FI/Prabhupada 0050 - He eivät tiedä mikä on seuraava elämä: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0050 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1972 Category:FI-Quotes - L...")
 
m (Text replacement - "(<!-- (BEGIN|END) NAVIGATION (.*?) -->\s*){2,15}" to "<!-- $2 NAVIGATION $3 -->")
 
Line 7: Line 7:
[[Category:FI-Quotes - in India]]
[[Category:FI-Quotes - in India]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0049 - Luonnonlait sitovat meitä|0049|FI/Prabhupada 0051 - Tyhmät aivot eivät kykene ymmärtämään mitä on tämän kehon tuolla puolen|0051}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 15: Line 18:


<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
{{youtube_right|HJU9SwDnHmI|He eivät tiedä mitä on seuraava elämä<br />- Prabhupāda 0050}}
{{youtube_right|fKlSEuxah1Q|He eivät tiedä mikä on seuraava elämä<br />- Prabhupāda 0050}}
<!-- END VIDEO LINK -->
<!-- END VIDEO LINK -->


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/720223BG.CAL_clip2.mp3</mp3player>  
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/720223BG.CAL_clip2.mp3</mp3player>  
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 27: Line 30:


<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
Luonto, Kṛṣṇan hallinnassa, antaa mahdollisuuksia meille, antaa meille mahdollisuuden vapautua syntymän ja kuoleman sidonnaisuudesta: janma-mṛtyu-jarā-vyādhi duḥkha-doṣānudarśanam ([[Vanisource:BG 13.9|BG 13.9]]). Tulee olla kylliksi älykäs nähdäkseen näiden elämän neljän tapahtuman ongelmat: janma-mṛtyu-jarā-vyādhi. Siinä on koko Veedinen menetelmä— miten vapautua näiden kynsistä. Mutta heille annetaan mahdollisuus "Tee tämä, tee tuo, tee se," niin että säädellyn elämän avulla voidaan lopulta vapautua.  
Kṛṣṇan hallinnassa luonto antaa meille mahdollisuuksia. Se antaa meille mahdollisuuden vapautua syntymän ja kuoleman sidonnaisuudesta: janma-mṛtyu-jarā-vyādhi duḥkha-doṣānudarśanam ([[Vanisource:BG 13.8-12 (1972)|BG 13.9]]). Tulee olla kylliksi älykäs nähdäkseen näiden elämän neljän tapahtuman ongelmat: janma-mṛtyu-jarā-vyādhi. Siinä on koko vedinen menetelmä eli kuinka vapautua näiden kynsistä, mutta heille annetaan mahdollisuus "Tee tämä, tee tuo, tee se" niin, että säädellyn elämän avulla he voivat lopulta vapautua.  


