-pūr. Tri merkitsee kolmea, ja daśa tarkoittaa kymmentä. Siis kolmekymmentäkolme tai kolmekymmentä. Joka tapauksessa, tri-daśa-pūr ākāśa-puṣpāyate. Ākāśa-puṣpa tarkoittaa jotakin kuvitteellista, jotain mielikuvitusasiaa. Kukkasta taivaalla. Kukan pitäisi olla puutarhassa, mutta jos joku kuvittelee kukkasen olevan taivaalla, niin kukkanen taivaalla on mielikuvitusta. Siispä bhaktoille tällainen kohoaminen taivaallisille planeetoille on kuin kukkanen taivaalla. Tri-daśa-pūr ākāśa-puṣpāyate. Kaivalyaṁ narakāyate. Jñānī ja karmī. Ja durdāntendriya-kāla-sarpa-paṭalī protkhāta-daṁstrāyate. Sitten joogi. Joogit yrittävät. Joogi merkitsee, yoga indriya-samyama, aistien hallitsemista. Sitä on jooginen harjoitus. Meidän aistimme ovat hyvin voimakkaita. Kuten mekin, Vaiṣṇavat, aivan aluksi koetamme hallita kielemme. Niin joogitkin, he koettavat hallita aisteja, ei ainoastaan kieltä vaan kaikkia, kymmentä aistia, joogien mystisellä menetelmällä. Miksi he siis koettavat hallita? Koska aistit ovat kuin käärmeitä. Käärme... Niin kuin käärme koskee johonkin, ja heti tämä kuolee. Loukkaantuu tai jopa kuolee. Esimerkki tästä: sukupuolihalumme. Heti kun harrastetaan luvatonta seksiä, siitä seuraa monia vaikeuksia. Tietysti siitä on tehty nykyään kovin helppoa. Ennen se oli kovin vaikeaa, etenkin Intiassa. Siksi nuorta tyttöä suojeltiin jatkuvasti, koska jos hän meni poikien kanssa, tavalla tai toisella heti kun seksiä harrastettiin, hän tuli raskaaksi. Eikä häntä voitu enää saada avioon. Ei. Käärmeen koskettama. Tämä on... Veedinen sivistys on hyvin ankaraa. Koska koko päämääränä oli miten palata kotiin, kotiin Jumaluuteen, Ei aistityydytys, syöminen ja juominen, hauskanpito ja nauttiminen. Sellainen ei ole ihmiselämän päämäärä. Kaikki siis suunniteltiin sitä päämäärää silmälläpitäen. Viṣṇur aradhyate.
- varṇāśramācāravatā
- puruṣeṇa paraḥ pumān
- viṣṇur āradhyate panthā
- nānyat tat-toṣa-kāraṇam
- (CC Madhya 8.58)
Varṇāśrama, nämä brāhmaṇa, kṣatriya, vaiśya, kaikkien oli lujasti seurattava tietyn luokan sääntöjä ja ohjeita. Brāhmaṇan piti toimia brāhmaṇan tavoin. Kṣatriyan piti kuten... Tässä on... Kuten Kṛṣṇa sanoo, "Sinä olet kṣatriya; miksi puhut kaikkea tällaista lurjukselle sopivaa? Sinun täytyy!" Naitat tvayy upapadyate (BG 2.3). "Kahdella tavoin sinun ei pitäisi toimia näin. Kṣatriyana sinun ei pitäisi tehdä näin, ja Minun ystävänäni, sinun ei pitäisi tehdä näin. Tämä on sinun heikkoutesi." Joten tätä on Veedinen sivistys. Taistelua kṣatriyalle. Brāhmaṇa ei tule taistelemaan. Brāhmaṇa on satyaḥ śamo damaḥ, hän harjoittelee miten tulla rauhalliseksi, miten puhtaaksi, miten hallita aistit, miten mieli, miten tulla yksinkertaisen vilpittömäksi, miten tulla täysin tietoiseksi Veedisestä kirjallisuudesta, miten soveltaa tietoa käytännön elämässä, miten saavuttaa luja vakaumuksen tila. Nämä ovat brāhmaṇat. Samoin, kṣatriyoiden — taistelu. Se on tarpeellista. Vaiśya-kṛṣi-go-rakṣya-vāṇījyam (BG 18.44). Kaikkia näitä sääntöjä tulee seurata ankarasti.