FI/Prabhupada 0284 - Minun luontoni on olla alamainen
Lecture -- Seattle, September 30, 1968
Joten tämä Kṛṣṇa tietoisuus liike on siis hyvin yksinkertainen. Hyvin yksinkertaista. Sen on asettanut liikkeelle Herra Caitanya Mahāprabhu erityisesti, vaikkakin se on hyvin vanha, Veedisissä kirjoituksissa, mutta silti, historiallisesta näkökulmasta katsoen, tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike alkoi kun Herra Kṛṣṇa ilmestyi tämän planeetan pinnalle viisi tuhatta vuotta sitten, ja myöhemmin Herra Caitanya, viisi sataa vuotta sitten, Hän laajensi sitä liikettä, Kṛṣṇa tietoisuutta.
Hänen tehtävänsä, Herra Caitanyan tehtävä, on ārādhyo bhagavān vrajeśa-tanayaḥ. Jos tahdotte rakastaa tai tahdotte olla alaisia... jokainen on alamainen. Muu on valhetta. Jokainen haluaa olla itsenäinen, mutta kukaan ei ole itsenäinen. Kukaan ei voi sanoa, "Olen itsenäinen." Voitteko te sanoa, kukaan teistä, olevanne itsenäisiä? Onko kukaan? Ei. Jokainen on alamainen vapaaehtoisesti. Ei pakolla. Kaikista tulee alamaisia. Tyttö sanoo pojalle, "Haluan ryhtyä alamaiseksesi," aivan omasta tahdostaan. Samoin sanoo poikakin tytölle, "Tahdon olla alamaisesi." Miksi? Se on minun luontoni. Haluan olla alamainen koska luontonani on olla alamainen. Mutta en tiedä. Suosin tai kieltäydyn tästä alamaisuudesta; Hyväksyn toisenlaisen alamaisuuden. Mutta aina on olemassa alamaisuutta.
Kuten työläinen. Hän työskentelee täällä. Hän löytää paremman palkan jostakin muualta, hän menee sinne. Mutta se ei tarkoita, että hänestä tulisi itsenäinen. Hän on alamainen. Joten Herra Caitanya opettaa, että jos te tahdotte olla alamaisia ja palvoa jotakuta... Kuka palvoo jotakuta? Ellette ajattele jonkun olevan teitä itseänne suurempi, miksi palvoisitte häntä? Palvon pomoani koska ajattelen hänen olevan itseäni suurempi. Hänhän antaa minulle palkkaa, tilin, kuusisataa dollaria kuukaudessa. Minun on siis palvottava häntä, minun on pakko miellyttää häntä. Caitanya Mahāprabhu sanoi siis, että ryhtykää Kṛṣṇan alamaisiksi. Ārādhyo bhagavān vrajeśa-tanayaḥ. Jos tahdotte palvoa, palvokaa Kṛṣṇaa.
Ja seuraavaksi, tad-dhāmaṁ vṛndāvanam. Jos te haluatte palvoa jotakuta, niin rakastakaa Kṛṣṇaa tai palvokaa Kṛṣṇaa, tai Hänen paikkaansa Vṛndāvanaa. Sillä jokainen tahtoo rakastaa jotakin paikkaa. Nykyisin se on kansallismielisyyttä — jotakin maata. Joku sanoo, "Rakastan tätä Amerikan maata." Joku sanoo, "Rakastan tätä Kiinan maata." Joku sanoo, "Rakastan tätä Venäjän maata." Jokainen siis tahtoo rakastaa jotain maata. Bhauma ijya-dhīḥ. Bhauma ijya-dhīḥ. Ihmisillä on luontainen taipumus rakastaa jotain aineellista maata. Yleensä ihminen yrittää rakastaa maata jossa hän on syntynyt. Caitanya Mahāprabhu sanoi, että "Koska teillä on taipumus rakastaa jotakuta, rakastakaa Kṛṣṇaa." Koska haluatte rakastaa jotakin maata, rakastakaa Vṛndāvanaa." Ārādhyo bhagavān vrajeśa-tanayas tad-dhāma vṛndāvanam.
Mutta jos joku kysyy, "Miten rakastetaan Kṛṣṇaa? En näe Kṛṣṇaa. Miten rakastaisin Kṛṣṇaa?" Sitten Caitanya Mahāprabhu sanoo, ramyā kācid upāsanā vrajavadhū-vargeṇa yā kalpitā. Jos te haluatte tietää Kṛṣṇan palvomisen, tai Kṛṣṇan rakastamisen, menetelmän, yrittäkää vain seurata gopīen jalanjäljissä. Gopīt. Gopīt, heidän rakkautensa, korkein täydellistynyt rakkaus. Ramyā kācid upāsanā. Maailmassa on erilaista rakkautta tai palvontaa. Alku on, "Oi Jumala, anna meille jokapäiväinen leipämme." Tämä on alku. Kun meitä, tarkoitan sanoa, kun meitä opetetaan miten rakastaa Jumalaa, meitä opetetaan tuolla tavalla, "Menkää temppeliin, menkää kirkkoon, ja rukoilkaa Jumalalta perustarpeita, murheitanne." Se on alkuvaihe. Mutta se ei ole puhdasta rakkautta. Puhdas rakkaus, puhtaan rakkauden täydellistymä, voidaan löytää gopīen keskuudesta. Se on esimerkki. Miten? Miten he rakastavat Kṛṣṇaa? He rakastavat Kṛṣṇaa. Kṛṣṇa meni... Kṛṣṇa oli paimenen poika, ja Hänen ystäviensä, muiden paimenpoikien, kanssa hänellä oli tapana mennä lehmiensä kera koko päiväksi laidunmaille. Niin meneteltiin. Koska ihmiset olivat siihen aikaan tyytyväisiä maahan ja lehmiin, siinä kaikki. Se oli keino ja ratkaisu kaikkiin taloudellisiin ongelmiin. He eivät olleet teollisia, he eivät työskennelleet. Ottivat vain kasvun maasta ja maidon lehmiltä, niin kaikki ruoka-ongelmat oli ratkaistu.