Siksi Bhagavān sanoi, daivī sampad vimokṣāya ([[Vanisource:BG 16.5|BG 16.5]]). Mikäli kehitätte daivī sampat, näitä ominaisuuksia, kuten on kerrottu ahiṁsā, sattva-saṁśuddhiḥ, ahiṁsā, monin eri tavoin— vapaudutte, vimokṣāya. Valitettavasti nykyajan yhteiskunnassa ei tunneta mitä vimokṣāya tarkoittaa. He ovat niin sokeita. He eivät tiedä, että on olemassa tila nimeltä vimokṣāya. He eivät tiedä. He eivät tiedä mikä on seuraava elämä. Ei siitä ole koulutusjärjestelmää. Minä matkustan kaikkialla maailmassa, eikä missään ole yhtäkään koululaitosta jossa opetettaisiin sielunvaelluksesta, ja siitä, miten saada parempi elämä. Mutta he eivät usko. Heillä ei ole tietoa. Sitä tarkoittaa āsurī sampat. Se kuvaillaan tässä: pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca janā na vidur āsurāḥ. Pravṛttim. Pravṛttim tarkoittaa viehtymystä, tai kiintymystä. Millaisiin toimiin tulisi olla kiintynyt ja millaisiin ei, sitä asurat eivät tiedä. Pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca.  
Siksi Bhagavān sanoi, daivī sampad vimokṣāya ([[Vanisource:BG 16.5 (1972)|BG 16.5]]). Mikäli kehitätte daivī sampat näitä ominaisuuksia niinkuin on kerrottu eli ahiṁsā, sattva-saṁśuddhiḥ, ahiṁsā, niin monia asioita niin vapaudutte, vimokṣāya. Valitettavasti nykyajan yhteiskunnassa ei tunneta mitä vimokṣāya tarkoittaa. He ovat niin sokeita. He eivät tiedä, että on olemassa tila nimeltä vimokṣāya. He eivät tiedä. He eivät tiedä mikä on seuraava elämä. Siitä ei ole koulutusjärjestelmää. Minä matkustan kaikkialla maailmassa eikä missään ole yhtäkään koululaitosta, jossa opetettaisiin sielunvaelluksesta ja siitä miten saada parempi elämä, mutta he eivät usko. Heillä ei ole tietoa. Sitä tarkoittaa āsurī sampat. Se kuvaillaan tässä: pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca janā na vidur āsurāḥ. Pravṛttim. Pravṛttim tarkoittaa viehtymystä tai kiintymystä. Millaisiin toimiin tulisi olla kiintynyt ja millaisiin ei? Sitä asurat eivät tiedä. Pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca.  


:pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca
:pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca
Line 35: Line 38:
:na śaucaṁ nāpi cācāro
:na śaucaṁ nāpi cācāro
:na satyaṁ teṣu vidyate
:na satyaṁ teṣu vidyate
:([[Vanisource:BG 16.7|BG 16.7]])   
:([[Vanisource:BG 16.7 (1972)|BG 16.7]])   


