FI/Prabhupada 0303 - Olet yliaistillinen, tuolla puolen

Revision as of 13:57, 9 June 2018 by Vanibot (talk | contribs) (Vanibot #0019: LinkReviser - Revised links and redirected them to the de facto address when redirect exists)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)


Lecture -- Seattle, October 2, 1968

Prabhupāda: Jatka vain.

Tamāla Kṛṣṇa: " 'Asemasi on yliaineellinen.'"

Prabhupāda: Yliaineellinen. "Olet sen tuolla puolen." Tämä on selitetty Bhagavad-gītāssa:

indriyāṇi parāṇy āhur
indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ
manasas tu parā buddhir
yo buddheḥ paratas tu saḥ
(BG 3.42)

Oivaltakaa aivan aluksi tämä keho. Keho merkitsee aisteja. Mutta kun etenette, voimme nähdä mielen olevan näiden aistitoimintojen keskus. Ellei mieli ole kunnossa, emme voi toimia aisteillamme. Joten indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ. Joten aisteille transendentti, mieli on olemassa, ja transsendenttina mielelle on olemassa äly, ja transsendenttina älylle on olemassa sielu. Se meidän on ymmärrettävä. Jatkakaa.

Tamāla Kṛṣṇa: "Kṛṣṇan korkeampi energia on luonteeltaan henkistä, ja Hänen alempi, ulkoinen energiansa on aineellista. Koska sinä olet Kṛṣṇan henkisen ja aineellisen energian välissä, kuulut Hänen reuna-energiaansa. Olet samanaikaisesti yhtä ja erossa Kṛṣṇasta. Koska olet henkinen, et laadultasi eroa Kṛṣṇasta, mutta koska olet ainoastaan mitättömän pieni osa Hänestä, olet erilainen kuin Hän.'"

Prabhupāda: Nyt tässä käytetään erästä sanaa, marginaalinen energia. Marginaalinen energia, tarkka Sanskritin sana on taṭastha. Aivan kuten maan päättyessä alkaa meri. Joten on olemassa reuna-maa. Kuten mennessänne rannikolle, Tyynenmeren rannalle, siellä on maata; joskus se on veden peittämää ja joskus näkyvissä. Tällaista on reuna-alue. Samalla tavoin me henkisielutkin olemme perustavalta olemukseltamme yhtä Jumalan kanssa, mutta joskus māyā peittää meidät ja joskus olemme vapaat. Sen vuoksi meidän asemamme on marginaalinen. Ymmärtäessämme todellisen asemamme, niin.. samassa... Aivan kuin tuossa samaisessa esimerkissä. Yrittäkää ymmärtää. Te havaitsette rannalla tietyn maa-alueen, jota vesi joskus peittää, joskus ei, ja tuolloin se on maata jälleen. Samoin meitäkin peittää joskus māyā, alempi energia, ja joskus taas olemme vapaat. Meidän on siis ylläpidettävä tuota vapaata olotilaa. Niin kuin avoimessa maastossa ei ole enää vettä. Jos tulette hieman kauemmas merivedestä, ei vettä ole; vain maata. Samoin, jos te pysytte poissa aineellisesta tietoisuudesta, tulette henkisen tietoisuuden maahan, tai Kṛṣṇa tietoisuuteen, ja silloin te säilytätte tuon vapauden. Mutta jos te pysyttelette marginaalisessa asemassa, niin joskus te olette māyān peittämä ja joskus taas vapaa. Se on siis meidän asemamme.