Tällaisia ovat asurat. He eivät tiedä miten heidän elämänsä tulisi suunnata, minne suuntaan ohjata. Sitä kutsutaan sanalla pravṛtti. Ja millaista elämää heidän tulisi välttää, millaisesta luopua, kutsutaan sanalla nivṛtti. Pravṛttis tu jīvātmana. Siinä toinen. Bhunam. Nivṛttis tu mahāphalām. Kaikki śāstra, koko Veedinen ohjaus on pravṛtti-nirvṛtti. Siinä opitaan vähittäin. Kuten Loke vyavāyāmiṣa-madya-sevā nityā sujantoḥ. Elävällä olennolla on luontainen taipumus harjoittaa vyavāya, sukupuolielämää; ja madya sevāḥ, päihtymystä; āmiṣa sevāḥ, ja lihansyöntiä. On olemassa luonnollinen vietti. Mutta asurat, he eivät yritä edes lopettaa sitä. He tahtovat lisätä viettejä. Sellaista on asuran elämä. Oletetaan, että minulla on jokin sairaus. Jos tahdon parantaa sen, tohtori määrää "Älä ota näitä." Aivan kuten diabeetikoita kielletään, "Älkää syökö sokeria tai tärkkelystä." Nivṛtti. Vastaavasti śāstra ohjaa meitä hyväksymään ja jättämään tietyt asiat, śāstra. Kuten yhteisössämme, me olemme omaksuneet tärkeimmät nivṛtti ja pravṛtti. Pravṛtti... Opastamme oppilaitamme, "Ei luvatonta sukupuolielämää, ei lihansyöntiö, ei āmiṣa-sevā:a." Āmiṣa-sevā nityā sujantoḥ. Mutta śāstra opettaa, että jos voitte luopua nivṛttis tu mahāphalām, elämänne on onnellinen. Mutta emme ole valmiita siihen. Ellette ole valmiita hyväksymään pravṛtti ja nivṛtti, tietäkää, että olette asura. Kṛṣṇa sanoo tässä, pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca janā na vidur āsurāḥ ([[Vanisource:BG 16.7|BG 16.7]]). He eivät... " Miten se menikään? "He sanovat, jopa suuret, suuret swamīt opettavat, 'Voi, mitä väärää siinä on? Voit syödä mitä haluat, ei mitään väliä mitä syöt. Tee mitä tahdot. Maksat vain minulle, ja annan jonkun erikoismantran. " Tällaista on tekeillä nytkin.
Tällaisia ovat asurat. He eivät tiedä miten heidän elämänsä tulisi suunnata tai mihin suuntaan ohjata. Sitä kutsutaan sanalla pravṛtti. He eivät tiedä millaista elämää heidän tulisi välttää, millaisesta luopua. Sitä kutsutaan sanalla nivṛtti. Pravṛttis tu jīvātmana. Siinä toinen. Bhunam. Nivṛttis tu mahāphalām. Koko śāstra eli koko vedinen ohjaus on pravṛtti-nirvṛtti. Siinä opitaan vähittäin. Aivan kuin Loke vyavāyāmiṣa-madya-sevā nityā sujantoḥ. Elävällä olennolla on luontainen taipumus harjoittaa vyavāya, sukupuolielämää ja madya sevāḥ, päihtymystä, āmiṣa sevāḥ eli lihansyöntiä. On olemassa luonnollinen vietti, mutta asurat eivät edes yritä lopettaa sitä. He tahtovat lisätä viettejä. Sellaista on asuran elämä. Oletetaan, että minulla on jokin sairaus. Jos tahdon parantaa sen niin tohtori määrää "Älä ota näitä." Aivan kuin diabeetikoita kielletään "Älkää syökö sokeria tai tärkkelystä." Nivṛtti. Vastaavasti śāstra ohjaa meitä hyväksymään ja jättämään tietyt asiat, śāstra. Samalla tavalla kuin olemme omaksuneet yhteisössämme tärkeimmät: nivṛtti ja pravṛtti. Pravṛtti... Opastamme oppilaitamme "Ei luvatonta sukupuolielämää, ei lihansyöntiö, ei āmiṣa-sevā:a." Āmiṣa-sevā nityā sujantoḥ, mutta śāstra opettaa, että jos voitte luopua nivṛttis tu mahāphalām niin elämänne on onnellinen. Emme vaan ole valmiita siihen. Ellette ole valmiita hyväksymään pravṛtti ja nivṛtti niin tietäkää, että olette asura. Kṛṣṇa sanoo tästä, että pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca janā na vidur āsurāḥ ([[Vanisource:BG 16.7 (1972)|BG 16.7]]). He eivät... " Miten se menikään? "He sanovat, jopa suuret, suuret swamīt opettavat 'Voi, mitä väärää siinä on? Voit syödä mitä haluat, ei mitään väliä mitä syöt. Voit tehdä mitä tahdot. Maksat vain yksinkertaisesti minulle niin annan sinulle jonkin erikoismantran." Tällaista on tekeillä nytkin.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->
<!-- END TRANSLATED TEXT -->

Latest revision as of 17:38, 1 October 2020



Lecture on BG 16.5 -- Calcutta, February 23, 1972

Kṛṣṇan hallinnassa luonto antaa meille mahdollisuuksia. Se antaa meille mahdollisuuden vapautua syntymän ja kuoleman sidonnaisuudesta: janma-mṛtyu-jarā-vyādhi duḥkha-doṣānudarśanam (BG 13.9). Tulee olla kylliksi älykäs nähdäkseen näiden elämän neljän tapahtuman ongelmat: janma-mṛtyu-jarā-vyādhi. Siinä on koko vedinen menetelmä eli kuinka vapautua näiden kynsistä, mutta heille annetaan mahdollisuus "Tee tämä, tee tuo, tee se" niin, että säädellyn elämän avulla he voivat lopulta vapautua.

Siksi Bhagavān sanoi, daivī sampad vimokṣāya (BG 16.5). Mikäli kehitätte daivī sampat näitä ominaisuuksia niinkuin on kerrottu eli ahiṁsā, sattva-saṁśuddhiḥ, ahiṁsā, niin monia asioita niin vapaudutte, vimokṣāya. Valitettavasti nykyajan yhteiskunnassa ei tunneta mitä vimokṣāya tarkoittaa. He ovat niin sokeita. He eivät tiedä, että on olemassa tila nimeltä vimokṣāya. He eivät tiedä. He eivät tiedä mikä on seuraava elämä. Siitä ei ole koulutusjärjestelmää. Minä matkustan kaikkialla maailmassa eikä missään ole yhtäkään koululaitosta, jossa opetettaisiin sielunvaelluksesta ja siitä miten saada parempi elämä, mutta he eivät usko. Heillä ei ole tietoa. Sitä tarkoittaa āsurī sampat. Se kuvaillaan tässä: pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca janā na vidur āsurāḥ. Pravṛttim. Pravṛttim tarkoittaa viehtymystä tai kiintymystä. Millaisiin toimiin tulisi olla kiintynyt ja millaisiin ei? Sitä asurat eivät tiedä. Pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca.

pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca
janā na vidur āsuraḥ
na śaucaṁ nāpi cācāro
na satyaṁ teṣu vidyate
(BG 16.7)

Tällaisia ovat asurat. He eivät tiedä miten heidän elämänsä tulisi suunnata tai mihin suuntaan ohjata. Sitä kutsutaan sanalla pravṛtti. He eivät tiedä millaista elämää heidän tulisi välttää, millaisesta luopua. Sitä kutsutaan sanalla nivṛtti. Pravṛttis tu jīvātmana. Siinä toinen. Bhunam. Nivṛttis tu mahāphalām. Koko śāstra eli koko vedinen ohjaus on pravṛtti-nirvṛtti. Siinä opitaan vähittäin. Aivan kuin Loke vyavāyāmiṣa-madya-sevā nityā sujantoḥ. Elävällä olennolla on luontainen taipumus harjoittaa vyavāya, sukupuolielämää ja madya sevāḥ, päihtymystä, āmiṣa sevāḥ eli lihansyöntiä. On olemassa luonnollinen vietti, mutta asurat eivät edes yritä lopettaa sitä. He tahtovat lisätä viettejä. Sellaista on asuran elämä. Oletetaan, että minulla on jokin sairaus. Jos tahdon parantaa sen niin tohtori määrää "Älä ota näitä." Aivan kuin diabeetikoita kielletään "Älkää syökö sokeria tai tärkkelystä." Nivṛtti. Vastaavasti śāstra ohjaa meitä hyväksymään ja jättämään tietyt asiat, śāstra. Samalla tavalla kuin olemme omaksuneet yhteisössämme tärkeimmät: nivṛtti ja pravṛtti. Pravṛtti... Opastamme oppilaitamme "Ei luvatonta sukupuolielämää, ei lihansyöntiö, ei āmiṣa-sevā:a." Āmiṣa-sevā nityā sujantoḥ, mutta śāstra opettaa, että jos voitte luopua nivṛttis tu mahāphalām niin elämänne on onnellinen. Emme vaan ole valmiita siihen. Ellette ole valmiita hyväksymään pravṛtti ja nivṛtti niin tietäkää, että olette asura. Kṛṣṇa sanoo tästä, että pravṛttiṁ ca nivṛttiṁ ca janā na vidur āsurāḥ (BG 16.7). He eivät... " Miten se menikään? "He sanovat, jopa suuret, suuret swamīt opettavat 'Voi, mitä väärää siinä on? Voit syödä mitä haluat, ei mitään väliä mitä syöt. Voit tehdä mitä tahdot. Maksat vain yksinkertaisesti minulle niin annan sinulle jonkin erikoismantran." Tällaista on tekeillä nytkin.